Kauppakamarit: Liikenteen taloudellinen merkitys huomioitava 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa

Kauppakamarit pitävät lausuntokierroksella ollutta 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan liittyvää liikenne- ja viestintäviraston selvitystä liikennejärjestelmän nykytilasta ja toimintaympäristön muutoksista kattavana. Liikenteen taloudellinen merkitys ansaitsisi kuitenkin enemmän huomiota selvityksessä.

– Julkaisu ansaitsee laajuudessaan ison kiitoksen. Se antaa oivallisen taustan 12-vuotiselle suunnitelmalle, sanoo Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood.

– Ylipäätään on hyvä, että on tehty vaalikaudet ylittävä suunnitelma. Näinhän Ruotsissa on tehty jo pitkään, toteaa Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen.

12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteiskunnalliset päämäärät eli ilmastonmuutoksen torjunta, Suomen kilpailukyvyn edistäminen ja alueiden elinvoima ja saavutettavuus ovat kauppakamarien mielestä kannatettavia. Iso kysymys on, millä keinoilla nämä päämäärät saavutetaan.

12-vuotinen suunnitelma tulee määrittämään vahvasti sitä, miltä suomalainen liikennepolitiikka näyttää seuraavalla vuosikymmenellä.

– Vankemman pohjan rakentamiseksi on tärkeää, että liikenteen taloudellista merkitystä Suomelle arvioidaan tarkemmin osana selvitystä, Wood sanoo. Woodin mukaan selvitys raapaisee liikenteen merkitystä yrityksille ja yksityisille kuluttajille, mutta jättää lähes koskemattomaksi liikenteen ja siihen liittyvien toimialojen tarkastelun osana kansantaloutta.

Suomen vientiteollisuuden vaikutus suoraan ja välillisesti on yli 46 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Yksi merkittävimmistä reunaehdoista viennille on toimiva ja hyväkuntoinen liikenneinfra. Wood painottaa, että Suomen väyläomaisuudesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää.

– Tieverkon ylläpitoon ja korjaamiseen tulisi ohjata enemmän varoja, kommentoi Piccolo Groupin toimitusjohtaja Petri Kuivamäki, joka on sekä Pohjanmaan kauppakamarin liikennevaliokunnan että Vaasan teollisuusvaliokunnan jäsen. – Lisää varoja ohjattavaksi tienpitoon voitaisiin kerätä esimerkiksi raskaan liikenteen tienkäyttömaksuilla. Jotta kotimaisten toimijoiden kustannukset eivät tämän myötä nousisi, voitaisiin luoda polttoaineen veronpalautusjärjestelmä, ehdottaa Kuivamäki.

Sen lisäksi että liikenneinfran kuntoon on panostettava, on myös huomioitava liikenneverkon tärkeys tuotannollisen toiminnan edellytyksenä. Yritysten sijoittautumiseen vaikuttaa kuljetusten toimintavarmuus ja kustannustehokkuus. Yritysten toimiessa globaaleilla markkinoilla Suomen sisäisten yhteyksien toimivuus on yritysten toiminnan perusedellytys.

– Logistiset kustannukset muodostavat ison kustannuserän yrityksille. Ison kustannuserän muodostaa valtion kassaan myös liikenteen infraan investoiminen, mutta se luo samalla kasvua ja mahdollistaa yhteiskunnan kehittymisen, toteaa Wood.

– Liikenteen rahoitusmalli on tehtävä uusiksi. Budjettivaroilla liikenneinfraa ei saada kuntoon, sanoo Häkkinen.

Suomen pitkät etäisyydet ja ohuet kuljetusvirrat asettavat omat vaikeutensa sille, miten hyvin liikenneverkko voi palvella eri tarpeita. Liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamisessa tarvitaan rohkeita mutta perusteltuja ratkaisuja siitä, mihin suuntaan asioita viedään.

Kauppakamarit painottavat alueellisen saavutettavuuden ja sitä kautta alueiden elinvoiman lisäämistä merkittävänä tekijänä 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. – Erityisen tärkeää tämä on meidän vientipainotteiselle alueellemme, sanoo Häkkinen.

– On myös tärkeää, että taloudellisia ohjauskeinoja ei jätetä täysin sivuun suunnitelmaa valmisteltaessa, Wood painottaa.

Lue Keskuskauppakamarin koko lausunto täältä.