Tulevilta kuntapäättäjiltä vaaditaan rohkeita ratkaisuja

Kuntien hyvinvointi ja kasvu rakennetaan yhdessä yritysten kanssa, jotka työllistävät, tilittävät veroja ja investoivat uuteen. Suomi saadaan kasvuun, jos toimintaympäristö kunnissa houkuttelee yrityksiä investoimaan, kasvamaan ja työllistämään sekä yksittäisiä ihmisiä yrittämään, innovoimaan ja tekemään töitä. Kauppakamarin tällä viikolla toteutetun suhdannebarometriin vastanneiden yrityspäättäjien terveiset kunnille on jättää poliittinen kissanhännänveto syrjään ja keskittyä yhdessä rakentamaan koronakriisin jälkeistä tulevaisuutta kestävälle pohjalle.

Vakaa, yrityksiä työllistämiseen ja investointeihin kannustava toimintaympäristö edellyttää, että kuntatalous on kestävällä pohjalla ja vastuullisesti hoidettu. On keskeistä, että päättäjillä on halua varmistaa tekemiensä päätösten vaikutukset elinkeinoelämälle ja luoda yritysten toiminnalle hyvät puitteet. Kauppakamarin tuoreessa suhdannebarometrissä yrityspäättäjät toivovat kunnilta aktiivisempaa dialogia.

Hyvin hoidettu kuntatalous mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyisen verotuksen ja pitää yritysten kustannukset omalta osaltaan muutenkin kohtuullisina. Jotta yritykset uskaltavat satsata, ei näköpiirissä saa olla isoja riskejä verojen ja muiden kustannusten nousemisesta. Yritysten luottamus rakennetaan ennakoitavalla toimintaympäristöllä.

– Valitettavan monien kuntien talous oli kriisissä jo ennen pandemiaa eivätkä tulot riittäneet kattamaan menoja. Kuntataloutta ei pidä korjata lisävelalla tai veroja korottamalla, painottaa Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen.
– Veronkorotukset lamaannuttavat talouskasvua ja johtavat työpaikkojen vähenemiseen. Myös kunnallisten liikelaitosten ja yhtiöiden maksut esimerkiksi vedestä, energiasta ja jätteestä on pidettävä kohtuullisina, eikä niiden avulla voida yrittää korjata kuntien kuralla olevaa taloutta. Suomen kokonaisveroaste on jo nykyisellään OECD-maiden korkeimpia, toteaa Häkkinen.

Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseksi asettaa kunnat uuteen tilanteeseen ja muuttaa niiden roolia. Uudistus siirtää toteutuessaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut hyvinvointialueiden järjestettäviksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunnilta lähtee yli puolet niin tehtävistä kuin rahoituksesta.

– Tulevilla luottamushenkilöillä on edessään vaikeita päätöksiä, kun kuntatalous on mietittävä uudelleen ja toiminta ja hallinnolliset rakenteet järjesteltävä uuteen tilanteeseen, pohtii Pohjanmaan kauppakamarin johtaja Paula Erkkilä.
– Kuntien on käytävä läpi tehtäviään ja karsittava rönsyjä. Tulevan kauden kuntapäättäjien on myös löydettävä uudenlaisia tapoja toteuttaa palveluita niin, että kuntien toiminta tehostuu ja palveluiden laatu paranee. Uuden ajan kuntien ydintehtävän tulee olla kasvun ja elinvoiman edellytyksistä huolehtiminen eli sellaiset asiat kuin koulutus, kaavoitus ja saavutettavuus, summaa Erkkilä.

Jos kunnat päättävät harjoittaa yritystoimintaa markkinoilla, tulee tasapuolisesta kilpailuasetelmasta yksityisesti omistettujen yritysten kanssa huolehtia. Erityisesti kilpailua haittaa kuntien mahdollisuus kiertää hankintalakia ja ostaa vain osittainkin omistamiltaan yhtiöiltä tuotteita ja palveluita ilman kilpailutusta. Tämä epäkohta on korjattava. Julkiseen hankintaan tarvitaan lisää osaamista, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Vaikuttavuutta ja tehokkuutta voidaan kasvattaa yhdistämällä julkisia ja yksityisiä voimavaroja ja osaamista sekä hyödyntämällä markkinoilla olevia palveluinnovaatioita ja teknologisia ratkaisuja.
– Yritykset haluavat vilpittömästi olla mukana rakentamassa kuntien ja alueiden palveluita, kommentoi yritysjohtaja kauppakamarin tuoreessa suhdannebarometrissä.

– Palveluiden toteutuksessa tulee yhteistyötä kuntien välillä tiivistää ja laajentaa nykyisestä. Kuntien on varmistettava, että elinkeinoelämän kehittämiseen ja yrittäjyyden edistämiseen riittää resursseja, eivätkä kuntarajat saa olla yhteistyön este, toteaa Häkkinen.

Vaikuta ja verkostoidu

– LIITY JÄSENEKSI KAUPPAKAMARIIN