Tre sätt med vilka flygtrafiken kommer att revolutionera framtiden

Nu har flygresande ett oväntat momentum: det skulle löna sig att använda den värsta krisen inom kommersiell flygtrafik till förnyelse. Små klimatneutrala flygplan, vars flygledning och bokningar sköts på ett helt nytt sätt, är i nyckelposition.

Lentomatkailu on ollut viime vuosina turbulenssissa. Huoli ilmastonmuutoksesta on herättänyt kysymyksiä lentämisen eettisyydestä, ja samaan aikaan kaupungistuminen on saanut pienet lentokentät kamppailemaan kannattavuutensa kanssa.

Kysyntä romahti ennennäkemättömällä tavalla keväällä 2020 pandemian pelon, matkustusrajoitusten sekä etätöiden lisääntymisen vuoksi. Esimerkiksi Euroopan lentoliikenteen matkustajamäärät olivat Finavian mukaan tämän vuoden elokuussa 65 prosenttia pienemmät kuin viime vuoden elokuussa. Suomen kentillä pudotus on ollut vielä rajumpi.

– Tämä on pahin kriisi kaupallisen lentoliikenteen historiassa. Mutta myös ainutlaatuinen tilanne, joka kannattaisi hyödyntää, sanoo professori Jorma Mäntynen.

Mäntynen tunnetaan lentoliikenteen asiantuntijana, jonka näkemyksiä liikenteestä ja kuljetuksesta kysytään usein mediassa. Hänellä on vuosikymmenten kokemus liikenteen ja tulevaisuuden tutkimuksesta, ja tällä hetkellä hän toimii johtajana globaalissa yhdyskuntarakentamisen monialaisessa asiantuntijayrityksessä WSP:ssä.

Aivan viime vuosiin saakka lentomatkustamisen suosiolle ei näyttänyt olevan rajoja. Kun halpalentoyhtiöt valtasivat ilmatilaa 90-luvulla, lentämisestä tuli vähitellen koko kansan hupia.

– Nyt moni lentoyhtiö on jo mennyt nurin pandemian takia, ja osa kamppailee selviytymisestään. Sekä kysyntä että tarjonta ovat menossa uusiksi, Mäntynen huomauttaa.

”Tämä on pahin kriisi kaupallisen lentoliikenteen historiassa.
Mutta myös ainutlaatuinen tilanne, joka kannattaisi hyödyntää.”

Kun kaikki menee palasiksi, on hyvä aika rakentaa uutta. Liiketoimintamallien kriittisen tarkastelun ja uuden teknologian avulla lentomatkailu voidaan saada uuteen nousuun. Samalla se merkitsisi entistä tiheämpiä lentoja muiltakin kotimaan kentiltä kuin Helsingistä, ja se taas hyödyttäisi myös Pohjanmaan elinkeinoelämää.

1. Liike-elämä

Nyt: Lyhyet tapaamiset hoidetaan yhä useammin etäyhteyden avulla. Vientiteollisuudessa on silti yhä tarve kohdata asiakas kasvokkain.

– Usein ulkomaalaiset ovat tottuneet pääsemään lentäen yrityksen lähelle. Helsinki-keskeisessä mallissa pienemmät kentät nähdään kannattamattomina. Kuitenkin niiden vaikutusalueilla tehdään miljardien vientibisnestä vuosittain, Jorma Mäntynen toteaa.

Tulevaisuudessa: Pienet, jopa 10–30 matkustajan lentokoneet kulkevat täysinä, jolloin lentäminen on kannattavampaa. Tämä edellyttää erittäin vähäpäästöisten tai myöhemmin hiilineutraalien koneiden käyttöönottoa.

Merenkurkun sähkölentokonehanke on alkanut, ja jatkuu vuoteen 2022 EU-rahoitteisena. Sillä halutaan luoda uusia reittejä muun muassa Vaasan ja Uumajan välille sekä muille pienemmille kentille.

Myöhemmin akkukäyttöisten sähkölentokoneiden rinnalle tulee vetyä käyttäviä polttokennokoneita.

– Rohkenen olettaa, että jo 2020-luvulla liikenteessä on kohtuullisen kokoisia sähkölentokoneita, ja niiden avulla pärjäisi yhdellä latauksella Merenkurkussakin. Pystysuoraan nousevien pienten koneiden kehitys lisää joustoa. Käytännössä on mahdollista lentää ovelta ovelle, eli esimerkiksi liikelentona yhden yrityksen toimitilojen pihalta toiselle.

Sen sijaan, että lennettäisiin ennalta määrättyjen aikataulujen mukaan esimerkiksi joka tiistai Saksaan, otetaan käyttöön uusia varaustapoja. Niiden avulla koneet lentävät silloin, kun niille on tarvetta.

2. Forskning och innovation

Nu: Det är dyrt och arbetskrävande att upprätthålla flygfälten och flygledning. På grund av höga kostnader kämpar flera flygplatser för sin existens.

I framtiden: Det finns mycket utrymme för ny teknologi inom flygtrafiken, och den ger också bränsle åt finländsk forskning, utveckling och innovation.

Då flygplanet närmar sig flygplatsen så kan satellitbaserade lösningar användas, vilket skulle eliminera behovet av fast inflygningsutrustning. Med hjälp av fjärrkontroll kan man styra flygtrafiken i flera städer från ett torn.

– Lätta flygplan sänker också priset på flygtillstånd. Redan nu finns det ett intresse bland trafikaktörer såsom Uber för beställningsflyg. Den nya teknologin öppnar upp marknaden för till exempel plattformsekonomin.

3. Turism

Nu: Utsläppen från flygtrafiken skapar ångest hos konsumenterna. Effekterna av pandemin beräknas höja priserna på flygbiljetterna. Koncentrationen av flygen betjänar inte konsumenten som ofta måste flyga via Helsingfors till och med under inrikesresor.

I framtiden: Tack vare nya klimatneutrala flygplan kan miljövänligheten inom flygturismen mäta sig med till exempel tåg- eller båtresor.

Flygbokningarna kommer att ändras så att konsumenten allt bättre kan ange tidpunkten för behovet. Då tillräckligt många vill till samma ställe så lönar det sig att genomföra flygresan. Med hjälp av digitala plattformar kan resenärerna välja rutten så att de kommer fram på det sätt som passar dem bäst och så ekologiskt som möjligt.

Taxiflyg som kan starta vertikalt kan också användas för trafikbehovet på landsbygden.

Kvarken är det perfekta området för experiment

Elflygplanens tid är på kommande och de österbottniska landskapen bör höra till de första som testar detta. Bland annat på Kvarkenrådet är man övertygad om detta och det är också Kvarkenrådet som ansvarar för elflygprojektet FAIR (Finding innovations to Accelerate the Implementation of electric Regional aviation).

– Det här är ett utmärkt ställe med tanke på detta. Vi har lagom stora flygplatser och städer på både den svenska och finska sidan och det är redan lönsamt att flyga, säger Mathias Lindström som är direktör på Kvarkenrådet.

Även näringslivsstrukturen stöder experimentet med flygtrafiken. Exportindustrin är stark på området och det finns också företag och högskolor som är med och utvecklar teknologin.

– Det finns också tillräckligt med el. Elflygen kommer hur som helst och det är en bra idé att redan nu i regionen kartlägga vilken beredskap som krävs för att ta i bruk elflyg. Kvarkenregionen har stora förutsättningar för ett batterikluster och därför borde vi visa för världen att vi är föregångare även när det gäller att använda batterier.

Faktum är att det redan flygs med små flygplan i Kvarken. Svenska Jonair trafikerar huvudsakligen från Umeå och erbjuder nu aktörerna inom FAIR bra information om lönsamheten kring och efterfrågan på dagliga affärsflyg.

– Om Jonair kunde använda sig av elflyg och om man kopplade till ett innovativt bokningssystem så skulle affärsflygen vara mycket mer ekologiska än vad de är nu. Förutom att flygplanet skulle ha mindre utsläpp så skulle också tomma passagerarsäten kunna säljas till konsumenterna.

”Vallankumous voi olla lähempänä kuin luulemmekaan”

Kokkolan kaupungin kehitysjohtaja Jonne Sandberg muistuttaa, että lentoliikenteen uudet, notkeat liiketoimintamallit voivat perustua kysynnän lisäksi myös tarjontaan.

– Alustan voi rakentaa niin, että kone lähtee, kun sille on riittävästi kysyntää. Mutta kannattaa miettiä myös, miten kuluttaja saisi tiedon vapaista paikoista.

Esimerkkinä Sandberg antaa tilanteen, jossa pienkone lennättää liikematkalaisia vaikkapa Helsingistä Kokkolaan. Kun kone kerran jo on Kokkola-Pietarsaaren kentällä, siitä pitäisi saada tieto niille, jotka voisivat hyödyntää paluumatkaa.

– Toki silloin on otettava huomioon myös turvallisuusseikat ja Finavian maksut.

Sandberg oli mukana maakuntien lentoliikennettä selvittäneessä työryhmässä, joka esitti liikenne- ja viestintäministeriölle valtion ostamaa lentoliikennettä ensi vuoden loppuun saakka. Se turvaa Kokkola-Pietarsaaren lisäksi Joensuun, Kajaanin, Jyväskylän ja Kemin lentoasemien toiminnan pandemiasta huolimatta.

Hän uskoo Merenkurkun sähkölentokonehankkeeseen ”kuin kiveen”. On vain löydettävä oikea porukka tekemään.

– Oikeanlainen digitaalinen alusta kannattaa kehittää meidän alueellamme ja levittää globaaliksi ilmiöksi. Juuri tällä alueellahan tiedetään, millaista lentoliikennettä tarvitsemme.

Myös Pohjanmaalta löytyisi Sandbergin mukaan tietotaitoa tuotekehitykseen.

– Tulevaisuus on sähköinen, ja uskon, että vallankumous voi tulla paljon nopeammin kuin luulemme. Itse toivon, että jo vuonna 2022 Merenkurkun yli lennetään sähkölentokoneilla.

 

TEXT: NADIA PAAVOLA
BILDER: VECTEEZY OCH DE INTERVJUADE
ÖVERSÄTTNING: MICAELA LINDAHL-PALMROOS

Påverka och nätverka

- BLI MEDLEM I HANDELSKAMMAREN