Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain arviolta 35-50 miljardia euroa. Julkisten hankintojen suuri määrä tarkoittaa merkittäviä mahdollisuuksia laskea kustannuksia ja parantaa siten julkisen talouden kestävyyttä, julkisen sektorin tuottavuutta ja vauhdittaa talouskasvua.
Kauppakamari kannustaa nyt kautensa aloittaneita kuntapäättäjiä linjaamaan kuntansa hankinta-strategiat kuntoon. Useissa kauppakamarialueen kunnissa on päättäjien pöydälle tulossa kilpailutettavaksi isoja hankkeita, kuten hybridiareena Kokkolassa ja Wasa Station Vaasassa.
Kilpailuttamisen ensisijaisena tavoitteena on julkisten varojen mahdollisimman tehokas käyttö. VATT:n ja Aalto-yliopiston laajalla suomalaisella aineistolla tekemän tutkimuksen mukaan tehokkuus ei kuitenkaan toteudu toivotulla tavalla: julkisia hankintoja vaivaa vakava kilpailun puute. Useammassa kuin joka toisessa kilpailutuksessa tarjouksia ei tullut joko yhtään, tai jos tuli, niin määrä jäi yhteen tai kahteen. Tutkimuksen mukaan jo yhden yrityksen lisäys tarjouskilpailuun saattaisi tuoda hankintayksikölle viiden prosentin kustannussäästön.
Avoin ja toimiva kilpailutus merkitsee aina hintakilpailua ja edistää uusien toimijoiden mukaantuloa markkinoille. – Hankintoihin liittyvillä vaatimuksilla, sopimusehdoilla sekä valvonnalla tähdätään ensisijaisesti taloudellisiin säästöihin, mutta niillä voidaan lisäksi tavoitella esimerkiksi päästöjen vähentämistä tai työllistävää vaikutusta tai niillä voidaan vähentää korruptiota. Kuntatasolla hankkimalla paikallisesti vaikutetaan alueen työllisyyteen, kerrytetään veroja ja lisätään ostovoimaa, valaisee Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä.
Vuoropuhelu yritysten kanssa ensiarvoisen tärkeää
Julkiset hankinnat tulee kunnissa ymmärtää panostuksena alueen tulevaisuuteen. Paikallistasolla keskeistä ovat tarkoituksenmukaiset ja sopivan kokoiset hankintakokonaisuudet. Hankinnoista ei saa tehdä niin mittavia, ettei paikallisilla yrityksillä ole mahdollisuutta tarjota, vaan hankintoja tulee jakaa osiin. Myös yritysvaikutusten arviointi on perusteltua ottaa menettelynä mukaan hankintaprosesseihin.
– Hankinnoissa voidaan käydä enemmän vuoropuhelua myös paikallisten yritysten kanssa. Kuntien ja kaupunkien isoissa ja laajoissa hankinnoissa ja hankkeissa voidaan kilpailutuskokonaisuudet suunnitella niin, että ne mahdollistavat kannustavasti ja monipuolisesti esimerkiksi alihankintayhteistyön ja paikallisen erityisosaamisen hyödyntämisen, sanoo Pohjanmaan kauppakamarin palveluvaliokunnan jäsen ja Hankintaratas Oy:n toimitusjohtaja Antti Tieva.
– Ei tietenkään tule tyytyä huonompiin kokonaisratkaisuihin tai tinkiä laatuvaatimuksista, mutta mielestäni kuntien tulisi tehdä hankintoja niin, että niillä on myönteisiä vaikutuksia paikalliseen elinkeinoelämään, kommentoi eräs yritysjohtaja kauppakamarin suhdannebarometrissä.
Kuntien hankintastrategiat kuntoon
Suomen ensimmäinen julkisten hankintojen strategia valmistui kutakuinkin vuosi sitten. Sen myötä julkiset hankkijat, kuten kunnat, kuntayhtymät ja seurakunnat, saivat hankintatoimintansa avuksi konkreettisia työkaluja.
Pohjanmaan kauppakamari kannustaakin nyt kuntapäättäjiä linjaamaan kuntansa hankintastrategiat kuntoon. Panostamalla kilpailutukseen kunnat antavat asukkailleen positiivista viestiä kustannustietoisesta vastuunkannosta.
Pohjanmaan kauppakamari kannustaa kuntia ja kuntapäättäjiä:
- tekemään arvion kuntansa hankintatoiminnan ja hankintaosaamisen nykytilasta
- selvittämään kuntansa hankintojen maantieteellinen ja toimialakohtainen kohdentuminen paikallisen elinvoiman ja aluetalouden kannalta sekä
- laatimaan kuntaansa hankintastrategian ja päivittämään hankintaohjeistuksen.
