Onko elinkeinoelämä ja kasvu unohdettu ammatillisen koulutuksen uudistuksessa?

Hallitus kaavailee ammatilliseen koulutukseen uudistuksia, joissa painopistettä siirretään yhä vahvemmin nuorten ja vailla aiempaa tutkintoa olevien kouluttamiseen. Uudistukset ovat oikeansuuntaisia, mutta yritysten tarpeisiin vastaavan koulutuksen heikentyminen huolettaa elinkeinoelämää. Työelämä ja yritysten toimintaympäristö ovat jatkuvassa muutoksessa, mikä edellyttää joustavuutta ja reagointikykyä myös koulutukselta. Pohjanmaan kauppakamarialueella kasvuvauhti on hurjaa, ja osaamista tarvitaan.

Rahoituspohjaa tulee voida laajentaa

Ammatillisen koulutuksen rooli työikäisten osaamisen päivittämisessä, uudelleen kouluttautumisessa ja alan vaihdossa sekä yritysten keinona ratkaista osaajapulaa on kasvanut valtavasti viime vuosina. Nyt suunnitellut rahoitusleikkaukset kohdistuisivat kuitenkin lähes yksinomaan ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja heikentäisivät työikäisten kouluttautumismahdollisuuksia merkittävästi. Lakiluonnoksessa esitetään, että ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksesta ei olisi enää mahdollista periä opiskelijamaksuja vaan kustannukset tulisi kattaa valtionosuusrahoituksella. Samanaikaisesti valtionosuusrahoitusta keskitetään niiden kouluttamiseen, joilla ei ole aiempaa tutkintoa. Esitys vie väärään suuntaan, kun maksuja ei saisi enää lainkaan periä erikoisammattitutkinnoista ja ammattitutkinnoista, ja myös muu ammatillinen koulutus ja henkilöstökoulutus lakkaisivat.

– Julkisen rahoituksen pienentyessä nyt olisi syytä antaa koulutuksen järjestäjille mahdollisuus laajentaa maksupohjaa, kun kyse on jatkuvasta oppimisesta. Yritykset ovat tähänkin saakka olleet sitoutuneita niin henkilöstöönsä kohdistuvan koulutuksen kehittämiseen kuin rahoittamiseen. Nyt työelämäläheistä koulutusta uhkaa alasajo, toteaa Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä.

Henkilöstökoulutuksen osuus ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuudesta on ollut varsin pieni, mutta sitä hyödyntäville yrityksille se on merkittävä keino saada tarvitsemaansa työvoimaa. Jatkossa yrityksillä ei siis olisi enää mahdollisuutta osallistua ammatillisen koulutuksen kustannuksiin eikä tukea työntekijöidensä ammatillista kehittymistä tutkintokoulutuksella tai tutkinnon osilla. Käytännössä nämä kustannukset siirtyvät joko julkisen vallan vastattavaksi tai työntekijöiden osaamisen kehittämisen mahdollisuudet heikkenevät.

Kasvua ei tehdä ilman osaamista

Pohjanmaan rannikolla huoli on iso, koska seudulle investoidaan voimakkaasti, ja investointien myötä syntyy tuhansia uusia työpaikkoja. Pääosin teollisuuteen syntyvät uudet työpaikat tuovat kasvua myös muille sektoreille ja palveluihin. Uudet teollisuuden alat edellyttävät uutta osaamista, mikä tarkoittaa usein myös muunto- ja uudelleenkoulutusta. Nyt suunnitellut muutokset rajaavat alanvaihtajien mahdollisuudet minimiin.

Muunto- ja uudelleenkoulutuksen leikkaukset heijastuvat jatkossa työvoiman saatavuuteen. Tästä voi tulla este investoinneille ja kasvulle. Ammatillisen koulutuksen tulisi kyetä aidosti elämään elinkeinoelämän rinnalla ja sitä tukien. Siellä missä kasvua tehdään, tulisi olla myös mahdollisuus vahvistaa osaamista joustavasti.

– Tavoite koulutustason nostosta uhkaa karata, kun samanaikaisesti ikäluokat pienentyvät ja aikuisten mahdollisuuksia kouluttautumiseen leikataan. Lakiehdotus ei myöskään tue tavoitetta nostaa työllisyysastetta, huomauttaa Erkkilä.

Kansainvälisten osaajien osalta yksi askel eteen ja yksi taakse

Hyvänä asiana lakiesityksessä näemme englanninkielisen tutkintokoulutuksen avaamisen. – Tämä on pitkään ollut elinkeinoelämän vahva toive, sillä erillisten järjestämislupien hakuprosessit ovat olleet työläitä ja hitaita, jatkaa Erkkilä.

Väestön ikääntyessä yritysten rekrytointi- ja osaajahaasteet kasvavat entisestään. Jatkossa voitaisiin vahvistaa yritysten ja oppilaitosten kumppanuutta ja kehittää työelämälähtöisiä koulutusmuotoja tai juuri maahan tulleiden oppimista ja kotoutumista työelämässä. Tästä syystä TE-palvelut ja elinkeinoelämä tulee ottaa tiiviimmin osaksi koulutussuunnittelua.

Uudistuksen yhtenä isona heikkoutena on koulutusviennin mahdollisuuksien rajaaminen. Tämä on myrkkyä suomalaisille työmarkkinoille, joilta on työvoima loppumassa. Päinvastoin olisi tärkeää tukea koulutuksen järjestäjiä koulutusviennissä, ja saada näin työvoima Suomessa riittämään vientiteollisuudelle ja hyvinvointialueille. Puhumattakaan luonnonvara- ja ravintola-aloista, jotka ovat jo pitkään olleet ulkomaalaisten osaajien varassa.