Pohjanmaan akkuklusteri on juuri nyt kovassa nosteessa. Kaivos- ja litiumkemiantehdashankkeet etenevät tuotantovaiheeseen Kaustisella ja Kokkolassa ja kaksi kansainvälistä yritystä on tehnyt merkittävät aiesopimukset investoinneista Vaasaan. Suomeen ja Pohjoismaihin on syntymässä akkuarvoketju, jolla on mahdollisuus nousta maailman kestävimmäksi.
Nyt on huolehdittava, että logistiikka ei muodostu pullonkaulaksi. Akkuarvoketjuun liittyvillä logistiikka- ja infrainvestoinneilla on valtava merkitys myös päästövähennyksiin: suomalaista arvoketjua kehittämällä voidaan vähentää raaka-aineiden, materiaalien ja komponenttien pitkiä kuljetuksia tehtaiden välillä.
Akkustrategian tulisi olla se tiekartta, joka auttaa kohdentamaan infrainvestointeja. Samalla tavalla on toimittu vaikkapa metsäteollisuuden merkittävissä infrainvestointihankkeissa menneinä vuosikymmeninä ja ihan vastikään.
Työtä se vaatii, ja monilla on tuoreessa muistissa, kun jokunen vuosi takaperin väänsimme kättä saadaksemme valtatien 8 osaksi valtakunnan päätieverkkoa. Haastoimme perinteistä liikennemääriä painottavaa tarvelaskentaa perustelemalla liikenneinfratarpeita kuljetusten arvolla. Edelleenkään pelkkä määriin katsominen ei riitä, vaan yhä enemmän tulisi siirtyä päätöksenteossa käyttämään näkökulmaa arvosta.
Kuljetettavan tonnin hinta kasvaa, tuotanto vie yhä vähemmän energiaa ja aiheuttaa entistä vähemmän päästöjä. Teollisuuttamme kokonaisuudessaan pusketaan eteenpäin kohti yhä korkeampaa jalostusastetta. Jatkossa alueemme osaaminen ja tuotanto realisoituvat yhä enemmän koko maapallon ja ympäröivän ilmakehän hyväksi. Koska olemme vientivetoinen alue, näistä teknologioista ja ratkaisuista pääsee hyötymään muu maailma ja ympäröivä ilmakehä. Maailmalle on kuitenkin sitä ennen päästävä sujuvien tie-, meri-, rautatie- ja lentoyhteyksien avulla.
