Pohjanmaan kauppakamarin tulevan toimitusjohtajan keskustelunavaus
Viennin osuus teollisuustuotannosta, työllisyys- ja työttömyysaste sekä tulevien investointien määrä ovat kauppakamarialueella, eli Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, omaa luokkaansa verrattuna muuhun Suomeen. Työvoimapula vaivasi huhtikuussa toteutetun kauppakamarin suhdannebarometrin mukaan jo kolmannesta kaikista ja lähes puolta teollisuusyrityksistä, vaikka nousu koronakuopasta oli vasta alkamassa. Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoi Talouselämän haastattelussa huhtikuussa, että jollei työvoimapulaan löydy ratkaisua, on maamme koko eläkejärjestelmä vaarassa. Hän kiteytti työvoimapulan ratkaisun olevan Suomen kohtalonkysymys.
Käytin hiljan muutaman tunnin kokoamalla eri lähteistä tietoa alueemme käynnissä olevista ja lähiaikoina toteutuvista investoinneista. Pelkästään parin kolmen seuraavan vuoden sisällä syntyy satoja työpaikkoja jo olemassa oleviin yrityksiin. Lisäksi uusien toimijoiden, kuten Vaasaan suunnitteilla olevan katoditehtaan, myötä syntyy vähintään saman verran työpaikkoja. Nämä investoinnit luovat Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle yhteensä noin 1600 uutta työpaikkaa.
Investointeihin liittyy lähes poikkeuksetta myös rakentamista, ja rakennusvaihe tekee työvoiman tarpeeseen lisäpiikin. Esimerkiksi Keliber on arvioinut ensi vuonna käynnistyviin rakennustöihin tarvittavan jopa 500 henkilöä Kaustisella ja Kokkolassa. Näiden investointien lisäksi alueellamme on käynnistymässä mittava määrä tuulipuistohankkeita – rakenteilla tai suunnitteilla on 490 tuulivoimalaa, jotka kasvattavat rakennusaikaista tekijätarvetta merkittävästi.
Uusien investointien lisäksi on muistettava, että olemassa olevista työpaikoista on lähivuosina jäämässä eläkkeelle valtava määrä väkeä ja valtaosaan niistäkin paikoista tarvitaan tekijät.
Kun tähän näkymään lisätään aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n kesäkuun alussa julkaisemat väestöennusteet, on eteen piirtyvä kuva aika synkkä. MDI:n ennusteet pohjautuvat kolmeen skenaarioon, mutta skenaariosta riippumatta väki vanhenee ja vähenee. Osassa maata väen väheneminen ja sen myötä palveluiden karsiminen on ollut arkea jo hyvän aikaa, mutta jatkossa tämä koskettaa kaikkia alueita Suomessa. Alueiden välinen kilpailu kiihtyy ja kiristyy. Eikä vain Suomessa, vaan kansainvälisesti. Kisa käy kuumana niukkenevista resursseista: nuorista ja nuorista aikuisista, osaajista ja työvoimasta, yrityksistä ja investoinneista.
On kuitenkin muistettava, että ennusteet eivät ole tuomioita, vaan kehitykseen voidaan vaikuttaa. On kiinnitettävä huomiota työllisyysasteen nostamiseen, työkyvyn ylläpitoon ja eläkeiän nostamiseen. Myös koulutukseen pääsyä tulee sujuvoittaa, aloituspaikkoja on tarkasteltava kriittisesti ja varmasti myös suunnattava uudelleen sekä työssäkäyvien osaamisen kehittämiseen on oltava tarjolla monimuotoisia ratkaisuja. Merkittävin yksittäinen tekijä osaavan työvoiman varmistamisessa on kuitenkin kansainväliset osaajat.
Hallitus linjasi kevään puoliväliriihessä, että ulkomailta tarvitaan jatkossa vuosittain noin 10 000 työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttajaa vuoteen 2030 mennessä. Maahanmuuttoa pitäisi saada sujuvoitettua, Suomessa olisi mietittävä ja panostettava aivan uudella tavalla vetovoimatekijöihin, joilla väkeä tänne houkutellaan ja tulijoiden nopeaan integroimiseen niin työpaikoille kuin yhteiskuntaan olisi panostettava.
Kuulostaa haasteelliselta ja aikaa vievältä. Sillä välin, kun yllä luettelemiani toimia suunnitellaan ja viedään käytäntöön, voisimme tarttua mahdollisuutena nenämme alla olevaan hyödyntämättömään reserviin, nimittäin työttömiin ja alityöllistettyihin koulutettuihin ulkomaalaisiin, jotka ovat tulleet tänne opiskelemaan tai esimerkiksi puolison työn vuoksi. Esimerkiksi korkeakouluissa on Pohjanmaalla ja Keskipohjanmaalla lähes 1500 opiskelijaa maailman kaikilta kolkilta.
Jo täällä olevien työttömien ja alityöllistettyjen ulkomaalaisten osaaminen jää nyt suomalaiselta yhteiskunnalta pitkälti hyödyntämättä. Ei kai meillä ole varaa jättää työllistämättä ketään, jolla on halu tehdä täällä työtä ja tarjota osaamistaan yritystemme hyödyksi? Täällä olevien kansainvälisten osaajien työllistämiseen ja uusien osaajien tänne houkutteluun on panostettava kaikilla sektoreilla ja vastuuta riittää kaikille, niin kunnille, valtiolle, yrityksille, oppilaitoksille kuin kolmannen sektorin toimijoille.
Haastan kaikki Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yritykset, poliitikot, viranomaiset ja oppilaitokset yhdistämään voimansa yhteisen tavoitteen eteen. Mitä jos asettaisimme itsellemme kunnianhimoisen haasteen olla vuonna 2025 edelläkävijä ja mallialue Suomessa mitä tulee kansainvälisten osaajien veto- ja pitovoimaan? Nyt tarvitaan rohkeutta ajatella isosti ja tehdä rohkeita ratkaisuja. Kauppakamari on valmis, oletteko mukana?
