Osaajia ulkomailta – Experter från utlandet

Tommy Löfs tulee hyvin toimeen monikulttuurisen henkilöstönsä kanssa. Tällä osastolla oli kuvaushetkellä vuorossa työntekijöitä Argentiinasta, Bangladeshista, Englannista, Intiasta ja Italiasta.

Pohjanmaan kauppakamarialueella on manner-Suomen alhaisin työttömyysaste ja huutava pula osaajista. Ulkomaisen työvoiman rekrytoinnista toivotaan helpotusta työvoimapulaan.

Österbottens handelskammares område har fastlandets lägsta arbetslöshetsgrad och skriande brist på kunnig arbetskraft. Med hjälp av rekryteringar från utlandet hoppas man kunna lindra arbetskraftsbristen.

Samaan aikaan, kun muu maa ponnistelee päästäkseen 75 prosentin työllisyysasteeseen, Pohjanmaalla on muutamia kuntia, joissa vallitsee käytännössä täystyöllisyys. Koko Pohjanmaan ELY-keskusalueella eli Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa työttömyysaste oli maaliskuun lopussa vain 6,2 prosenttia, mikä on koko manner-Suomen alhaisin.

Tämän sinänsä hienon saavutuksen kääntöpuoli on, että koko alue kärsii osaavan työvoiman pulasta lähes kaikilla aloilla. Se on vakava ongelma, sillä se rajoittaa talouden kasvua tällä alueella.

Osa esimerkiksi Vaasan seudulla toimivista teknologiayrityksistä on perustanut toimipaikkoja alueen ulkopuolelle pystyäkseen rekrytoimaan osaajia – etenkin insinöörejä – sellaisilta alueilta, jossa heitä on enemmän tarjolla.

Viranomaiset etsivät ratkaisuja

Pohjanmaan ELY-keskuksessa ja Pohjanmaan TE-toimistossa ollaan hyvin tietoisia tästä ongelmasta ja siihen haetaan aktiivisesti erilaisia ratkaisuja. Ulkomaalaisten osaajien rekrytointi voisi olla yksi osaratkaisu tähän tilanteeseen. Etenkin, kun Suomen väestönkasvu kääntyy ennusteiden mukaan laskuun vuonna 2035, ja tälläkin hetkellä väestönkasvu on ainoastaan maahanmuuton varassa.

– Työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa on tehostettava. Jos yritys haluaa rekrytoida koulutettuja asiantuntijoita ulkomailta olemassa oleviin työpaikkoihin, sen olisi oltava yrityksen kannalta mahdollisimman joustavaa, sanoo Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Mika Palosaari.

EURES-ohjelman avulla työntekijöiden hakeminen 32:sta EU- ja ETA-maasta tai Sveitsistä on suhteellisen vaivatonta, mutta muualta tulevien työntekijöiden työluvan saanti saattaa kestää joskus kohtuuttomankin kauan.

Myös jo maassa olevien kansainvälisten osaajien työllistymistä on tehostettava, sillä heidän matkansa työmarkkinoille on kovin pitkä. Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaalaisista iso osa on päätynyt muiden EU-maiden tai Kanadan työmarkkinoille, jossa suomalaista tutkintoa arvostetaan. Suomessa maahanmuuttajat harvoin sijoittuvat koulutustaan vastaavaan työhön. Pohjanmaan ELY-keskusalueella ulkomaalaisten työttömyysaste on kuitenkin muuhun maahan verrattuna ennätysalhainen – Pohjanmaalla 15,9 prosenttia ja Keski-Pohjanmaalla 14,5 prosenttia. Meillä asuu myös muuta maata enemmän ulkomaiden kansalaisia, sillä Pohjanmaan maakunnassa on väestömäärään suhteutettuna ulkomaalaisia 5,2 prosenttia, kun koko maan suhdeluku on 4,5 prosenttia. Keski-Pohjanmaalla ulkomaalaisten osuus on 2,1 prosenttia.

Maahanmuuttajien työllistymisen vaikeuteen on herätty jo ministeriötasolla ja asian eteen tehdään työtä. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on pyytänyt Pohjanmaan ELY-keskusta toimimaan erimerkkialueena, kun viranomaispalveluja kehitetään vastaamaan työ- ja opiskeluperusteisen maahanmuuton tarpeita. Lisäksi Pohjanmaan ELYltä on pyydetty selvitystä siitä, miten Pohjanmaalla, esimerkiksi Närpiön ja Pietarsaaren seuduilla, on onnistuttu maahanmuuttotoimissa viime vuosikymmeninä.

Lättare att anställa internationella experter

Under den senaste regeringsperioden inleddes ministeriernas förvaltningsöverskridande åtgärdsprogram Talent Boost. Målsättningen med programmet är att göra Finland mer attraktivt för internationella experter, kanalisera sakkunskapen hos de internationella experter som redan finns i Finland så att den stöder företagens tillväxt, internationalisering och innovationsverksamhet, samt öka arbetsmarknadens öppenhet, mottaglighet och attraktivitet för internationella experter.

– På NTM-centralen i Österbotten har man börjat lösa problemet med sysselsättningen av internationella experter från gräsrotsnivå. Det är klart att myndighetsverksamheten måste fortsätta utvecklas och nya samarbetsmodeller måste utarbetas, säger överdirektör Marja-Riitta Vest på NTM-centralen i Österbotten.

Enligt henne måste arbetstillstånden för invandrare som bosatt sig i vår region och som redan fått arbete fås i skick fort. Ett tillfälligt id-kort kunde till exempel vara till hjälp och med det kunde man ansöka också om arbetsrelaterade tillstånd.

– Tillståndsprocesserna vid invandring har byggts upp ur en säkerhetspolitisk synvinkel. När processerna nu förnyas skulle det också behövas en näringspolitisk synvinkel, anser Vest.

På NTM-centralen i Österbottens har man övervägt en sådan lösning att man i fortsättningen koncentrerar tillståndsärenden för de som kommer till landet av humanitära skäl till migrationsverket, arbetsrelaterad invandring till arbets- och näringsministeriet och utländska studerandens ärenden till högskolorna.

Hur får man studerande att stanna?

I de österbottniska högskolorna och universiteten studerar många utlänningar för examen. Francesca Cucinotta började vid årsskiftet som chef för Talent Coastline på NTM-centralen i Österbotten och hon har som en målsättning att få de utlänningar som studerar här att stanna kvar och jobba i regionen efter utexamineringen. Ämnet är bekant för henne eftersom hon har arbetat mer än 10 år som chef för internationella ärenden vid Vasa universitet.

– Man har redan länge främjat kontakten mellan internationella studerande och arbetslivet men först nu, i och med arbetskraftsbristen, märks en attitydförändring i fråga om viljan att få dem att stanna, berättar Cucinotta.

Bland utländska studerande skulle upp till hälften vilja stanna kvar och jobba i Finland. På basen av en enkät som gjorts bland utländska studerande är de största hindren för sysselsättning bristen på språkkunskaper och lokala nätverk.

Även på universiteten diskuteras säkert många alternativa lösningar för att sysselsätta studerande eftersom det enligt den ändrade finansieringsmodellen år 2021 kommer att fästas allt större vikt vid den feedback som studerande ger då finansiering ska beviljas.

Centria on koulutusviennin uranuurtaja

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Centrian tutkinto-opiskelijoista noin 17 prosenttia tulee muualta kuin Suomesta. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on kasvanut koko ajan, eikä edes lukukausimaksujen käyttöönotto ole hidastanut kasvua. Eniten opiskelijoita Centriaan tulee Aasiasta, lähinnä Vietnamista ja Bangladeshista.

– Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden osuus on korkea, koska kansainvälistyminen valittiin Centrian painopistealueeksi jo 1990-luvun puolivälissä, ja silloin aloitettiin myös aktiivinen kansainvälisten yhteyksien luominen. Tämä valinta tehtiin, koska seudun elinkeinoelämä tarvitsi kansainvälisiä osaajia, kertoo kansainvälisten asioiden päällikkö Peter Finell.

Ensimmäinen englanninkielinen tutkintoon johtava koulutusohjelma oli liiketalouden koulutusohjelma. Nykyään Centriassa voi opiskella englanniksi myös kemian tekniikkaa, informaatiotekniikkaa, tuotantotaloutta ja sairaanhoitoa.

Koulutusviennin johtavana korkeakouluna Centria on alusta lähtien pyrkinyt auttamaan opiskelijoita harjoittelupaikkojen hankkimisessa ja näyttänyt myös itse mallia palkkaamalla ulkomaalaisia osaajia.

– Työllistymistä edistetään myös parhaillaan menossa olevan projektin avulla, jonka tarkoitus on helpottaa opiskelijoiden integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Siihen liittyen olemme myös lisänneet suomen kielen opetusta, kertoo Centrian koulutusviennistä vastaava Hannele Teir.

Teirin mukaan työvoimapula on lisännyt ulkomaalaisten opiskelijoiden sijoittumismahdollisuuksia paikallisiin yrityksiin, mutta edelleen monet hakeutuvat esimerkiksi pääkaupunkiseudulle.

Muhammad Ali löysi unelmatyönsä Vaasasta

Tuleva informaatiotekniikan insinööri viihtyy hyvin Vaasassa.

Vaasan ammattikorkeakoulussa informaatioteknologiaa opiskeleva Muhammad Ali onnistui saamaan ohjelmistokehittäjän työpaikan vaasalaisesta Devatus Oy:stä. Digitaalisia palveluja asiakkailleen tuottavan Devatuksen työkieli on pääosin englanti, mikä helpotti työnsaantia.

Pakistanista kotoisin oleva Ali halusi Suomeen opiskelemaan, sillä hänen veljensä on asunut Suomessa jo 11 vuotta, ja hän oli kuullut maasta ja kulttuurista paljon hyvää. Alusta lähtien oli selvää, että hän haluaa opiskella informaatioteknologiaa, sillä hän on ollut teini-iästä lähtien tekemisissä tietokoneiden kanssa ja tehnyt töitä alalla freelancerina.

Korkea työmoraali

Ali aloitti opinnot VAMKissa vuonna 2017, mutta on jo nyt suorittanut pääosan opinnoistaan. Muutama kurssi on vielä suorittamatta, mutta hänellä on aikaa tehdä ne, vaikka hän on työskennellyt täysipäiväisesti Devatuksella vuoden alusta lähtien.

– Tämä on minun unelmatyöni ja työyhteisö on fantastinen. Minusta tuntuu, etten voi ikinä enää tyytyä mihinkään muuhun työpaikkaan, hän nauraa.

Ali ei ole kokenut työpaikan tai harjoittelupaikan hakemista erityisen vaikeaksi, mutta hänen työmoraalinsa vaikuttaa olevan erittäin hyvä. Viime vuonna hän suoritti tutkintoon tarvittavat harjoittelut tamperelaisessa ohjelmistoalan yrityksessä, mutta halusi etsiä pysyvämmän työpaikan Vaasan seudulta.

– Olen asunut aikaisemmin myös muissa maissa ja kaupungeissa, mutta valmistuttuani haluaisin mielelläni jäädä Suomeen asumaan. Vaikka Vaasa on pieni kaupunki, olen kotiutunut tänne oikein hyvin, Ali toteaa.

Digitalisation Academy valmentaa opiskelijoista digitalisaation osaajia

Akatemian yhtenä tavoitteena on saada osaajat jäämään töihin Vaasan seudun yrityksiin.

Vaasalaiset yritykset ja korkeakoulut yhdistivät viime vuonna voimansa ja perustivat digitalisaatioakatemian (Digitalisation Academy) helpottaakseen alueen kasvavaa IT-alan osaajapulaa. Akatemia tarjoaa aktiivisille loppuvaiheen korkeakouluopiskelijoille väylän kasvaa digitalisaation edelläkävijöiksi energia-alalla.

Paljon kansallistakin huomiota herättäneen akatemian tavoitteena on vastata alueen yritysten digiosaajapulaan tukemalla opiskelijoiden kehittymistä digialan huippuosaajiksi ja samalla edistää opiskelijoiden työllistymistä alan yrityksiin Vaasassa.

Yritykset panostavat akatemiaan

Tänä vuonna toimintansa aloittanut digitalisaatioakatemia on tarkoitettu etenkin Vaasan ammattikorkeakoulun, Yrkeshögskolan Novian ja Vaasan yliopiston loppuvaiheen opiskelijoille, jotka haluavat oppia lisää digitalisaatiosta ja saada harjoittelu- tai lopputyöntekopaikan seudun energia- ja IT-alan yrityksistä.

Akatemiaan valittavat korkeakouluopiskelijat pääsevät pätevöitymään energia-alan digitalisaatioon paikallisten yritysten avulla. Kumppaniyritykset ovat sitoutuneet osallistumaan aktiivisesti niin oppilaiden ohjaamiseen kuin päättötöiden tarjoamiseen.

Tammikuussa alkaneessa ensimmäisessä valmennuksessa aloitti yhteensä 16 opiskelijaa, joista kolmannes on ulkomaalaisia. Ryhmän seuraava vaihe on siirtyä tekemään lopputyötä kesäloman jälkeen. Kaikille ryhmäläisille näyttäisi olevan kesäksi töitä.

– Opiskelijat ovat olleet innostuneita mahdollisuudesta opiskella akatemiassa. Tämä on koulutuksen pilottiversio, joten jonkin verran parannuksia tehdään syksyllä alkavaan ohjelmaan. Esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa aloittavien ryhmien sijasta valmennetaan yksi koko lukuvuoden kestävä ryhmä, kertoo digitalisaatioakatemiaa johtava Peter Hellström Teknologiakeskus Merinovasta.

Syyskuussa alkavaan valmennukseen on parhaillaan hakuaika menossa.

Digitalisaatioakatemiaan osallistuvien yritysten lisäksi akatemiaa sponsoroivat Vaasan kaupunki, Pohjanmaan kauppakamari ja Lähi-Tapiola Pohjanmaa.

Digitalisaatioakatemiassa partnereina toimivat Wärtsilä, Danfoss, Devatus, Wapice, VEO, Vaasan Sähkö, KWH Logistics ja Mirka sekä Vaasan yliopisto, VAMK ja Novia.

Löfs
kasvaa ulkomaalaisen työvoiman avulla
växer med hjälp av utländsk arbetskraft

Löfs som är ett företag inom ytbehandlingsbranschen har sin verksamhet i Larsmo och är på många sätt ett typiskt österbottniskt företag. Företaget har vuxit och utvecklats i jämn takt och gör ett utmärkt arbete.

Det finns ändå en sak som skiljer Löfs från andra finländska små och medelstora företag i genomsnitt och det är att 40 procent att arbetstagarna är hemma från ett annat land.

– Arbetslöshetsprocenten i Larsmo kommun är för närvarande under två procent, vilket innebär att det råder full sysselsättning här. Det enda sättet för vårt företag att växa är att anställa utländsk arbetskraft, konstaterar verkställande direktör Tommy Löfs.

Kansainvälinen työyhteisö

Löfsin onni on ollut, että Pietarsaaren seudulla on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita, esimerkiksi bangladeshilaisia ja intialaisia, joista moni on hakeutunut ensin opiskelujen ajaksi osa-aikatöihin ja jäänyt opintojen jälkeen töihin yritykseen.

Rekrytoidessaan yritys ei etsi erityisesti ulkomaalaisia työntekijöitä, vaan osaavia työntekijöitä. Työpaikkailmoitukset julkaistaan yleensä TE-toimiston ja Facebookin kautta. Viimeisten parin vuoden aikana jopa 70 prosenttia avoimiin työpaikkoihin hakeneista on ollut ulkomaalaisia.

– Meidän 60 työntekijästämme 25 on ulkomaalaisia. He edustavat yhteensä 13 eri kansalaisuutta, joten henkilökuntamme on hyvin kansainvälinen, Löfs laskeskelee.
Omien työntekijöiden lisäksi Löfsillä hyödynnetään myös vuokratyövoimaa. Vuokrayrityksen työntekijät tulevat yleensä Puolasta tai Virosta.

– Yrityksen strateginen päätös on, että henkilöstä 5-10 prosenttia on vuokratyövoimaa. Sitä varten tarvitsemme luotettavan yhteistyökumppanin, joka ymmärtää meidän työvoimatarpeemme, Löfs sanoo.

Mångfalden medför utmaningar

Kommunikationen på arbetsplatsen är ibland utmanande. Trots att veckomötena hålls på tre språk känns det ibland som om inte det heller räcker. Arbetsinstruktionerna görs i själva verket så att de innehåller många förklarande bilder. På företaget strävar man efter att placera personer med samma nationalitet i olika skift och på olika avdelningar så att de inte ska använda sitt modersmål utan integreras bättre i arbetsgemenskapen.

Ibland är det besvärligt att sköta företagets ärenden gällande arbetstillstånd. För kvotflyktingarnas och EU-medborgarnas del löper det smidigt men då det kommer till arbetstagare från övriga länder måste man ofta vara i kontakt med migrationsverket varje månad gällande tillståndsärenden.

– Ibland har arbetstillståndet för en arbetstagare återkallats med kort varsel, eller så blir man tvungen att vänta på det länge, säger Löfs förargat.

Som bäst har en ny arbetstagare redan väntat på ett arbetstillstånd i tre månader trots att arbetsavtalet redan varit klart länge.

Trots utmaningarna anser Tommy Löfs att en multinationell arbetsplats är en rikedom. Man lär sig mycket om olika länder och kulturer samtidigt som man också lär sig att komma överens med olika människor. Det kräver ändå en viss öppenhet av människorna att anpassa sig till en mångkulturell arbetsplats.

– Vår blankett för arbetsintervjuer innehåller faktiskt en punkt där vi frågar hur du förhåller dig till människor från andra kulturer och med andra religioner, säger Löfs.

TEKSTI/TEXT: JOHANNA HAVERI
ÖVERSÄTTNING: MICAELA LINDAHL-PALMROOS
KUVAT/FOTON: SAMI PULKKINEN

VAIKUTA JA VERKOSTOIDU – LIITY JÄSENEKSI KAUPPAKAMARIIN