Då internationella talanger ska anpassa sig till ett företag gäller det att lära sig mycket mer än enbart arbetsplatsreglerna.
Det är viktigt att känna att man är en del av gemenskapen och det finländska samhället.
Jos muuttaisit toiseen maahan työn perässä, mitä haluaisit ensimmäisenä tietää?
Luultavasti ottaisit selvää ainakin siitä, millaiset asuinmahdollisuudet kohdemaassa on. Varmasti sinua kiinnostaisi myös, mitä kieltä maassa puhutaan. Pärjäätkö englannilla vai pitäisikö opetella kokonaan uusi, vieras kieli?
Jos olet perheellinen, yksi tärkeimmistä kysymyksistä olisi, miten perheen arki järjestyy. Millaiset koulu- ja päivähoitojärjestelmät uudessa asuinpaikassa on? Löytyykö puolisolle mielekästä työtä?
Asettumalla tulijan asemaan huomaa,
että ulkomaisen työvoiman viihtyminen ja sopeutuminen Suomeen
on lopulta kiinni ihan perusasioista.
– Ulkomailta muuttavalle koko yhteiskuntamme ajattelumalli voi olla vieras, huomauttaa Elinkeinoelämän keskusliiton osaamisen ja henkilöstöhallinnon asiantuntija Mikko Räsänen.
– Kaupunki saattaa esimerkiksi tiedottaa, että koululaiset saavat ilmaiset bussikortit, mutta muualta tulleelle voi olla käsittämätön ajatus, että lapset kulkevat koulumatkan yksin.
Resultat genom samarbete
Stefan Malm som är verkställande direktör på Dynamo i Närpes är på samma linje. Närpes är vida känd i hela landet som en föregångare gällande utländsk arbetskraft. Av småstadens 10 000 invånare har var sjätte ett annat modersmål än svenska eller finska.
– Det är viktigt att klara sig i jobbet men det är lika viktigt att också trivas efter arbetsdagens slut och bli en del av gemenskapen, säger Malm.
I Närpes har språket varit utgångspunkten i integreringen av utlänningar. Det har ordnats olika språkkurser i svenska ända sedan 80-talet då de första flyktingarna kom till orten.
– Företagen har varit med i integreringsprocessen från början och samarbetet mellan olika sektorer har också varit viktig.
I de gemensamma mötena med kommunen, företagen och den tredje sektorn går man igenom antalet inflyttare, om familjen medföljer och vilka tjänster de är i behov av.
– Fördelen med en liten ort är att man inte behöver ta fram något organisationsschema då man funderar på olika saker. Det är bara att ringa någon bekant om det är något speciellt man funderar på.
Berätta åt en kompis också
Malm påpekar också att fritidsaktiviteter är viktiga med tanke på hur man kan integrera personer som flyttat från ett annat land. Det finns klubbar, kultur och gemensamma aktiviteter dit nyfinländare bjudits in helt fördomsfritt.
– Ett gott rykte sprider sig. De som redan bor här berättar nämligen åt sina bekanta om de goda arbetsförhållandena. Även arbetsgivaren kan fråga sina anställda om någon känner till en bra typ som är redo att flytta. Det finns ett ständigt behov av arbetskraft speciellt inom växthusbranschen.
Tietopaketilla alkuun
Jotkin yritykset ovat ryhtyneet tarjoamaan työpaikan puolesta kielikoulutusta taatakseen työvoiman riittävyyden. Esimerkiksi Lindström kertoi alkuvuodesta tarjoavansa suomen kielen koulutusta yhteistyökumppaninsa kautta.
Henkilöstölle tehdään kielitasotestit, joiden avulla jokainen löytää itselleen sopivan tasoryhmän.
Joissakin Lindströmin toimipisteissä jopa enemmistö työntekijöistä on maahanmuuttajataustaisia.
Hyvälle töitä
Wärtsilä Finlandin henkilöstöpäällikkö Johanna Kakkuri toteaa, että käytännön integroinnissa auttavan henkilön ei välttämättä tarvitse olla yrityksen listoilla, vaan siinä voi käyttää myös ostopalveluita.
Pitäisi olla itsestäänselvää,
että maailma on avoin,
eikä kieli ole este työvoiman liikkuvuudelle.
– Voisi myös olla hyvä idea tarjota maahanmuuttajille tietopaketti, jonka avulla pääsee alkuun käytännön asioissa ja saa myös vinkkejä vapaa-ajan viettoon.
Kakkurin mukaan pitäisi olla itsestäänselvää, että maailma on avoin, eikä kieli ole este työvoiman liikkuvuudelle.
– Kansallisuudesta riippumatta tehtävään pitäisi palkata paras osaaja. Monikansallinen yhteisö tuo mukanaan myös uusia näkemyksiä tuttuihin asioihin.
Saako tulla töihin myös jouluna?
Pesulan arjessa pärjää kysymällä ja hyvällä työmoraalilla.
Suomen kieli monenlaisella korostuksella maustettuna kaikuu pöydän ympärillä. Kannuksen keskuspesulan työntekijät kertovat Suomeen tulostaan ja sopeutumisestaan, ja tunnelma vapautuu pian.
– Olen opetellut suomea Kaapo-lastenohjelmasta, koska siinä puhutaan selkeästi, kertoo Thaimaasta lähes viisi vuotta sitten muuttanut Nichapha Kangasvieri.
– Olin heti Suomeen tultuani kielikurssilla, mutta siellä opeteltiin tosi vähän sellaisia lauseita, joita tarvitsen joka päivä, toteaa siihen Natraphee Koski.
Myös Koski on muuttanut Suomeen Thaimaasta, mutta asunut täällä jo 13 vuotta. Molemmilla naisilla on suomalainen mies.
– Olen koulutukseltani sairaanhoitaja, mutta kielitaito ei riittänyt sen työn tekemiseen Suomessa, Kangasvieri sanoo.
He kysyivät töitä suoraan pesulan toimitusjohtajalta, joka on vaikuttunut maahanmuuttajien aloitekyvystä.
– Moni on tullut ihan tuohon ovelle ja kysynyt, onko töitä. Arvostan sitä, eikä täällä todellakaan pääse helpolla. Nämä ihmiset eivät pelkää työtä, toimitusjohtaja Kristiina Liedes sanoo.
Mielekästä tekemistä
– Laskin, että yhden vuoron aikana toistin samaa vetoliikettä 6 000 kertaa, kertoo matonpesuun erikoistunut vietnamilainen Huyen Ho.
Märkien mattojen siirtely on raskasta, mutta Ho ei valita. Hän nauttii työstään, eikä 43-vuotiaalla ole kolotuksiakaan.
Ainoa ikävä puoli on, että miehen perhe on Vietnamissa.
Siksi hän viettää aikansa mieluiten töissä.
– Kotona olen vain yksin ja katson televisiota sekä puhun perheen kanssa puheluita.
Pitkät pyhät ovat Holle tylsiä.
– Hän kysyi, saako tulla joulunakin töihin. Olemme järjestäneet niin, että hän voi tulla tänne tekemään joitakin töitä, vaikka pesula on kiinni, Kristiina Liedes sanoo.
Temperamenttieroja
Keskuspesulassa Kannuksessa ajatellaan, että suomalainen kulttuuri tapoineen saa näkyä. Ketään ei loukata, mutta esimerkiksi kristilliset pyhäpäivät vietetään tavanomaiseen tapaan, vaikka suurin osa työntekijöistä edustaa jotakin muuta uskontokuntaa.
Nyt pöydän ympärillä on evankelis-luterilaisen Liedeksen lisäksi katolinen, ortodoksi, hindu ja buddhalainen.
– Totta kai moninaisuus täytyy ymmärtää, mutta meillä ei ole ollut kulttuurisia yhteentörmäyksiä. Pikemminkin kyse on eri temperantin omaavista ihmisistä. Usein aasialaiset käyttäytyvät hillitymmin kuin eurooppalaiset.
Virolaisen Diana Jefimovan kanssa Liedeksellä on välillä hyvinkin suorasanaisia keskusteluja, kun taas thaimaalaiset kunnioittavat johtoasemassa olevaa enemmän kuin suomalaiset ovat tottuneet.
– Heille oli jopa hieman järkytys, että pidämme kaikkia tasa-arvoisina, vaikka olen heitä vanhempi ja heidän esimiehensä, Liedes kertoo.
Vaikea tie suomalaiseksi
Pesulan puolella työskentelee yhteensä kahdeksan työntekijää, joista viisi on ulkomaalaisia. Kenelläkään heistä ei ole Suomen kansalaisuutta, vaikka haluja siihen olisi.
– Olen yrittänyt saada kansalaisuutta, mutta maahanmuuttovirastossa puhutaan liian nopeasti. Vaikka pystyn puhumaan mieheni kanssa suomea, en ehtinyt ymmärtää kaikkea enkä siis osannut vastata, selittää Nichapha Kangasvieri.
Muut nyökyttelevät. Heillä on samanlaisia kokemuksia kansalaisuuden hakemisesta.
Jos tulee Suomeen töihin,
sen ei saisi olla näin hankalaa.
– Se myös maksaa paljon. Jos hakemus ei mene läpi, on maksettava aina uudestaan, Huyen Ho toteaa.
Kansalaisuushakemus maksaa sähköisenä hakemuksena 420 euroa ja paperisena 520 euroa.
– Jos tulee Suomeen töihin, sen ei saisi olla näin hankalaa, Kristiina Liedes sanoo.
Kulturell mångfald förädlar den sociala kompetensen
På Prohoc räknar man med att om man anställer bra typer och har ett öppet diskussionsklimat så kan det inte misslyckas
– Om vi hade enbart finländska ingenjörer så skulle det här stället vara helt annorlunda.
Prohocs operativa direktör Ilkka Palola tror att människor från olika kulturer har lärt företaget bland annat lyhördhet inför olikheter.
– Under en rekryteringsprocess känner man naturligtvis igen en människa som så att säga hör till samma släkte. Ofta vet man också vem som passar hos oss och vem som inte alls passar. Men ibland är det nödvändigt att välja någon som utmanar organisationen på ett bra sätt.
Företaget som finns i Vasa och som är expert på projekthantering, byggplatsledning och informationshantering har 130 anställda varav 20 med utländsk bakgrund. Majoriteten är från Kina och Ryssland men en del även från Iran, Kroatien, Spanien, Sverige, Portugal och Singapore.
– Ofta hittas den rätta arbetstagaren för de olika expertuppgifterna via de anställda. De som jobbar med internationella projekt träffar många människor i sitt arbete och i det sammanhanget har vi fått kontakter. Det här vittnar också om att arbetsgivaren har ett gott rykte.
Prohoc har också deltagit i TE-byråns virtuella Eures-mässa.
– Där har vi hittat många bra sökande. Vi rekryterar dock sällan endast virtuellt eftersom vi vill träffa de sökande personligen, säger Palola.
Öppenhet lönar sig
Det som man i synnerhet letar efter hos anställda på Prohoc är en förmåga att fatta självständiga beslut och social kompetens. Eftersom projektstället kan vara mitt i djungeln så gäller det att man inte blir skrämd av minsta lilla sak.
Vi litar på öppenhet och
familjeföretagets otvungna kultur.
När den rätt typen sedan hittas så ser man till att personen blir bekant med husets vanor. Man går igenom organisationen, dess olika funktioner och arbetsmetoder så att arbetstagaren får en helhetsbild av företaget.
– Vi litar på öppenhet och familjeföretagets otvungna kultur. På så sätt löser vi också eventuella konflikter, säger Ilkka Palola.
Att leda individer
Eftersom en tiondel av personalen är inflyttade från annat land så är kulturella skillnader vardag. Enligt Palola måste man ta detta i beaktande då man planerar till exempel julfester eller aktiviteter för att upprätthålla arbetsförmågan.
– Vi försöker fundera ut sådana aktiviteter som alla kan delta i. Det som passar alla är till exempel att röra sig ute i naturen eller någon aktivitet som har med mat att göra. Å andra sidan utesluts många saker om allas önskemål alltid tas i beaktande.
Det är mer givande att komma ihåg att människor alltid är individer oberoende av sin bakgrund och därför ska de också ledas som individer.
– Samtidigt ska vi komma ihåg att finländarnas sätt att göra saker inte är det enda rätta. Vi jobbar inom en internationell verksamhet så vår mångkulturella personal är en resurs för oss och tack vare den kan vi möta många olika människor.
Centria palkitsee suomen kielen taitajat
Centria-ammattikorkeakoulu aloittaa ensi syksynä yhtenä ensimmäisistä korkeakouluista ulkomaalaisten opiskelijoiden tukemisen suomen kielen osaamisen perusteella.
Käytännössä siis opiskelija voi saada apurahan, joka kattaa puolet lukuvuosimaksusta. Lukuvuosimaksu peritään EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, ja siihen on aiemmin voinut saada apurahaa opintomenestyksen perusteella. Nyt uudella käytännöllä halutaan tukea kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen opiskelua ja sitä kautta työllistymistä.
Centria kiinnostaa ulkomaalaisia opiskelijoita. Tänä vuonna hakijoita oli 57 maasta, yhteensä 1 286.
Eniten hakijoita oli Bangladeshista, Vietnamista ja Nigeriasta. Ulkomaisen toisen asteen tutkinnon suorittaneet hakijat olivat kiinnostuneita etenkin tietotekniikan opinnoista. Information Technology -koulutusohjelmaan tuli 13 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohti.
Sairaanhoitajakoulutus oli lähes yhtä suosittu, ja kolmanneksi eniten kiinnosti liiketalouden koulutus.
TEKSTI/TEXT: NADIA PAAVOLA
ÖVERSÄTTNING: MICAELA LINDAHL-PALMROOS
KUVAT/FOTON: SAMI PULKKINEN
