Maakuntakenttien tulevaisuus on jälleen tapetilla. Liikenne- ja viestintäministeri toi julkisuudessa esiin, että nykyiseen lentomäärään ei ole varaa, mutta muistutti, että lentoliikenteen on jatkossakin tuettava vientiä ja matkailua. Nyt kuitenkin selvitetään, voitaisiinko osa lennoista korvata junilla ja busseilla.
Pohjanmaan kauppakamarialue on jo pitkään ollut viennissä Suomen kärkeä. Samoin työllisyys on valtakunnan huippua ja työttömyys matalinta. Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat ovat monilla talouden mittareilla esimerkillisiä ja ne tuovat verotulojen kautta paljon hyvää koko Suomelle. Molemmissa maakunnissa on käynnissä ennennäkemätön investointitornado, ja tämänhetkisen tiedon mukaan yksityisten investointien määrä alueella vuosikymmenen loppuun mennessä on 17 miljardia euroa. Osa näistä on jo rakenteilla, osa odottaa lopullista päätöstä ja osa puskee luvitusputkessa eteenpäin.
Kymmenet uudet seudulle sijoittuvat tai jo seudulla olevat yritykset kasvavat tai käynnistävät kokonaan uutta tuotantoa. Tulossa on esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaa, vedyn tuotantoa, akku-, kemian- ja metsäteollisuutta, elintarviketuotantoa sekä monenlaisia kiertotalouden hankkeita. Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä ovat draivereina suurimmassa osassa investointeja, ja niillä tehdäänkin ratkaisuja globaalin ilmastonmuutoksen suitsimiseksi – pelastetaan maailmaa.
– Ei pidä lähteä heikentämään saavutettavuutta tilanteessa, jolloin sitä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Nyt on kaikin tavoin pidettävä huolta niistä elementeistä, jotka mahdollistavat investointeja ja sitä kautta talouskasvua, huomauttaa Pohjanmaan kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Janne Ylinen.
Kun investoinnit on saatu kotiutettua, tulee niissä tuotettavien ratkaisujen päästä maailmalle. Lentoyhteydet ovat ainoa keino päästä alueeltamme sujuvasti ja nopeasti maailmalle. Lennot mahdollistavat sen, että Suomi on mukana kauppakumppani- ja investointikartoilla. Siksi keskustelu, joka lentoliikenteen ympärillä taas kiertyy yhteyksien kyseenalaistamiseen, on äärimmäisen vaarallista.
– Hallitusohjelmaan on kirjattu, että edistetään lentoyhteyksien kehittämistä koko Suomessa kolmen tunnin saavutettavuustavoitteen toteuttamiseksi ja Finavian nykymuotoinen lentoasemaverkko säilytetään. Näistä yhteisistä lupauksista tulee pitää kiinni, peräänkuuluttaa Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä.
– Suomen pitkän linjan tavoitteena tulee olla maan eri talousalueiden saavutettavuuden ja elinvoimaisuuden kasvattaminen. Syksyn budjettiriihessä lentoliikenneasioita linjattaessa tätä näkökulmaa ei saa sivuuttaa. Kansainvälisessä kilpailussa olemme tasan niin vahvoja kuin saavutettavuutemme heikoin lenkki, jatkaa Erkkilä.
– Elinkeinoelämä tarvitsee viestin vakaasta toimintaympäristöstä. Katkomalla maakunnilta siivet Suomi on pahimmillaan eristäytymässä liikenteellisesti ja logistisesti entistä enemmän saareksi ja Euroopan pussin peräksi. Lentoyhteydet eri vaikutuksineen on pieni hinta siitä ainutlaatuisesta työstä, mitä me maailmalle tarjoamme, summaa Ylinen.
