Paula Erkkilän blogi Suomirata-sivustolla: Askel lähempänä Eurooppaa

Blogikirjoitus on julkaistu suomirata.fi-sivustolla 13.4.2022

Saavutettavuus, luotettavat, vähäpäästöiset ja turvalliset yhteydet maailmalle sekä logistiikkakustannukset ovat merkittäviä kilpailutekijöitä. Maanteiden, meriliikenteen sekä rautatie- ja lentoliikenteen vuorotiheyden ja aikataulujen on vastattava yritysten henkilö- ja tavarakuljetusten moninaisiin tarpeisiin.

Suomi on saatava tiiviimmäksi osaksi eurooppalaisia verkostoja, sillä emme halua olla kuin erillinen saari. Tämän vuoksi kauppakamarit omilla alueillaan suhtautuvat myönteisesti logistista asemaamme uudelle tasolle nostaviin kunnianhimoisiin hankkeisiin ja haluavat edistää niitä, olivat ne sitten Merenkurkun kiinteän yhteyden visiointia, sähköisen lentoliikenteen kehittämistä tai Suomiradan puskemista eteenpäin.

Suomen parhaaksi

Vaikka kartalla näemme korostetusti Helsinki–Tampere-välin parantamisen, on se vain jäävuoren huippu. Suomirata tiivistää Suomea ja tuo Euroopan lähemmäksi. Rata poistaa kilpailukyvyn kannalta keskeisiä raideliikenteen pullonkauloja ja vaikuttaa näin positiivisesti koko maan saavutettavuuteen. Suomirata tuo mukanaan kasvua, työpaikkoja ja yrityksiä niin rakentamisvaiheessa kuin sen jälkeen. Se kytkee vientivetoisen maamme entistä tiiviimmäksi osaksi globaalia lentoasema- ja raideverkkoa.

Kyseessä on laaja kokonaisuus, jonka vaikutukset ulottuvat koko maahan. Olipa kyse sitten talouskasvusta, työllisyydestä tai ilmastosta, Suomiradan toteutuminen edistää koko Suomen tavoitteita. Siksi myös länsirannikon vientivetoiset kaupungit Kokkola ja Vaasa ovat osakkaina yhtiössä.

Nopeutta ja kapasiteettia

Kumpikin toteutusvaihtoehto – kokonaan uusi oikorata Helsingistä Tampereelle tai nykyistä rataa myötäilevä linjaus – sujuvoittaa kaupunkien välistä liikennettä. Molemmat vaihtoehdot tarjoaisivat myös suoran yhteyden lentoradalta Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Nopeuden lisäksi isona pullonkaulana on se, että olemassa olevalle radalle ei mahdu nykyistä enempää liikennettä. Radan varrella asuu puolet maamme väestöstä ja sijaitsee yli puolet työpaikoista. Kapasiteetin lisääminen veisi liikennettä pois pääradalta ja toisi pääradalle mahdollisuuden lisätä vuoroja, jotka pysähtyisivät myös entistä enemmän väliasemilla.

Raideliikenne on myös keskeisesti mahdollistamassa uutta työnteon monipaikkaisuutta. Tässä Suomiradalla on oma tärkeä roolinsa. Käytännössä voit jo nykyisellään asua vaikkapa Kokkolassa, ja melko helposti käydä töissä Oulussa, Seinäjoella tai Tampereella. Suomirata tuo vielä nopeamman ja sujuvamman yhteyden Tampereen eteläpuolelle. Suomirata helpottaa työvoiman liikkumista ja edistää osaamisen ja työn parempaa kohtaamista.

Kestävyys edellä

Suomi on asettanut maailman kovimmat tavoitteet olla hiilineutraali vuonna 2035. Liikenteen päästöt muodostavat viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Nykykuntoiset väylät ja liikennejärjestelyt aiheuttavat painorajoituksia ja kiertoreittejä. Voidaankin ajatella huonokuntoisten väylien olevan huonoa ilmastopolitiikkaa.

Jokaista liikennemuotoa silti tarvitaan, ja toimet on keskitettävä sinne, missä vaikuttavuus on suurin. Raideliikenne tuottaa päästöistä vain prosentin, joten se on myös erittäin ympäristöystävällinen liikennemuoto. Kunnianhimoisia ympäristötavoitteita ei saavuteta, ellei liikenne siirry yhä enemmän raiteille. Siirtyminen taas edellyttää, että raideverkosto on huippukunnossa.

Länsirannikon akkuklusteri on juuri nyt kovassa nosteessa. Jotta Suomi voi profiloitua maailman kestävimpänä akkuekosysteeminä, on siihen liittyvien logististen ratkaisujen oltava vähäpäästöisiä ja kestäviä. Jatkossa siis Kokkolan ja Vaasan seutujen osaaminen ja tuotanto realisoituvat yhä enemmän koko maapallon ja ympäröivän ilmakehän hyväksi. Maailmalle on kuitenkin sitä ennen päästävä sujuvien tie-, meri-, rautatie- ja lentoyhteyksien avulla. Suomirata on osa tätä logistiikan kokonaisuutta.