Alueen saavutettavuus, luotettavat, vähäpäästöiset ja turvalliset yhteydet maailmalle sekä logistiikkakustannukset ovat merkittäviä kilpailutekijöitä yrityksille. Maanteiden, meri-, rautatie- sekä lentoliikenteen yhteyksien ja aikataulujen on vastattava yritysten tavara- ja henkilökuljetusten moninaisiin tarpeisiin.
Suomen muuttunut geopoliittinen asema ja Nato-jäsenyys nostavat läntiset yhteydet nyt uuteen merkitykseen. Kauppakamari huolehtii siitä, että seudun yritysten liikenteeseen ja kuljetuksiin liittyvät tarpeet ymmärretään päätöksenteossa eri tasoilla. Kauppakamarialueen satamien ja merikuljetusten merkitys on keskeinen myös huoltovarmuuden turvaajana ja ylläpitäjänä.
Läntisestä vyöhykkeestä on muodostumassa entistä keskeisempi linkki länsimarkkinoiden ja muun Suomen välillä. Itä-Suomesta kuljetukset ohjautuvat uudessa tilanteessa yhä enemmän lännen ja etelän satamiin, ja tuonti- ja vientikuljetusten määrä länsisatamien kautta kasvaa tästäkin syystä. Liikenteen valtakunnallisissa ennustemalleissa on entistä paremmin otettava huomioon teollisuusinvestoinnit.
Investointien houkuttelu edellyttää, että pullonkauloja puretaan ennakoivasti ja investoinneille luodaan edellytykset. Kestävä, tehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä on yksi avain investointien houkuttelussa ja laadukkaan toimintaympäristön muodostamisessa. Kauppakamari onkin käynyt puhumassa näistä teemoista syksyn aikana lukuisissa tilaisuuksissa (mm. Pohjalaismaakuntien liikennepäivä, Eduskunnan VT8-verkosto, Keskuskauppakamarin liikennevaliokunta) ja nostanut näkökulmaa esiin kaikissa vaikuttajatapaamisissa.
Kuluneen syksyn aikana me kauppakamarissa olemme tehneet vaikuttamistyötä kaikkiin liikennemuotoihin liittyen. Monen tahon yhteisellä edunvalvonnalla saatiin syksyn budjettiriihessä vihreää valoa monelle alueen liikennehankkeelle. Ensi vuoden budjettiin pääsi mukaan Pietarsaaren satamatien eli kantatien 68 kunnostaminen Edsevön ja Pietarsaaren välillä ja kiireellisinä suunnittelukohteina Suupohjan radan korjaus, ohituskaista valtatielle 8 Edsevön ja Lepplaxin välille, Vaasan meriväylän syventäminen, myös eritasoliittymän rakentamisen suunnittelu Ytterjeppoon eli Seinäjoelle kääntyvän valtatien 19 risteykseen käynnistyy. Suupohjan radan nostaminen uudelleen suunnittelupöydälle oli erityisen ilahduttavaa, sillä aiemmin Väylävirasto on pitänyt radan sulkemista liikenteeltä ensi vuonna parhaana vaihtoehtona. Pohjanmaan kauppakamari on tehnyt radan suhteen vahvaa vaikuttamistyötä, muun muassa yhteiskannanotolla Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin kanssa kesäkuussa.
Uuden hallituksen myötä syksyllä käynnistyi myös 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys vuosille 2025–2032. Kauppakamari on ollut mukana käynnistämisvaiheessa samoin kuin ylimaakunnallisissa Länsi-Suomen liikennestrategiatyössä ja Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategiatyössä.
Syksyn budjettiriihessä turvattiin myös ostopalveluliikenteen jatkuminen Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla maaliskuun 2026 loppuun asti. Tämän eteen tehtiin koko syksyn ajan paljon töitä monella rintamalla. Kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilän kirjoitukset lentoliikenteen merkityksestä alueen elinkeinoelämälle ja vientitulojen kautta koko Suomelle julkaistiin valtakunnallisista medioista Helsingin Sanomissa, Kauppalehdessä ja Talouselämässä sekä monissa alueen omista medioista.
Syksyn onnistumisiin voidaan lukea myös Vaasan lentoyhteyksien parannukset. Elokuussa SAS uutisoi lisäävänsä yhden viikoittaisen vuoron Tukholman liikenteeseen, ja lokakuun lopussa Finnair otti aikatauluihin mukaan uuden aamulennon maanantaisin Helsinkiin.
Lentoasematoimintojen järjestämisen vaihtoehdot -selvityksen osalta oltiin muiden kauppakamareiden ohella kuultavana sekä jätettiin lausunto sen väliraporttiin. Loppuraportin julkaiseminen siirtyi vuoden 2024 alkuun.
TEN-T-asetuksen päivitys on loppusuoralla ja komission trilogineuvottelut ovat käynnissä. Asetuksen valmistumista odotetaan keväällä 2024. Kokkolan satamalle on haettu ydinverkon statusta ja Pietarsaaren ja Kaskisten satamille säilymistä kattavalla verkolla. Työ Vaasan sataman saamiseksi TEN-T-verkkoon jatkuu.
Valtion vuoden 2024 budjetissa on varattu kaksi miljoonaa euroa Merenkurkun laivaliikenteen tukemiseen päästökaupasta aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi, ja kauppakamari jätti syyskuussa lausunnon uuteen päästökauppalakiin. Myös väylämaksujen kustannukset nousevat lähivuosina muun muassa ilmastotoimien seurauksena. Kauppakamari jätti lausunnon väylämaksujen puolittamisesta edelleen vuoden 2027 loppuun saakka. Tällä olisi positiivisia vaikutuksia ulkomaankaupan kilpailukykyyn, varustamojen investointeihin, meriliikenteen tehokkuuteen sekä päästövähennyksiin.
