Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on kipinöinyt julkisessa keskustelussa viime kuukausina. Hallituksen aikeet lopettaa aikuiskoulutustuki on toteutumassa kesällä 2024. Jos tukea mielii, olisi opinnot ehdittävä aloittaa heinäkuun loppuun mennessä.
Lakkautusta on perusteltu julkisen talouden tervehdyttämisellä. Puolestapuhujat ovat tuoneet esille, että tukea eivät ole käyttäneet ne, joiden koulutustarve on suurin, eli esimerkiksi vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat ja matalasti koulutetut. Aikuiskoulutustuki on ollut erityisen suosittua jo kouluttautuneiden keskuudessa. Sillä on mahdollistettu moninkertaista tutkinto-opiskelua, vaikka tavoitteena on ollut koulutustason nosto.
Suurin kritiikki tuen lakkauttamisesta on tullut siitä, että sen nähdään heikentävän merkittävästi työikäisten mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Esimerkiksi sote- ja kasvatusalalla edetään tehtävästä toiseen pätevyysvaatimusten muuttuessa, ja aikuiskoulutustuki on ollut siellä toimiva.
Niinpä ilman osaavaa työvoimaa Suomen taloutta on hankala vahvistaa. Jatkuvan oppimisen tärkeys ei ole hävinnyt minnekään, sillä ihmiset ovat työurillaan hyvin moninaisissa tilanteissa, eikä yksi keino edistää opiskelua sovi kaikille. Vaihtoehtoja tarvitaan, ja hallitus on jo asettanut työryhmän miettimään, millä porkkanoilla jatkuvaa oppimista työelämässä jatkossa ruokittaisiin.
Opintotuki- ja lainamalli voisi olla ratkaisu heille, jotka haluavat opiskella täyspäiväisesti ja joilla on valmius ottaa itse enemmän vastuuta opiskelustaan. Julkisia panostuksia tarvittaneen fiksusti kohdennettuna myös matalasti koulutettujen ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien osaamisen kehittämiseen sekä työvoimapulasta kärsivien alojen tukemiseen.
Kauppakamarit ovat esittäneet uuden liikunta- ja kulttuuriedun tapaan toimivan koulutusetuuden käyttöönottoa. Edun tarjoaminen olisi työnantajalle vapaaehtoista ja työntekijä saisi itse päättää, mihin koulutukseen etuuden käyttää. Etuus palvelisi parhaiten yksittäisten kurssien ja pienten osaamiskokonaisuuksien suorittamista työn ohella. Tällaista koulutusta myös kauppakamarit itse tarjoavat jatkuvaan oppimiseen.
Paula Erkkilä, Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja
