Väyläviraston tuore hankearviointi Seinäjoki–Kaskinen-radan peruskorjauksesta antaa virheellisen tilanne- ja tulevaisuudenkuvan. Arvioinnissa on täysin sivuutettu niin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimustulokset radan aluetaloudellisista vaikutuksista kuin alueen toimijoiden näkemykset. Alueen kauppakamarit pitävät radan peruskorjausta välttämättömänä. Radan sulkeminen on liikenne- ympäristö- ja elinkeinopoliittisten tavoitteiden vastaista.
Vahvaa näyttöä kasvusta
Suupohjan alueen elinkeinoelämä ja toimijat ovat laajasti osoittaneet, että radalle on tarvetta.
Vuonna 2020 radalla kuljetettiin 250 000 tonnia tavaraa ja tämän vuoden kuljetusmääräksi on ennakoitu 390 000 tonnia. Kun vähäliikenteisen radan rajana on 300 000 nettotonnia, niin rata on pääsemässä vuoden lopussa pois vähäliikenteisten ratojen luokasta. Käytännössä tämä on jo toteutunut.
Suupohjan radan liikenne on kasvanut erityisesti syksyllä 2020 Teuvalle rakennetun puutavaran lastauslaiturin pidennyksen ansiosta. Se rahoitettiin ja rakennettiin pitkälti paikallisin voimin suurimpina rahoittajina Kaskisten satama ja Teuvan kunta. Alue on antanut vahvan näytön kasvusta ja myös Väyläviraston on sitouduttava edistämään kehitystä.
Väyläviraston laskelmien mukaan radan peruskorjaus tulee maksamaan 124,1 miljoonaa euroa ja kevennetty peruskorjaus 31,6 miljoonaa euroa. Aluetaloudellisessa viitekehyksessä Suupohjan radan peruskorjaus maksaisi itsensä takaisin reilussa kymmenessä vuodessa. Tämä perustuu Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin laskelmiin, joissa selvitettiin radan aluetaloudellisia vaikutuksia kolmessa tulevaisuuden skenaariossa. Näistä realistisen kasvun skenaariossa radan talousvaikutus olisi 12 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi kunnostetulla radalla olisi työllistävyysvaikutuksia 60–100 henkilötyövuoden verran.
Metsätalouden ja sataman kehityksen mahdollistaja
Suurin hyöty radan peruskorjauksesta on alueen metsätaloudelle, jonka kuljetuksia rata mahdollistaa. Kuitupuuta toimitetaan Teuvan kautta Stora Enson Itä-Suomen tehtaille. Metsä Group ja UPM käyttävät Teuvan lastauspaikkaa omissa kuitupuutoimituksissaan Äänekoskelle ja Pietarsaareen. Metsä Groupin Äänekosken tehtaan puunhankinta onkin siirtynyt entistä vahvemmin Keski- ja Länsi-Suomeen. Myös kaksi Suupohjasta puuta hankkivaa pk-sahaa lastaa kuitupuuta Teuvan liikennepaikalta.
Tulevaisuuden kasvunäkymät ovat positiivisia myös muun kuin puutavaran osalta. Parhaillaan neuvotellaan 60 000–150 000 tonnin muun kuin puutavaran vuosikuljetuksista radan kautta Kaskisten satamaan. Nämä kuljetukset voisivat alkaa kevätkesällä 2022.
Radan tuotekuljetusten lisäämisellä on vahva yhteys Kaskisten satamaan vienti- ja tuontisatamana. Kaskisten sataman liikennevirrat ovat kasvaneet 900 000 tonnista 1 300 000 tonniin (+44 %) vuodesta 2017 ja ne kasvavat edelleen. Vuoden 2022 volyymin on ennustettu olevan 1 350 000 tonnia. Tavoitteena on nostaa vuosivolyymi yli 2 000 000 tonniin vuoden 2025 loppuun mennessä. Tuolloin tavarakuljetuksista
25–30 prosenttia kuljetettaisiin radan kautta. Sataman seitsemän miljoonan suuruinen investointipäätös on tehty ja se toteutetaan vuosina 2022–2024.
Suupohjan rataa pitkin Kaskisten satama liittyy päärataan ja poikittaisyhteyteen halki Suomen ja esimerkiksi transitoliikenteelle kysyntä Kaskisten kautta on kasvava. Ratakuljetuksilla on suuri vaikutus päästöjen vähentämiseen ja kuljetukset tukevat ja edesauttavat sataman päästövähennystyössä.
Vakaat ja kilpailukykyiset olosuhteet teollisuuden toiminnalle
Rautatieyhteys on ehdoton edellytys suurten volyymien teollisuustuotannolle. Tarjonta luo kysyntää eikä etukäteen voida laskea, paljonko yritysten investointeja jää tekemättä huonojen liikenneyhteyksien vuoksi. Kun rata on huonossa kunnossa ja sen ylläpitoa on jatkettu vain muutama vuosi kerrallaan, eivät yritykset voi investoida tuotantoon tai toimintaan, joka nojaa radan hyödyntämiseen. Tämä ”muna-kana”-ongelma pitäisi ratkaista, ja kauppakamareiden mielestä onkin valtion tehtävä luoda pitkän tähtäimen vakaat olosuhteet yritysten toiminnalle ja investoinneille.
Kuljetusten kannattavuuden näkökulmasta haasteena on myös varsinaisten junakuljetusten rakenteellinen kalleus nykyisen operaattorin tehostaessa omaa toimintaansa. Kun käytännössä kysymys on monopoliyrityksestä, tulisi sillä olla velvollisuus tuottaa kuljetuspalvelut asiakkaille nykyistä helpommin ja joustavammin, mikä osaltaan edesauttaisi kuljetusmäärien lisääntymistä ja parantaisi radan kannattavuutta eri vaihtoehdoilla laskien.
TÄSTÄ ON KYSYMYS:
Suupohjan rata (Seinäjoki–Kaskinen-rata)
Seinäjoki–Kaskinen-rataosa on 113 kilometriä pitkä, yksiraiteinen ja sähköistämätön rata. Rata on elinkaarensa lopussa ja sen tekninen kunto on huono, minkä vuoksi tavarajunien suurin sallittu nopeus on rajoitettu 40–60 km:iin/h.
Väylävirasto jatkaa radan tehostettua kunnossapitoa vuoden 2022 loppuun. Aiemmin radan kunnossapidon oli määrä päättyä jo vuoden 2020 lopussa. Sitä päätettiin jatkaa, koska radan kuljetusmäärät kääntyivät kasvuun. Väyläviraston arvion mukaan liikennöinnin jatko vuoden 2022 jälkeen edellyttää radan peruskorjausta tai vähintään kevyempää peruskorjausta, joka sisältää radan huonokuntoisten siltojen uusimisen sekä päällysrakenteen korjaamisen vaihtamalla radalle nykyistä raskaampi kiskotus ja vaihtamalla kaikki huonokuntoiset pölkyt. Ilman korjausta liikennöintiä ei voida jatkaa ja rata on suljettava liikenteeltä.
