Kolme tapaa, joilla lentoliikenne mullistaa tulevaisuuden

Lentomatkailulla on nyt yllättävä momentum: kaupallisen lentoliikenteen pahin kriisi kannattaisi käyttää uudistumiseen. Avainasemassa ovat pienet hiilineutraalit koneet, joiden lennonohjaus ja matkavaraukset hoidetaan kokonaan uudella tavalla.

Lentomatkailu on ollut viime vuosina turbulenssissa. Huoli ilmastonmuutoksesta on herättänyt kysymyksiä lentämisen eettisyydestä, ja samaan aikaan kaupungistuminen on saanut pienet lentokentät kamppailemaan kannattavuutensa kanssa.

Kysyntä romahti ennennäkemättömällä tavalla keväällä 2020 pandemian pelon, matkustusrajoitusten sekä etätöiden lisääntymisen vuoksi. Esimerkiksi Euroopan lentoliikenteen matkustajamäärät olivat Finavian mukaan tämän vuoden elokuussa 65 prosenttia pienemmät kuin viime vuoden elokuussa. Suomen kentillä pudotus on ollut vielä rajumpi.

– Tämä on pahin kriisi kaupallisen lentoliikenteen historiassa. Mutta myös ainutlaatuinen tilanne, joka kannattaisi hyödyntää, sanoo professori Jorma Mäntynen.

Mäntynen tunnetaan lentoliikenteen asiantuntijana, jonka näkemyksiä liikenteestä ja kuljetuksesta kysytään usein mediassa. Hänellä on vuosikymmenten kokemus liikenteen ja tulevaisuuden tutkimuksesta, ja tällä hetkellä hän toimii johtajana globaalissa yhdyskuntarakentamisen monialaisessa asiantuntijayrityksessä WSP:ssä.

Aivan viime vuosiin saakka lentomatkustamisen suosiolle ei näyttänyt olevan rajoja. Kun halpalentoyhtiöt valtasivat ilmatilaa 90-luvulla, lentämisestä tuli vähitellen koko kansan hupia.

– Nyt moni lentoyhtiö on jo mennyt nurin pandemian takia, ja osa kamppailee selviytymisestään. Sekä kysyntä että tarjonta ovat menossa uusiksi, Mäntynen huomauttaa.

”Tämä on pahin kriisi kaupallisen lentoliikenteen historiassa.
Mutta myös ainutlaatuinen tilanne, joka kannattaisi hyödyntää.”

Kun kaikki menee palasiksi, on hyvä aika rakentaa uutta. Liiketoimintamallien kriittisen tarkastelun ja uuden teknologian avulla lentomatkailu voidaan saada uuteen nousuun. Samalla se merkitsisi entistä tiheämpiä lentoja muiltakin kotimaan kentiltä kuin Helsingistä, ja se taas hyödyttäisi myös Pohjanmaan elinkeinoelämää.

1. Liike-elämä

Nyt: Lyhyet tapaamiset hoidetaan yhä useammin etäyhteyden avulla. Vientiteollisuudessa on silti yhä tarve kohdata asiakas kasvokkain.

– Usein ulkomaalaiset ovat tottuneet pääsemään lentäen yrityksen lähelle. Helsinki-keskeisessä mallissa pienemmät kentät nähdään kannattamattomina. Kuitenkin niiden vaikutusalueilla tehdään miljardien vientibisnestä vuosittain, Jorma Mäntynen toteaa.

Tulevaisuudessa: Pienet, jopa 10–30 matkustajan lentokoneet kulkevat täysinä, jolloin lentäminen on kannattavampaa. Tämä edellyttää erittäin vähäpäästöisten tai myöhemmin hiilineutraalien koneiden käyttöönottoa.

Merenkurkun sähkölentokonehanke on alkanut, ja jatkuu vuoteen 2022 EU-rahoitteisena. Sillä halutaan luoda uusia reittejä muun muassa Vaasan ja Uumajan välille sekä muille pienemmille kentille.

Myöhemmin akkukäyttöisten sähkölentokoneiden rinnalle tulee vetyä käyttäviä polttokennokoneita.

– Rohkenen olettaa, että jo 2020-luvulla liikenteessä on kohtuullisen kokoisia sähkölentokoneita, ja niiden avulla pärjäisi yhdellä latauksella Merenkurkussakin. Pystysuoraan nousevien pienten koneiden kehitys lisää joustoa. Käytännössä on mahdollista lentää ovelta ovelle, eli esimerkiksi liikelentona yhden yrityksen toimitilojen pihalta toiselle.

Sen sijaan, että lennettäisiin ennalta määrättyjen aikataulujen mukaan esimerkiksi joka tiistai Saksaan, otetaan käyttöön uusia varaustapoja. Niiden avulla koneet lentävät silloin, kun niille on tarvetta.

2. Tutkimus ja innovaatiot

Nyt: Lentokenttien ylläpito ja lennonjohto on kallista ja vaatii paljon työvoimaa. Korkeiden kustannusten takia moni lentokenttä kamppailee olemassaolostaan.

Tulevaisuudessa: Uudelle teknologialle on paljon tilaa lentoliikenteessä, ja se ruokkii myös suomalaista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.

Lentokoneen lähestyessä kenttää voidaan käyttää satelliittipohjaisia ratkaisuja, jolloin kentillä ei tarvita kiinteitä lähestymislaitteita. Etälennonjohdon avulla yhdestä tornista voidaan ohjata useiden kaupunkien lentoliikennettä.

– Kevyet koneet laskevat myös lentolupakirjojen hintaa. Jo nyt esimerkiksi Uberin kaltaiset liikennetoimijat ovat kiinnostuneita tilauspohjaisesta lentoliikenteestä. Uusi teknologia avaa markkinoita esimerkiksi alustataloudelle.

3. Turismi

Nyt: Lentoliikenteen päästöt ahdistavat kuluttajia. Pandemian vaikutusten on arvioitu nostavan lentolippujen hintaa. Lentojen keskittyminen ei palvele kuluttajia, jotka joutuvat usein lentämään Helsingin kautta jopa kotimaan lennoilla.

Tulevaisuudessa: Uusien hiilineutraalien lentokoneiden ansiosta lentomatkailun ympäristöystävällisyys kestää vertailun esimerkiksi junalla tai laivalla matkustamiseen.

Lennon varaaminen muuttuu siten, että kuluttaja pystyy entistä paremmin ilmaisemaan, milloin tarvetta on. Kun riittävän moni haluaa samaan paikkaan, lento kannattaa tehdä. Digitaalisten alustojen avulla matkustajat voivat valita reitin siten, että he pääsevät perille itselleen sopivalla tavalla ja mahdollisimman ekologisesti.

Pystysuoraan nousevia lentotakseja voidaan käyttää myös maaseudun liikenteen tarpeisiin.

Merenkurkku on juuri sopiva alue kokeiluille

Sähkölentokoneiden aika on tulossa, ja Pohjanmaan maakuntien kannattaa olla etulinjassa kokeilemassa niiden käyttöä. Näin uskotaan muun muassa Merenkurkun neuvostossa, joka vastaa sähkölentokonehanke FAIRista (Finding innovations to Accelerate the Implementation of electric Regional aviation).

– Tämä on sille mainio alue. Meillä on sekä Suomen että Ruotsin puolella sopivankokoisia lentokenttiä ja kaupunkeja, että lentäminen on jo kannattavaa, sanoo Merenkurkun neuvoston johtaja Mathias Lindström.

Myös elinkeinoelämän rakenne tukee lentoliikennekokeilua. Alueella on runsaasti vientiteollisuutta ja myös uutta teknologiaa kehittäviä yrityksiä ja korkeakouluja.

– Samoin sähköä on riittävästi. Sähkölentokoneet tulevat joka tapauksessa, ja alueella on hyvä kartoittaa jo valmiiksi, millaiset valmiudet niiden käyttöönotossa on oltava. Merenkurkun alueella on vahvat edellytykset akkuklusterille, ja siksikin meidän tulisi näyttää maailmalle, että olemme edelläkävijöitä myös akkujen käytössä.

Merenkurkussa itse asiassa lentää jo pienlentokoneita. Ruotsalainen Jonair liikennöi pääosin Uumajasta ja tarjoaa nyt FAIRin toimijoille hyvää tietoa päivittäin tehtävien liikelentojen kannattavuudesta ja kysynnästä.

– Jos Jonair voisi lentää sähköllä ja siihen yhdistettäisiin esimerkiksi innovatiivinen varausjärjestelmä, liikelennoista tulisi paljon ekologisempia kuin nyt. Paitsi että lentokone olisi vähäpäästöinen, tyhjät matkustajapaikat voitaisiin myydä kuluttajille.

”Vallankumous voi olla lähempänä kuin luulemmekaan”

Kokkolan kaupungin kehitysjohtaja Jonne Sandberg muistuttaa, että lentoliikenteen uudet, notkeat liiketoimintamallit voivat perustua kysynnän lisäksi myös tarjontaan.

– Alustan voi rakentaa niin, että kone lähtee, kun sille on riittävästi kysyntää. Mutta kannattaa miettiä myös, miten kuluttaja saisi tiedon vapaista paikoista.

Esimerkkinä Sandberg antaa tilanteen, jossa pienkone lennättää liikematkalaisia vaikkapa Helsingistä Kokkolaan. Kun kone kerran jo on Kokkola-Pietarsaaren kentällä, siitä pitäisi saada tieto niille, jotka voisivat hyödyntää paluumatkaa.

– Toki silloin on otettava huomioon myös turvallisuusseikat ja Finavian maksut.

Sandberg oli mukana maakuntien lentoliikennettä selvittäneessä työryhmässä, joka esitti liikenne- ja viestintäministeriölle valtion ostamaa lentoliikennettä ensi vuoden loppuun saakka. Se turvaa Kokkola-Pietarsaaren lisäksi Joensuun, Kajaanin, Jyväskylän ja Kemin lentoasemien toiminnan pandemiasta huolimatta.

Hän uskoo Merenkurkun sähkölentokonehankkeeseen ”kuin kiveen”. On vain löydettävä oikea porukka tekemään.

– Oikeanlainen digitaalinen alusta kannattaa kehittää meidän alueellamme ja levittää globaaliksi ilmiöksi. Juuri tällä alueellahan tiedetään, millaista lentoliikennettä tarvitsemme.

Myös Pohjanmaalta löytyisi Sandbergin mukaan tietotaitoa tuotekehitykseen.

– Tulevaisuus on sähköinen, ja uskon, että vallankumous voi tulla paljon nopeammin kuin luulemme. Itse toivon, että jo vuonna 2022 Merenkurkun yli lennetään sähkölentokoneilla.

TEKSTI: NADIA PAAVOLA
KUVAT: VECTEEZY JA HAASTATELLUT

Vaikuta ja verkostoidu

– LIITY JÄSENEKSI KAUPPAKAMARIIN