Kiihtyvä kilpailu hyvistä osaajista voikin olla työelämää parantava tekijä. Yrityksissä on huomattu, että työntekijöiden hyvinvointi kannattaa ottaa tosissaan.
Yhä harvempi pitää työtä vain välttämättömänä pahana, jotta saisi elämiseen tarvittavat varat. Työltä kaivataan myös merkityksellisyyttä, ja työssä viihtymistä arvostetaan. Pandemian aikana on alettu puhua jopa suuresta irtisanoutumisaallosta. Arvostetun konsulttiyhtiö McKinseyn syksyllä 2021 julkaiseman artikkelin mukaan jopa 40 prosenttia työntekijöistä aikoo vaihtaa työpaikkaa lähiaikoina. Tutkimus tehtiin Yhdysvalloissa, mutta myös Suomessa on kuultu kirkkaana sen sisältämä viesti. Osaavista tekijöistä käydään yhä kovenevaa kilpailua, ja se puolestaan tarkoittaa, että työyhteisöjen on pystyttävä tarjoamaan työntekijöilleen jotain, minkä vuoksi lähteminen tuntuu huonolta vaihtoehdolta.
Jos yrityksessäsi alkaa tuntua siltä, että ovi käy turhan tiuhaan, kannattaa miettiä, ovatko viihtymisen rakennusosat työpaikalla kunnossa.
Jos työtehtävät ovat selkeät ja oikein mitoitetut, tavoitteisiin voi päästä tehokkaasti ja myös kasvaa tehtävissään, itse työn kokemus on kunnossa. Sen lisäksi hyvä työpaikka tarjoaa mielekkään ja turvallisen työympäristön, jossa yhteistyö tukee yksilön kykyjä ja yrityksen arvot vastaavat työntekijän omaa arvopohjaa.
Kuulostaako vaikealta? Voit ottaa mallia näistä yrityksistä, joiden hyvä maine työmarkkinoilla perustuu mielekkääseen työpaikkakokemukseen.
Et ole yksin
Digitaaliseen kirjanpitoon keskittyvällä Noogalla on Great Places to Work -sertifikaatti, ja se sijoittui viime vuonna toiseksi Suomen Parhaat Työpaikat -kilpailun pienyritysten sarjassa. Toimitusjohtaja Monika Ahlskog kertoo, että 48 työntekijän yritykselle leimallista on matala hierarkia.
– Kaikilla on oikeus tulla kuulluksi, ja kerromme avoimesti, miten yrityksellä menee.
Reilu palkkaus ja työsuhde-edut ovat yksi osa työpaikassa viihtymistä, mutta lisäksi tarvitaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tiimeissä sitä luodaan jokapäiväisissä kohtaamisissa, joissa kerrotaan työn alla olevista asioista ja myös siitä, missä voisi kaivata apua.
– Näin tulee tunne, että kukaan ei ole yksin. Meillä on myös yhteisiä kahvihetkiä ja taukojumppaa, joita on pidetty yllä myös pandemia-aikana. Meillä on ollut myös virtuaalinen pikkujoulu, vappulaulujen laulamista ja yhteinen piparkakkutaloprojekti, johon jokainen pystyi osallistumaan haluamallaan tavalla. Muutoksen keskellä yhteisöllisyys on erityisen tärkeää, Ahlskog toteaa.
Me-hengestä puhuu myös Vaasan Osuuspankin toimitusjohtaja Ulf Nylund. Sen voi aistia esimerkiksi työpaikkaruokalassa, jossa kaikuvat nauru ja iloinen puheensorina.
– Hyvä henki syntyy pikkuasioista, kuten hyvän huomenen toivottamisesta ja arkipäivän keskusteluyhteyden säilymisestä. Se tarkoittaa, että myös minun oveni on aina auki.
Henkilöstöpäällikkö Maria Östman uskoo, että Vaasan Osuuspankin hyvä maine työmarkkinoilla johtuu myös hyvistä kehittymismahdollisuuksista, joustavuudesta sekä sujuvasta viestinnästä.
– Ratkomme mahdolliset ongelmat nopeasti ja annamme vastuuta tiimeille. Lisäksi henkilökunta on vakuutettu parhaalla mahdollisella tavalla. Se on niin työntekijän, työnantajan kuin asiakkaankin etu. Henkilöstön tyytyväisyys näkyy asiakastyytyväisyyskyselyissä, joissa saamme todella hyviä arvioita.
Henkilöstö on pääomaa
Viestinnän ja nopean asioihin tarttumisen merkitystä korostaa myös eristysovia kuljetusteollisuudelle valmistavan Essframen viestintäpäällikkö Charlotte Lillmåns-Snellman.
– Pohjanmaalla on nyt työntekijän markkinat, joten yritysten HR:n on oltava kunnossa. Ei riitä, että tarjotaan tyky-seteleitä, vaan on mietittävä, mitä työntekijät oikeasti kaipaavat.
Myös Essframe on mukana Great Place to Work -listauksessa, ja Lillmåns-Snellman uskoo sen olevan suunnitelmallisen kehitystyön tulosta.
– Yrityksessä on oltava joku, joka hoitaa työkseen kehitysehdotuksia ja kipupisteitä, etteivät ne jää muiden asioiden jalkoihin.
Jotta työ olisi mielekästä, sen on tarjottava kehittymismahdollisuuksia ja vastuuta. Noin 120 työntekijän kasvumarkkinointiyritys Genero uskoo, että työntekijät kukoistavat, kun heille antaa vapautta etsiä itse ratkaisuja. Vapauden mukana tulee vastuu, ja vastuullinen tehtävä kertoo luottamuksesta tekijöihin.
– Tiiminvetäjät pyrkivät yhä paremmin arvioimaan, kenellä olisi halua ottaa lisää vastuuta. Samalla on huolehdittava, ettei kenenkään työtaakka kasva liikaa, sanoo yrityksen kasvujohtaja Sebastian Östman.
Genero on ottamassa käyttöön Talent Management -työkalua, jonka avulla suunnitellaan jokaisen henkilökohtainen kehityspolku. Samalla Östman muistuttaa, että vaihtuvuuskin kuuluu työelämään. Jos työntekijä kokee olevansa oikeassa paikassa ja saa kasvaa tehtävässään, hänellä ei luultavasti ole kiire minnekään.
– Lainaisin tähän Richard Bransonia: ”Take care of your employees, and they will take care of your business. It’s as simple as that”.
Kokonaisvaltaista hyvinvointia
ABB on monikansallinen, yhteensä yli sadantuhannen työntekijän yritys, joten myös henkilöstötekojen on palveltava todella laajaa ja moninaista joukkoa. Uutena globaalina työhyvinvoinnin tukitoimena on otettu käyttöön käytännön arkeen ja yleiseen hyvinvointiin tarkoitettu ennakoivan avun palvelu, joka on saatavilla ympäri vuorokauden ja jokaisena viikonpäivänä.
– Olipa asia työhön liittyvä tai ei, aina voi soittaa tai keskustella anonyymisti chatissa. Palvelu on tarjolla sekä ABB:n henkilöstölle että heidän perheenjäsenilleen, eli se saavuttaa todella ison joukon ihmisiä, kertoo johdon assistentti Johanna Keturi.
Muutenkin ABB:llä uskotaan matalan kynnyksen työterveyspalveluihin. Oman talon palkkalistoilla olevat terveydenhuollon ammattilaiset lääkäristä fysioterapeuttiin pitävät huolen siitä, että hoitoa saa aina tutulta ja tehtävien erikoispiirteet tuntevalta ammattilaiselta. Hyvinvoinnin ylläpitoon kannustetaan esimerkiksi ryhmäliikuntatunneilla ja juoksukoululla. ABB:n kytkintehtaan oma, viime syksynä uusittu kuntosali on ahkerassa käytössä.
– Ensimmäiset liikkujat ovat täällä jo neljältä aamulla, Keturi toteaa.
Keturi mainitsee työpaikan etuina myös suosittelijapalkkion sekä viime vuonna alkaneen sukupuolineutraalin perhevapaaohjelman.
– Meillä Suomessa on hyvät perhevapaat, mutta globaalisti on todella iso juttu, että lapsen ensisijainen huoltaja saa töistä 12 viikkoa palkallista vapaata, ja toissijainen huoltaja 4 viikkoa.
Ehdotuksista teoiksi
Ohjelmistotalo Lemonsoftin kasvu on ollut viime vuosina hurjaa, ja myös henkilöstömäärä on kasvanut kolmanneksella sitten joulukuun 2020. Noin 150 työntekijän ajatuksia kartoitetaan säännöllisesti Siqni-kyselyllä, jonka mukaan tärkeimmäksi asiaksi koetaan mielekkäät työtehtävät ja työssä kehittyminen.
– Toisena TOP5:ssä on vapaus tehdä töitä ajasta ja paikasta riippumatta, ja kolmantena tulee oikeudenmukainen palkka ja luontaisedut, kertoo Lemonsoftin talousjohtaja Mari Erkkilä.
Lemonsoftilla arvostetaan myös työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Tämä on Erkkilän mukaan erityisen ymmärrettävää yrityksessä, jonka henkilöstön keski-ikä on kolmissakymmenissä.
– Tarjoamme vapaa-ajalla myös liikuntaryhmiä, jotka alkavat usein puoli viideltä tai viideltä. Itsekin odotan, että pääsen töiden jälkeen pelaamaan tennistä.
Viidentenä kyselyssä mainitaan ammattitaitoiset kollegat, mikä yhdistää yhteisöllisyyden tuloshakuisuuteen. Kyselyn perusteella pystytään parantamaan työoloja entisestään.
– Erikoisuutena meillä on Espanjan Fuengirolassa asunto, jota henkilöstö voi käyttää etätyöskentelyyn tai lomailuun perheen kanssa. Lisäksi meillä on muita palkitsemiskeinoja, esimerkiksi työkaverille voi ehdottaa pientä palkintoa kiitokseksi hyvästä yhteistyöstä. Se voi olla elokuvalippu tai Woltin lahjakortti, tärkeää on huomioiminen.
Lähteenä käytetty myös McKinsey & Companyn raporttia.
TEKSTI: NADIA PAAVOLA
KUVAT: SAMI PULKKINEN, HAASTATELLUT
