Suomen tulisi selvittää mahdollisuudet investointiverohyvityksen käyttöön. Fiksusti suunniteltuna se voisi olla erinomainen lisä investointien houkutteluun suunnattuun tukiohjelmaan, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
USA:n ja Kiinan aloittama tukikilpailu vihreiden investointien houkuttelemiseksi vaikuttaa Eurooppaan ja Suomeen. EU:n muutettu, tilapäiseksi tarkoitettu valtiontukipolitiikka on mahdollistanut eurooppalaisten valtioiden osallistumisen kilpailuun. Myös Suomen hallitus on ilmoittanut valmistelevansa 400 miljoonan euron tukiohjelmaa vihreän siirtymän investointien houkuttelemiseksi Suomeen.
– Vielä ei ole tiedossa, missä muodossa tukiohjelma on tarkoitus toteuttaa, mutta eräs mahdollinen valtiontuen muoto voisi olla yhteisöverotuksessa annettava verohyvitys. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että investointeja tekevät yritykset saisivat kuitattua voitostaan perittäviä yhteisöveroja maksetuksi hyvityksillä, jotka myönnetään tukeen oikeuttavien investointien kuluista. Mikäli hyvityksen määrä ylittäisi yhteisöveron määrän esimerkiksi tappiollisuuden vuoksi, hyvityksen voisi saada palautuksena, Tomi Viitala sanoo.
– Verohyvityskeskustelussa tulee tosiaan muistaa, että monet uusiin teknologioihin ja vihreään siirtymään rohkeasti investoivat yritykset eivät tuota voittoa ensimmäisinä vuosina eikä verohyvityksestä ole näin niille hyötyä ilman palautus- tai muuta vastaavaa mekanismia. Instrumentit tulisi suunnitella mahdollistamaan hyöty myös ei-vakiintuneille yrityksille, muistuttaa Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä.
– Suomen tulisi selvittää mahdollisuudet investointiverohyvityksen käyttöön. Vaihtoehtoisia malleja ja kansainvälisiä esimerkkejä on paljon. Mallin suunnittelussa tulisi huomioida kansainvälisen kilpailukyvyn lisäksi EU:n valtiontukia ja globaalia minimiveroa koskeva sääntely, sanoo Viitala.
Pohjanmaan kauppakamarialue investointien aallon harjalla
Elinkeinoelämä Keskusliiton ylläpitämän vihreän siirtymän investointeja koskevan listauksen mukaan Suomeen on suunnitteilla liki 230 miljardilla eurolla yksityisiä investointeja. Tästä kymmenen prosenttia asemoituu Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin: vuosikymmenen loppuun mennessä yksityisen sektorin investointeja on suunnitteilla 23,5 miljardilla eurolla.
– On hyvä huomata, että toteutus on jo hyvässä vauhdissa, sillä osa näistä on rakenteilla, osa odottaa lopullista päätöstä ja osa puskee luvitusputkessa eteenpäin, huomauttaa Erkkilä. – Nyt meillä on käynnissä Euroopan sisäinen valtiontukikilpailu sen sijaan, että keskittyisimme vahvistamaan oikeita kilpailukykyasioita. Sitä pitää kuitenkin tehdä ja Suomen tulee kovaa kyytiä raivata investointien tieltä pois turhat byrokratian esteet. On tärkeää, että hallitusohjelmassa on tunnistettu sujuvan luvituksen merkitys vihreiden investointien edistämisessä. Yhden luukun malli, lupakäsittelyn tavoiteajat ja esimerkiksi teollisuuspuistojen huomiointi luvituksessa ovat askelia maamme investointiympäristön vahvistamiseksi.
Esimerkiksi iso osa sähköntuotantoon tarvittavista investointipäätöksistä tehdään tämän hallituskauden aikana. Ne puolestaan tarvitsevat toteutuakseen sähkönkulutuksen lisäystä muun muassa datakeskus-, akku- ja vetytalousinvestointien myötä. Nyt onkin tärkeää saada erityisesti kaikki energiainvestoinnit nopeasti toteutukseen. Ne ovat mahdollistajina päästötöntä sähköä vaativille teollisille investoinneille ja ilman niitä investoinnit ovat vaarassa karata muualle. Sähköntuotannon ympärillä on vielä paljon myös sääntelyyn liittyviä avoimia kysymyksiä niin kansallisella kuin Euroopan tasolla.
