En ny era i hamnarna och ute till havs bygger på den breda österbottniska idérikedomen. Toppkompetensen längs kusten bidrar till att sjöfarten blir allt mer miljövänlig och därför bör detta också lyftas fram på internationella forum.
Koska olet viimeksi käynyt satamassa?
Laivamatka on monelle suomalaiselle niitä harvoja kertoja, kun heillä on asiaa satamaan. Satamissa on kuitenkin koko ajan täysi hönkä päällä, ja suurimmassa osassa Suomea ei pärjättäisi ilman toimivaa meriliikennettä.
Merillä kulkee 92 prosenttia Suomen viennistä ja 85 prosenttia tuonnista, ja koronavuoden aikana merenkulku on ollut merkittävä myös huoltovarmuuden kannalta.
– Kyse on Suomen kilpailukyvystä: logistiikkakulut nielevät yrityksen liikevaihdosta keskimäärin 14 prosenttia, eikä tuota osuutta olisi varaa kasvattaa. Merkityksensä vuoksi meriteollisuus voisi näkyä enemmän julkisessa keskustelussa, sanoo Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija Päivi Wood.
Meriteollisuudesta ja satamista kannattaa pitää ääntä myös Pohjanmaan vuoksi. Pohjanmaan rannikolla on runsaasti vientiteollisuutta, jolle toimiva meriyhteys on elinehto ja alueen vetovoimatekijä, muistuttaa VASEKin kehitysjohtaja Riitta Björkenheim.
– Esimerkiksi Vaasassa sataman alue on nyt kaupungin kehitystyössä tähtiroolissa, kun Wärtsiläkin siirtää toimintaansa uuteen Smart Technology Hubiin.
Ydinosaaminen esille
Björkenheim painottaa, että rannikon satamien vahvuuksia ovat erikoisosaaminen ja yhteistyö, joiden ansiosta ne ovat enemmän kuin osiensa summa.
– Meillä on alle 400 kilometrin matkalla monta satamaa, jotka ovat profiloituneet hyvin. Vaasan erikoisalaa on energiaosaaminen. Projektikuljetuksissa Vaasan satama on äärimmäisen tärkeä.
Asiakas kaipaa kuljetukselta joustavuutta ja valinnanvaraa. Siksi on pidettävä yllä hyviä raide- ja tieyhteyksiä, vaikka meriliikenne onkin uudistumassa.
Yksi syy meriliikenteen arvonnousulle on sen ekologisuus. Yhdessä laivassa kulkee valtavat määrät tavaraa, ja samalla hoituu myös matkustajaliikennettä. Uudet laivat voivat olla lähes päästöttömiä.
– Vaasan ja Uumajan välillä alkaa ensi keväänä kulkea yksi maailman ympäristöystävällisimmistä laivoista, joka palvelee sekä matkustajia että rahtiliikennettä. Wasalinen Aurora Botnia on myös hyvä osoitus siitä, miten paljon ympäristö- ja energiateknologian erityisosaamista Vaasan seudulla on, huomauttaa Riitta Björkenheim.
Viime vuosina päivittäinen laivayhteys Merenkurkun yli on osoittanut tarpeellisuutensa moneen kertaan. Ennen pandemiaa vuosittainen matkustajamäärä oli yli 200000.
– Uusi laiva on alueen yrityksille mahtava tilaisuus päästä näyttämään maailmanluokan tuotekehitystään.
Låt din röst höras
Det är inte alltid som regionens särdrag uppmärksammas när beslut fattas nationellt och på EU-nivå.
– Finland kan inte till fullo använda sig av regional specialkunskap, såsom Vasa energikluster, som är mycket eftertraktad på den internationella marknaden. Man måste förstå att pengar som investeras i växande exportsektorer genererar välfärd och ännu mera pengar, säger Riitta Björkenheim.
”Finland reagerar på besluten som fattas av EU
i stället för att skicka in nya idéer.”
Företag som bedriver forskning och satsar på innovationer är ofta börsbolag men regionala utvecklingsbidrag kunde kanaliseras på ett ännu djärvare sätt.
– Här skulle finnas möjlighet att experimentera och skapa prototyper, men infrastrukturen måste vara i skick. På så sätt skulle också företag som främjar miljövänliga val stödas indirekt.
Päivi Wood å sin sida beklagar sig över att Finland reagerar på besluten som fattas av EU i stället för att agera, vilket betyder att man väntar på lagstiftningsförslag i stället för att skicka in nya idéer som läggs fram till kommissionen.
– Vad gäller till exempel minskade utsläpp inom sjöfarten så måste man sitta vid rätt bord vid rätt tidpunkt. Ett lagstiftningsförslag om att utvidga utsläppshandeln till att omfatta utsläpp inom sjöfarten kommer nästa sommar och nu bör man se till att de speciella förhållandena i havsområdena i norr beaktas i utsläppshandeln på EU-nivå.
Snart minskar utsläppen drastiskt i Jakobstad
Varje vecka finns det en snabb förbindelse mellan hamnen i Jakobstad och Tyskland. Fartyget som kommer från Kemi och Uleåborg stannar lördag förmiddag i Jakobstad och på måndag har det redan anlänt till Lübeck.
Fartyget transporterar papper, kemikalier och råvaror för industrin, och det skulle vara både långsammare och dyrare med denna transport längs vägar än till havs.
Snart kommer fartygsförbindelsen att vara ännu mer ekologisk då rederiet Wallenius Sol tar i bruk sitt nya LNG-drivna fartyg nästa höst.
– Det kommer att ersätta de nuvarande fartygen och minska bränsleförbrukningen med 57 procent per transporterad enhet. Växthusgaserna, såsom koldioxid och metan, kommer att minska totalt 63 procent och partikelutsläppen så mycket som 99 procent, berättar Juha Hakala som är vd för Jakobstads Hamn.
Även skogsindustrins transporter har utvecklats så att utsläppen minskat.
– Genom att flytta frakttrafiken ut till havs så minskar utsläppen inom biltrafiken både i Finland och i övriga europeiska länder. Utsläppen bör betraktas som en helhet, eftersom miljön är gemensam för oss alla.
Syväväylä kasvatti lastikokoa neljänneksellä
Kokkolassa valmistui lokakuussa pitkä satamaurakka, jossa väylää syvennettiin 14 metriin. Syventämisen ansiosta laivat pystyvät nyt ottamaan entistä painavampia lasteja, mistä hyötyvät sekä varustamot että ympäristö.
– Isot laivat voivat kuljettaa 25 prosenttia enemmän lastia, eli ne saadaan nyt täyteen. Silloin kuljetuksia ei tarvitse tehdä niin monta, sanoo Kokkolan sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting.
Uuden väylän tuomat mahdollisuudet on otettu Kokkolassa nopeasti käyttöön. Sataman kehittäminen luo sille kasvumahdollisuuksia, mikä puolestaan palvelee alueen teollisuutta ja kauppaa entistäkin paremmin.
Kokkolan satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama, jonka kautta kulkee vuosittain noin 7 miljoonaa tonnia tavaraa. Lisäksi se on maan suurin raideliikennesatama. Kuljetuksia on Pohjanmaan maakuntien lisäksi paljon etenkin Keski-Suomesta ja Pohjois-Suomesta sekä transit-liikenteenä Siperiasta saakka.
– Siksi on tärkeää, että raideyhteydet ovat kunnossa ja sujuvat. Kehittämisen varaa olisi itä-länsi-suunnan yhteyksissä.
Syväväylä oli Kokkolan satamalle poikkeuksellisen suuri investointi. Sen kokonaiskustannus oli 63 miljoonaa euroa, josta satamaosakeyhtiö maksoi 28 miljoonaa.
– Edellinen syventäminen tehtiin 90-luvulla. Tehokas satamakokonaisuus on välttämätön, jotta lähiseudun tuotanto saa raaka-aineita ja pystyy viemään tuotteitaan maailmalle.
Suora yhteys Eurooppaan on Wärtsilän etu
Reitti Vaasasta Antwerpeniin on ollut Wärtsilän käytössä nyt vuoden. Tuona aikana yritys on ehtinyt huomata, mitä etua läheltä lähtevistä kuljetuksista on.
– Laivayhteyden ansiosta vältetään paljon kilometrejä maantiellä. Se tarkoittaa, että kuljetuksista johtuvat päästöt vähenevät, kun ei tarvitse ajaa Pohjanmaalta Etelä-Suomen satamiin ja takaisin, sanoo Wärtsilän kehityspäällikkö Mikael Lindberg.
Wärtsilässä lähestyttiin kuljetusten tarvetta käytännöllisesti ja tarkasteltiin sekä Vaasaan tulevaa että satamasta lähtevää tavaravirtaa. Pian huomattiin, että vientivirta on epäsäännöllisempi kuin tuotu rahti. Yhtenä johtoajatuksena onkin ollut pitää reitti auki myös muille toimijoille.
– Solmimme pitkän yhteistyösopimuksen Wallenius Solin kanssa, ja toivottavasti muutkin alueen yritykset huomaavat pian reitin hyödyt, Lindberg sanoo.
Antwerpen on Pohjois-Suomesta tulevan ja Vaasassa pysähtyvän laivan määränpää, mutta Wärtsilälle myös sopivasti sijaitseva välipysäkki. Belgiasta Wärtsilän moottorit jatkavat matkaansa eri puolille maailmaa.
– Linja kulkee viikoittain kuin sveitsiläinen kello ajallaan.
Lindberg toivoisi, että myös konttivarustamot näkisivät tilaisuutensa merireitissä Antwerpenin kautta Vaasaan. Silloin myös pienempien yritysten olisi kannattavaa viedä tavaraa Vaasasta maailmalle.
– Vaasan satama ei ole kooltaan suuri, mutta sen sijainti on keskeinen. Meille se on hyvin tärkeä tehokkaan logistiikan ja päästötavoitteiden saavuttamisen kannalta.
TEKSTI: NADIA PAAVOLA
KUVAT: FREEPIK, LINUS LINDHOLM, LIISA TAKALA, HAASTATELLUT
ÖVERSÄTTNING: MICAELA LINDAHL-PALMROOS
