Suomi on lähtenyt alkaneeseen vuoteen taantumassa ja kasvunäkymät ovat hyvin maltilliset, jopa laihat. Keskeisinä vaikuttimina ovat geopolitiikka ja protektionismi, tärkeimpien vientimaiden kehitys, inflaatio ja korkojen nousu, työmarkkinoiden kehitys sekä kuluttajien ostovoima. Tämä kaikki näyttäytyy luonnollisesti myös vientivetoisella seudullamme.
Talouskasvun heikkous on laaja-alaista. Kotitalouksien ostovoima kuitenkin vahvistuu, kun inflaatio hidastunee nopeasti. Lisäksi rahoitusmarkkinoilla odotetaan korkojen laskevan tulevina vuosina. Heikon kysynnän ja kallistuneiden globaalien hintojen vaikutus alkaa hiljalleen hiipua, mutta rahoitusolojen kireys on suhteellisen merkittävä talouskasvua heikentävä tekijä vuonna 2024.
Suomen tärkeimpien vientimarkkinoiden, Saksan ja Ruotsin, kasvu on tällä hetkellä heikkoa. Vientimarkkinoiden kasvu toipuu vähitellen, mikä tukee talouskasvun orastavaa elpymistä vuoden 2024 loppupuolelta alkaen. Euroalueella inflaation hidastuminen ja vahvat työmarkkinat avittavat tässä. Viime vuosina USA on noussut Suomen keskeiseksi kauppakumppaniksi ja sen talous kasvoi päättyneenä vuotena vahvasti, ja kasvun odotetaan jatkuvan, tosin hieman maltillisempana, myös tulevina vuosina. USA:n valtaisat tukipaketit (IRA) kampeavat kovasti investointeja, ja pelkona on, että Eurooppa jää kehityksessä nuolemaan näppejään.
On kuitenkin hyvä muistaa, että talouskehitys tarjoaa myös kasvunpaikkoja. Menossa on samanaikaisesti useitakin murroksia, jotka pitävät investoinnit ja kasvun käynnissä monellakin alalla haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta. Puhdas siirtymä, teknologinen kehitys ja globaalien arvoketjujen uusjako vaativat investointeja ja tarjoavat mahdollisuuksia.
Ihmeitä investointirintamalla on kuitenkin turha odotella tänä vuonna. Suomessa ennakoidaan, että yksityiset investoinnit alkavat toipua vasta 2025 korkojen laskiessa ja kysyntänäkymien parantuessa. Odottavalle aika voi tuntua tuskastuttavan pitkältä. Investointien kasvu tullaan kuitenkin näkemään, ja puhdasta siirtymää vauhdittavat investoinnit pääsevät kyllä käyntiin.
Tässä olemme seudulla jo erinomaisessa asetelmassa: Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa on käynnissä ennennäkemätön investointitornado. Tämänhetkisen tiedon mukaan yksityisten investointien määrä yltää vuosikymmenen loppuun mennessä 23,5 miljardiin euroon. Osa näistä on jo rakenteilla, osa odottaa lopullista päätöstä ja osa puskee luvitusputkessa eteenpäin. Investoinnit luovat uusia mahdollisuuksia pohjoismaiselle yhteistyölle, ja ne vauhdittavat innovaatioita, talouskasvua ja työpaikkojen luomista lisäten samalla vaatimuksia ihmisten, tavaroiden ja raaka-aineiden kuljetuksiin.
Suomen pitäisikin nyt kovaa kyytiä raivata investointien tieltä pois turhat byrokratian esteet. On tärkeää, että uudessa hallitusohjelmassa on tunnistettu sujuvan luvituksen merkitys puhtaiden investointien edistämisessä. Yhden luukun malli, lupakäsittelyn tavoiteajat ja esimerkiksi teollisuuspuistojen huomiointi luvituksessa ovat lupaavia askelia maamme investointiympäristön vahvistamiseksi. Nämä pitää nyt saada hyvistä aikomuksista teoiksi. Aikaa ei ole yhtään hukattavaksi.
Esimerkiksi iso osa sähköntuotantoon tarvittavista investointipäätöksistä tehdään tämän hallituskauden aikana. Ne puolestaan tarvitsevat toteutuakseen sähkönkulutuksen lisäystä muun muassa datakeskus-, akku- ja vetytalousinvestointien myötä. Nyt onkin tärkeää saada erityisesti kaikki energiainvestoinnit nopeasti toteutukseen. Ne ovat mahdollistajina päästötöntä sähköä vaativille teollisille investoinneille ja ilman niitä ovat investoinnit vaarassa karata muualle.
Haasteitakin löytyy roppakaupalla. Hallituksen suunnittelemat julkisen talouden menosäästöt ovat merkittäviä, mutta niiden vaikutus laimenee verojen ja veroluonteisten tulojen heikon kehityksen ja toisaalta kasvavien julkisten kustannuspaineiden vuoksi. Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka kasvavat.
Valtiovallan ei tulisi lisätä sääntelyä, vaan tukea markkinataloutta. Raskasta julkista sektoria kannattelevat yritykset. Yrittämisen edellytyksiä ei tulisi vaikeuttaa – tähän liittyy esimerkiksi verotukselliset asiat. Verotuksen pitäisi pikemminkin kannustaa pitämään omaisuutta Suomessa, mikä edesauttaisi rakentamaan täällä uutta liiketoimintaa. Lisäksi julkisen sektorin ei tulisi omilla inhouse-yhtiöillä kilpailla ja näin häiriköidä markkinoilla.
Mielenkiintoa alkaneelle vuodelle tuovat Suomen presidentinvaalien lisäksi Euroopan parlamentin vaalit sekä Yhdysvaltain presidentinvaalit. Trumpin mahdollinen paluu voi olla villi kortti – hyvässä ja pahassa. Lienee kuitenkin selvää, että geopoliittisille jännitteille ei näy loppua ja protektionismi jatkuu eri puolilla maailmaa. Suomen näkökulmasta tämä ei ole toivottava kehityssuunta, koska pienenä maana elämme vahvasti viennistä.
