Vireä ja vihreä meritie on rannikon valtti

Uusi aika satamissa ja merillä ammentaa Pohjanmaan syvistä idealaareista. Rannikon huippuosaaminen tekee meriliikenteestä entistä ympäristöystävällisempää, ja siksi sitä kannattaa korostaa myös kansainvälisillä foorumeilla.

Koska olet viimeksi käynyt satamassa?

Laivamatka on monelle suomalaiselle niitä harvoja kertoja, kun heillä on asiaa satamaan. Satamissa on kuitenkin koko ajan täysi hönkä päällä, ja suurimmassa osassa Suomea ei pärjättäisi ilman toimivaa meriliikennettä.

Merillä kulkee 92 prosenttia Suomen viennistä ja 85 prosenttia tuonnista, ja koronavuoden aikana merenkulku on ollut merkittävä myös huoltovarmuuden kannalta.

– Kyse on Suomen kilpailukyvystä: logistiikkakulut nielevät yrityksen liikevaihdosta keskimäärin 14 prosenttia, eikä tuota osuutta olisi varaa kasvattaa. Merkityksensä vuoksi meriteollisuus voisi näkyä enemmän julkisessa keskustelussa, sanoo Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija Päivi Wood.

Meriteollisuudesta ja satamista kannattaa pitää ääntä myös Pohjanmaan vuoksi. Pohjanmaan rannikolla on runsaasti vientiteollisuutta, jolle toimiva meriyhteys on elinehto ja alueen vetovoimatekijä, muistuttaa VASEKin kehitysjohtaja Riitta Björkenheim.

– Esimerkiksi Vaasassa sataman alue on nyt kaupungin kehitystyössä tähtiroolissa, kun Wärtsiläkin siirtää toimintaansa uuteen Smart Technology Hubiin.

Ydinosaaminen esille

Björkenheim painottaa, että rannikon satamien vahvuuksia ovat erikoisosaaminen ja yhteistyö, joiden ansiosta ne ovat enemmän kuin osiensa summa.

– Meillä on alle 400 kilometrin matkalla monta satamaa, jotka ovat profiloituneet hyvin. Vaasan erikoisalaa on energiaosaaminen. Projektikuljetuksissa Vaasan satama on äärimmäisen tärkeä.

Asiakas kaipaa kuljetukselta joustavuutta ja valinnanvaraa. Siksi on pidettävä yllä hyviä raide- ja tieyhteyksiä, vaikka meriliikenne onkin uudistumassa.

Yksi syy meriliikenteen arvonnousulle on sen ekologisuus. Yhdessä laivassa kulkee valtavat määrät tavaraa, ja samalla hoituu myös matkustajaliikennettä. Uudet laivat voivat olla lähes päästöttömiä.

– Vaasan ja Uumajan välillä alkaa ensi keväänä kulkea yksi maailman ympäristöystävällisimmistä laivoista, joka palvelee sekä matkustajia että rahtiliikennettä. Wasalinen Aurora Botnia on myös hyvä osoitus siitä, miten paljon ympäristö- ja energiateknologian erityisosaamista Vaasan seudulla on, huomauttaa Riitta Björkenheim.

Viime vuosina päivittäinen laivayhteys Merenkurkun yli on osoittanut tarpeellisuutensa moneen kertaan. Ennen pandemiaa vuosittainen matkustajamäärä oli yli 200000.

– Uusi laiva on alueen yrityksille mahtava tilaisuus päästä näyttämään maailmanluokan tuotekehitystään.

Omaa ääntä esille

Aina alueen erikoispiirteitä ei huomata kansallisessa ja EU-tason päätöksenteossa.

– Suomi ei osaa täysin hyödyntää Vaasan energiaklusterin kaltaista alueellista erikoisosaamista, jolla on kansainvälisillä markkinoilla paljon kysyntää. Pitää ymmärtää, että kasvaville vientialoille sijoitettu raha tuottaa hyvinvointia ja lisäeuroja, sanoo Riitta Björkenheim.

Yritykset, jotka tekevät tutkimusta ja kehittävät innovaatioita, ovat usein pörssiyhtiöitä, mutta alueellista kehitysrahaa voisi suunnata nykyistä rohkeammin.

”EU:n päätöksenteossa Suomi on juuttunut reagointivaihteelle
sen sijaan että syötettäisiin uusia ideoita komission käsiteltäväksi.”

– Täällä olisi mahdollisuus kokeilla ja tehdä prototyyppejä, mutta infran pitää olla kunnossa. Sillä tavalla tuettaisiin välillisesti myös yrityksiä, jotka auttavat vihreässä siirtymässä.

Päivi Wood puolestaan harmittelee, että EU:n päätöksenteossa Suomi on juuttunut reagointivaihteelle, jossa odotetaan lainsäädäntöehdotusta sen sijaan että syötettäisiin uusia ideoita komission käsiteltäväksi.

– Esimerkiksi merenkulun päästövähennysten suhteen on oltava oikeassa pöydässä oikeaan aikaan. Ensi kesänä on tulossa lainsäädäntöehdotus päästökaupan laajentamisesta kattamaan merenkulun päästöt, ja nyt tulisi pitää huoli, että pohjoisten merialueiden erityisolosuhteet huomioidaan EU-tason päästökaupoissa.

Päästöt vähenevät pian rajusti Pietarsaaressa

Pietarsaaren satamasta lähtee viikoittain nopea yhteys Saksaan. Kemistä ja Oulusta tuleva laiva pysähtyy lauantaina aamupäivällä Pietarsaaressa, ja maanantaiaamuna se on jo Lyypekissä.

Laivan mukana kulkee paperia, kemikaaleja ja teollisuuden raaka-aineita, joiden kuljettaminen maanteitse olisi hitaampaa ja kalliimpaa kuin meritse.
Pian laivayhteydestä tulee myös entistä ekologisempaa, kun Wallenius Sol -varustamon uusi LNG-käyttöinen laiva tulee käyttöön ensi syksynä.

– Se korvaa nykyiset laivat, ja polttoaineen kulutus vähenee 57 prosenttia kuljetettavaa yksikköä kohti. Kasvihuonekaasut eli esimerkiksi hiilidioksidi ja metaani vähenevät yhteensä 63 prosenttia, ja hiukkaspäästöt peräti 99 prosenttia, kertoo Pietarsaaren sataman toimitusjohtaja Juha Hakala.

Myös metsäteollisuuden kuljetuksia on muutettu entistä vähäpäästöisemmiksi.

– Siirtämällä rahtiliikennettä merille autoliikenteen päästöt pienenevät sekä Suomessa että muissa Euroopan maissa. Päästöjä kannattaa miettiä kokonaisuutena, koska ympäristö on meidän kaikkien yhteinen.

Syväväylä kasvatti lastikokoa neljänneksellä

Kokkolassa valmistui lokakuussa pitkä satamaurakka, jossa väylää syvennettiin 14 metriin. Syventämisen ansiosta laivat pystyvät nyt ottamaan entistä painavampia lasteja, mistä hyötyvät sekä varustamot että ympäristö.

– Isot laivat voivat kuljettaa 25 prosenttia enemmän lastia, eli ne saadaan nyt täyteen. Silloin kuljetuksia ei tarvitse tehdä niin monta, sanoo Kokkolan sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting.

Uuden väylän tuomat mahdollisuudet on otettu Kokkolassa nopeasti käyttöön. Sataman kehittäminen luo sille kasvumahdollisuuksia, mikä puolestaan palvelee alueen teollisuutta ja kauppaa entistäkin paremmin.

Kokkolan satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama, jonka kautta kulkee vuosittain noin 7 miljoonaa tonnia tavaraa. Lisäksi se on maan suurin raideliikennesatama. Kuljetuksia on Pohjanmaan maakuntien lisäksi paljon etenkin Keski-Suomesta ja Pohjois-Suomesta sekä transit-liikenteenä Siperiasta saakka.

– Siksi on tärkeää, että raideyhteydet ovat kunnossa ja sujuvat. Kehittämisen varaa olisi itä-länsi-suunnan yhteyksissä.

Syväväylä oli Kokkolan satamalle poikkeuksellisen suuri investointi. Sen kokonaiskustannus oli 63 miljoonaa euroa, josta satamaosakeyhtiö maksoi 28 miljoonaa.

– Edellinen syventäminen tehtiin 90-luvulla. Tehokas satamakokonaisuus on välttämätön, jotta lähiseudun tuotanto saa raaka-aineita ja pystyy viemään tuotteitaan maailmalle.

Suora yhteys Eurooppaan on Wärtsilän etu

Reitti Vaasasta Antwerpeniin on ollut Wärtsilän käytössä nyt vuoden. Tuona aikana yritys on ehtinyt huomata, mitä etua läheltä lähtevistä kuljetuksista on.

– Laivayhteyden ansiosta vältetään paljon kilometrejä maantiellä. Se tarkoittaa, että kuljetuksista johtuvat päästöt vähenevät, kun ei tarvitse ajaa Pohjanmaalta Etelä-Suomen satamiin ja takaisin, sanoo Wärtsilän kehityspäällikkö Mikael Lindberg.

Wärtsilässä lähestyttiin kuljetusten tarvetta käytännöllisesti ja tarkasteltiin sekä Vaasaan tulevaa että satamasta lähtevää tavaravirtaa. Pian huomattiin, että vientivirta on epäsäännöllisempi kuin tuotu rahti. Yhtenä johtoajatuksena onkin ollut pitää reitti auki myös muille toimijoille.

– Solmimme pitkän yhteistyösopimuksen Wallenius Solin kanssa, ja toivottavasti muutkin alueen yritykset huomaavat pian reitin hyödyt, Lindberg sanoo.

Antwerpen on Pohjois-Suomesta tulevan ja Vaasassa pysähtyvän laivan määränpää, mutta Wärtsilälle myös sopivasti sijaitseva välipysäkki. Belgiasta Wärtsilän moottorit jatkavat matkaansa eri puolille maailmaa.

– Linja kulkee viikoittain kuin sveitsiläinen kello ajallaan.

Lindberg toivoisi, että myös konttivarustamot näkisivät tilaisuutensa merireitissä Antwerpenin kautta Vaasaan. Silloin myös pienempien yritysten olisi kannattavaa viedä tavaraa Vaasasta maailmalle.

– Vaasan satama ei ole kooltaan suuri, mutta sen sijainti on keskeinen. Meille se on hyvin tärkeä tehokkaan logistiikan ja päästötavoitteiden saavuttamisen kannalta.

TEKSTI: NADIA PAAVOLA
KUVAT: FREEPIK, LINUS LINDHOLM, LIISA TAKALA, HAASTATELLUT

Vaikuta ja verkostoidu

– LIITY JÄSENEKSI KAUPPAKAMARIIN