Koronapandemia ei poistanut osaajapulaa

Koronaviruspandemia pyyhkäisi hetkellisesti pois pulan osaavasta työvoimasta, joka on viime vuosina estänyt yritysten kasvua. Vaikka korona on vaikuttanut monien yritysten toimintaan dramaattisesti, ei isossa kuvassa osaavan työvoiman tarve ole juurikaan vähentynyt. Pohjanmaan kauppakamarin Business Panel -suhdannebarometriin vastanneista yrityksistä 31 prosenttia kertoi marraskuussa osaajapulan jarruttavan toimintaansa.

– Pandemia on kohdellut yrityksiä hyvin eri tavoin. Osalta yrityksiä on viety pohja toiminnalta kokonaan pois, osa yrityksistä taas on kovassa kasvussa eikä löydä tarvitsemaansa työvoimaa. Iso kuva näyttää olevan se, että meillä on edelleen käsissämme osaajapula ja tähän pitää hakea aktiivisesti ratkaisuja, sanoo Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen.

Pandemia ei ratkaissut osaajapulaa, koska ongelma ei ole suhdanneluonteinen vaan rakenteellinen. Työvoiman niukkuutta aiheuttaa tulevaisuudessa ennen kaikkea Suomen heikko väestönkehitys. Syntyvyys laskee odotettua nopeammin, väkiluku kääntyy laskuun 2030-luvulla ja ikään¬tyneen väestön määrä kasvaa vauhdilla. Pohjanmaan kauppakamarin alueella vielä isompi haaste on työikäisen väestön dramaattinen väheneminen, jota selittää pääosin muuttoliike.

Kauppakamarit selvittivät syksyllä yritysten osaajapulatilannetta. Kysyttäessä tulevaisuuden rekrytointitarpeesta kertoi 56 prosenttia pohjalaisyrityksistä rekrytointitarpeensa kasvavan 2–3 vuoden aikajänteellä. Tämä yhdistettynä jo nyt olemassa olevaan osaajapulaan osoittaa sen, että mikäli emme tee nopeasti osaavan työvoiman saantia edistäviä ratkaisuja, on osaajapula merkittävä kasvun este seuraavan nousukauden alkaessa.

– Ennen pandemiaa osaajapula jarrutti merkittävästi yritystemme toimintaa. Pahimmillaan keväällä 2019 alueemme teollisuusyrityksistä 54 prosenttia ja 50 prosenttia kaikista yrityksistä vastasi Business Paneliin osaajapulan olevan merkittävä pullonkaula yrityksen toiminnassa, kertoo Pohjanmaan kauppakamarin johtaja Paula Erkkilä. – Olemme saman tilanteen edessä talouden kääntyessä jälleen kasvuun, jollemme osaa ennakoida ja tehdä tarvittavia ratkaisuja jo nyt. Keskeistä on varmistaa koulutusjärjestelmän kyky tuottaa riittävästi osaajia, saada valmistuvat nuoret pysymään alueella tai muuttamaan tänne takaisin ja se, että työ- ja koulutusperusteinen maahanmuutto on sujuvaa.

Yhtenä ratkaisuna osaajapulaan on työhön ja koulutukseen perustuvan maahanmuuton vauhdittaminen. Keskeinen ongelma Suomessa on se, että oleskelulupien käsittely kestää liian kauan. Yrityksillä ei ole aikaa odottaa jopa puolta vuotta oleskeluluvan myöntämistä kansainväliselle osaajalle. Opiskelijoiden kannalta taas on kestämätöntä, että oleskelulupia ei saada käsiteltyä siten, että opinnot päästäisiin aloittamaan ajoissa.

Lupaprosessien kesto olisi saatava puristettua korkeintaan yhteen kuukauteen. Nopeana lääkkeenä tukkeutuneeseen lupaprosessiin voisi käyttää kansallista viisumia, ns. D-viisumia, joka mahdollistaisi maahantulon oleskelulupaprosessin ollessa vielä kesken.

Alueiden on kehitettävä veto- ja pitovoimaansa kansainvälisten osaajien silmissä. Käytännössä tämä tarkoittaa englanninkielisten palveluiden, kuten koulutuksen kehittämistä ja lisäämistä. Myös kotouttamistoimenpiteitä on parannettava ja kansainvälisten asukkaiden aidosta integroitumisesta huolehdittava. Kansainvälisten osaajien silmissä houkuttelevuutta lisää myös avoin ja kansainvälinen ilmapiiri.

Yritysten puolestaan on aktivoiduttava kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa. Tällä hetkellä alueemme muuttotappiot ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osalta ovat huomattavan suuria, ja tappioita on saatava leikattua. Alueellamme opiskelee satoja opiskelijoita maailman kaikista kolkista ja valtaosa heistä olisi halukkaita jäämään tänne töihin valmistuttuaan. Näiden opiskelijoiden rekrytoinnille pandemian asettamat liikkuvuusrajoituksetkaan eivät ole este.

Vaikuta ja verkostoidu

– LIITY JÄSENEKSI KAUPPAKAMARIIN