Ei vain leivästä

Kannuksen Keskuspesulaa johtavalle Kristiina Liedekselle on tärkeää, että yrityksen työntekijät kokevat kuuluvansa työyhteisöön ja olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa.

Kansainvälisten osaajien sopeutuminen yrityksiin on paljon muutakin kuin työpaikan sääntöjen opettelua.
Tärkeää on kokea olevansa osa yhteisöä ja suomalaista yhteiskuntaa.

Jos muuttaisit toiseen maahan työn perässä, mitä haluaisit ensimmäisenä tietää?

Luultavasti ottaisit selvää ainakin siitä, millaiset asuinmahdollisuudet kohdemaassa on. Varmasti sinua kiinnostaisi myös, mitä kieltä maassa puhutaan. Pärjäätkö englannilla vai pitäisikö opetella kokonaan uusi, vieras kieli?

Jos olet perheellinen, yksi tärkeimmistä kysymyksistä olisi, miten perheen arki järjestyy. Millaiset koulu- ja päivähoitojärjestelmät uudessa asuinpaikassa on? Löytyykö puolisolle mielekästä työtä?

Asettumalla tulijan asemaan huomaa,
että ulkomaisen työvoiman viihtyminen ja sopeutuminen Suomeen
on lopulta kiinni ihan perusasioista.

– Ulkomailta muuttavalle koko yhteiskuntamme ajattelumalli voi olla vieras, huomauttaa Elinkeinoelämän keskusliiton osaamisen ja henkilöstöhallinnon asiantuntija Mikko Räsänen.

– Kaupunki saattaa esimerkiksi tiedottaa, että koululaiset saavat ilmaiset bussikortit, mutta muualta tulleelle voi olla käsittämätön ajatus, että lapset kulkevat koulumatkan yksin.

Yhteistyöllä tuloksiin

Samoilla linjoilla on Närpiön Dynamon toimitusjohtaja Stefan Malm.

Närpiö tunnetaan laajalti koko maassa ulkomaisen työvoiman edelläkävijänä. Pikkukaupungin 10 000 asukkaasta joka kuudes puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin ruotsia tai suomea.

– Tärkeää on pärjätä töissä, mutta yhtä tärkeää on viihtyä työajan jälkeen ja päästä osaksi yhteisöä, Malm sanoo.

Närpiössä kansainvälisten tekijöiden integrointi yhteiskuntaan on aloitettu kielestä. Ruotsin kielen kursseja on järjestetty muodossa tai toisessa aina 80-luvulta saakka, jolloin ensimmäiset pakolaiset saapuivat paikkakunnalle.

– Yritykset ovat olleet alusta asti mukana kotouttamisessa, ja tärkeää on ollut myös sektorien välinen yhteistyö.

Kunnan, yritysten ja kolmannen sektorin yhteisissä palavereissa käydään läpi, montako tulijaa on muuttamassa Närpiöön, tuleeko perhe mukana ja mitä palveluita he tarvitsevat.

– Pienen paikkakunnan etu on, että ei tarvitse ottaa organisaatiokaaviota esiin asioita miettiessä. Voi vain soittaa tutuille, kun jokin asia askarruttaa.

Kerro kaverillekin

Stefan Malm korostaa myös, että ulkomailta muuttaneiden pääsemisessä mukaan yhteisöön tärkeää on se, mitä vapaa-ajalla voi tehdä. On kerhoja, kulttuuria ja yhteistä tekemistä, joihin uussuomalaiset on otettu mukaan ennakkoluulottomasti.

– Hyvä maine kiirii, eli täällä jo asuvat kertovat tutuilleen hyvistä työoloista. Myös työnantaja voi kysyä, onko jollakulla tiedossa muuttovalmis hyvä tyyppi. Työvoiman tarve on jatkuva etenkin kasvihuonealalla.

Tietopaketilla alkuun

Jotkin yritykset ovat ryhtyneet tarjoamaan työpaikan puolesta kielikoulutusta taatakseen työvoiman riittävyyden. Esimerkiksi Lindström kertoi alkuvuodesta tarjoavansa suomen kielen koulutusta yhteistyökumppaninsa kautta.

Henkilöstölle tehdään kielitasotestit, joiden avulla jokainen löytää itselleen sopivan tasoryhmän.

Joissakin Lindströmin toimipisteissä jopa enemmistö työntekijöistä on maahanmuuttajataustaisia.

Hyvälle töitä

Wärtsilä Finlandin henkilöstöpäällikkö Johanna Kakkuri toteaa, että käytännön integroinnissa auttavan henkilön ei välttämättä tarvitse olla yrityksen listoilla, vaan siinä voi käyttää myös ostopalveluita.

Pitäisi olla itsestäänselvää,
että maailma on avoin,
eikä kieli ole este työvoiman liikkuvuudelle.

– Voisi myös olla hyvä idea tarjota maahanmuuttajille tietopaketti, jonka avulla pääsee alkuun käytännön asioissa ja saa myös vinkkejä vapaa-ajan viettoon.

Kakkurin mukaan pitäisi olla itsestäänselvää, että maailma on avoin, eikä kieli ole este työvoiman liikkuvuudelle.

– Kansallisuudesta riippumatta tehtävään pitäisi palkata paras osaaja. Monikansallinen yhteisö tuo mukanaan myös uusia näkemyksiä tuttuihin asioihin.

Saako tulla töihin myös jouluna?

Pesulan arjessa pärjää kysymällä ja hyvällä työmoraalilla.

Suomen kieli monenlaisella korostuksella maustettuna kaikuu pöydän ympärillä. Kannuksen keskuspesulan työntekijät kertovat Suomeen tulostaan ja sopeutumisestaan, ja tunnelma vapautuu pian.

– Olen opetellut suomea Kaapo-lastenohjelmasta, koska siinä puhutaan selkeästi, kertoo Thaimaasta lähes viisi vuotta sitten muuttanut Nichapha Kangasvieri.

– Olin heti Suomeen tultuani kielikurssilla, mutta siellä opeteltiin tosi vähän sellaisia lauseita, joita tarvitsen joka päivä, toteaa siihen Natraphee Koski.
Myös Koski on muuttanut Suomeen Thaimaasta, mutta asunut täällä jo 13 vuotta. Molemmilla naisilla on suomalainen mies.

– Olen koulutukseltani sairaanhoitaja, mutta kielitaito ei riittänyt sen työn tekemiseen Suomessa, Kangasvieri sanoo.

He kysyivät töitä suoraan pesulan toimitusjohtajalta, joka on vaikuttunut maahanmuuttajien aloitekyvystä.

– Moni on tullut ihan tuohon ovelle ja kysynyt, onko töitä. Arvostan sitä, eikä täällä todellakaan pääse helpolla. Nämä ihmiset eivät pelkää työtä, toimitusjohtaja Kristiina Liedes sanoo.

Mielekästä tekemistä

– Laskin, että yhden vuoron aikana toistin samaa vetoliikettä 6 000 kertaa, kertoo matonpesuun erikoistunut vietnamilainen Huyen Ho.

Märkien mattojen siirtely on raskasta, mutta Ho ei valita. Hän nauttii työstään, eikä 43-vuotiaalla ole kolotuksiakaan.

Ainoa ikävä puoli on, että miehen perhe on Vietnamissa.
Siksi hän viettää aikansa mieluiten töissä.
– Kotona olen vain yksin ja katson televisiota sekä puhun perheen kanssa puheluita.

Pitkät pyhät ovat Holle tylsiä.

– Hän kysyi, saako tulla joulunakin töihin. Olemme järjestäneet niin, että hän voi tulla tänne tekemään joitakin töitä, vaikka pesula on kiinni, Kristiina Liedes sanoo.

Temperamenttieroja

Keskuspesulassa Kannuksessa ajatellaan, että suomalainen kulttuuri tapoineen saa näkyä. Ketään ei loukata, mutta esimerkiksi kristilliset pyhäpäivät vietetään tavanomaiseen tapaan, vaikka suurin osa työntekijöistä edustaa jotakin muuta uskontokuntaa.

Nyt pöydän ympärillä on evankelis-luterilaisen Liedeksen lisäksi katolinen, ortodoksi, hindu ja buddhalainen.

– Totta kai moninaisuus täytyy ymmärtää, mutta meillä ei ole ollut kulttuurisia yhteentörmäyksiä. Pikemminkin kyse on eri temperantin omaavista ihmisistä. Usein aasialaiset käyttäytyvät hillitymmin kuin eurooppalaiset.

Virolaisen Diana Jefimovan kanssa Liedeksellä on välillä hyvinkin suorasanaisia keskusteluja, kun taas thaimaalaiset kunnioittavat johtoasemassa olevaa enemmän kuin suomalaiset ovat tottuneet.

– Heille oli jopa hieman järkytys, että pidämme kaikkia tasa-arvoisina, vaikka olen heitä vanhempi ja heidän esimiehensä, Liedes kertoo.

Vaikea tie suomalaiseksi

Pesulan puolella työskentelee yhteensä kahdeksan työntekijää, joista viisi on ulkomaalaisia. Kenelläkään heistä ei ole Suomen kansalaisuutta, vaikka haluja siihen olisi.

– Olen yrittänyt saada kansalaisuutta, mutta maahanmuuttovirastossa puhutaan liian nopeasti. Vaikka pystyn puhumaan mieheni kanssa suomea, en ehtinyt ymmärtää kaikkea enkä siis osannut vastata, selittää Nichapha Kangasvieri.

Muut nyökyttelevät. Heillä on samanlaisia kokemuksia kansalaisuuden hakemisesta.

Jos tulee Suomeen töihin, sen ei saisi olla näin hankalaa.

– Se myös maksaa paljon. Jos hakemus ei mene läpi, on maksettava aina uudestaan, Huyen Ho toteaa.
Kansalaisuushakemus maksaa sähköisenä hakemuksena 420 euroa ja paperisena 520 euroa.

– Jos tulee Suomeen töihin, sen ei saisi olla näin hankalaa, Kristiina Liedes sanoo.

Kulttuurien kirjo jalostaa kohtaamisen taitoa

Prohocilla uskotaan, että kun töihin ottaa hyviä tyyppejä ja pitää keskustelun avoimena, ei voi mennä pieleen.

– Jos meillä olisi töissä vain suomalaisia perusinsinöörejä, tämä olisi hyvin erilainen talo.

Prohocin operatiivinen johtaja Ilkka Palola uskoo, että eri kulttuureista tulleet ihmiset ovat opettaneet yritykselle muun muassa herkkyyttä erilaisuudelle.

– Totta kai rekrytointiprosessissa yleensä tunnistaa ihmisen, joka kuuluu ikään kuin samaan heimoon. Usein myös tietää, kuka sopii meille ja kuka ei lainkaan. Mutta välillä on tarpeen valita joku, joka hyvällä tavalla haastaa organisaatiota.

Vaasalaisessa projektinhallinnan, työmaajohtamisen ja tiedonhallinnan asiantuntijayrityksessä on 130 työntekijää, joista 20 on ulkomaalaistaustaisia. Eniten on Kiinasta ja Venäjältä muuttaneita, mutta lähtömaiden joukossa ovat myös Iran, Kroatia, Espanja, Ruotsi, Portugali sekä Singapore.

– Asiantuntijatehtäviin sopiva osaaja löytyy usein työntekijän kautta. Kansainvälisissä projekteissa olevat tapaavat työssään paljon ihmisiä, ja sitä kautta olemme saaneet yhteydenottoja. Se kertoo myös hyvästä maineesta työnantajana.

Prohoc on osallistunut myös TE-toimiston Eures-virtuaalimessuille.

– Sieltä on löytynyt paljon hyviä hakijoita. Rekrytoimme kuitenkin harvoin pelkästään virtuaalisesti, koska haluamme tavata hakijan henkilökohtaisesti, Palola sanoo.

Avoimuus kantaa

Prohocilaisilta kaivataan erityisesti kykyä itsenäiseen päätöksentekoon ja kohtaamisen taitoa. Projektikohde voi olla vaikka keskellä viidakkoa, joten ihan pienestä ei parane hätkähtää.

Luotamme avoimuuteen ja
perheyrityksen välittömään kulttuuriin.

Kun oikea tyyppi sitten löytyy, hänet perehdytetään talon tapoihin huolella.

Organisaatio, sen eri toiminnot ja toimintatavat käydään läpi siten, että työntekijä saa kattavan kuvan yrityksestä.

– Luotamme avoimuuteen ja perheyrityksen välittömään kulttuuriin. Sillä tavoin selvitämme myös mahdolliset ristiriitatilanteet, Ilkka Palola sanoo.

Yksilöiden johtamista

Kun kymmenesosa henkilöstöstä on muualta muuttaneita, kulttuurierot ovat arkipäivää. Se on Palolan mukaan otettava huomioon esimerkiksi tyky-toimintaa tai pikkujouluja suunniteltaessa.

– Yritämme miettiä sellaista tekemistä, johon kaikki voivat osallistua. Esimerkiksi luonnossa liikkuminen tai ruokaan liittyvä tekeminen sopii kaikille.

Toisaalta jos kaikkien toiveet ottaa aina huomioon, se rajaa todella paljon pois.

Hedelmällisempää on muistaa, että ihmiset ovat aina yksilöitä taustastaan riippumatta. Siksi heitä on myös johdettava yksilöinä.

– Samalla muistamme, että meidän suomalaisten tapa tehdä ei ole ainoa oikea. Toimimme kansainvälisessä liiketoiminnassa, joten erilaisia kulttuureja tuntevat ovat meille voimavara, jonka ansiosta pystymme kohtaamaan monenlaisia ihmisiä.

Centria palkitsee suomen kielen taitajat

Centria-ammattikorkeakoulu aloittaa ensi syksynä yhtenä ensimmäisistä korkeakouluista ulkomaalaisten opiskelijoiden tukemisen suomen kielen osaamisen perusteella.

Käytännössä siis opiskelija voi saada apurahan, joka kattaa puolet lukuvuosimaksusta. Lukuvuosimaksu peritään EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, ja siihen on aiemmin voinut saada apurahaa opintomenestyksen perusteella. Nyt uudella käytännöllä halutaan tukea kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen opiskelua ja sitä kautta työllistymistä.

Centria kiinnostaa ulkomaalaisia opiskelijoita. Tänä vuonna hakijoita oli 57 maasta, yhteensä 1 286.

Eniten hakijoita oli Bangladeshista, Vietnamista ja Nigeriasta. Ulkomaisen toisen asteen tutkinnon suorittaneet hakijat olivat kiinnostuneita etenkin tietotekniikan opinnoista. Information Technology -koulutusohjelmaan tuli 13 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohti.

Sairaanhoitajakoulutus oli lähes yhtä suosittu, ja kolmanneksi eniten kiinnosti liiketalouden koulutus.

TEKSTI: NADIA PAAVOLA
KUVAT: SAMI PULKKINEN

VAIKUTA JA VERKOSTOIDU – LIITY JÄSENEKSI KAUPPAKAMARIIN