Pe­rä­me­res­tä uusi Per­sian­lah­ti ja vedystä uuden ajan terva – tar­vit­sem­me Suomea ja Ruotsia yh­dis­tä­vän ve­ty­put­ken

Pohjanmaan kauppakamarin toimitsujohtajan Paula Erkkilän ja Hycamite TCD Technologies Oy:n hallituksen puheenjohtajan, Aurelia Turbines Oy:n toimitusjohtajan Matti Malkamäen Vieraskynä-kirjoitus sanomalehti Kalevassa 30.10.2021

Terva vaurastutti 300 vuotta sitten Suomen köyhän rannikon. Myymällä maailmalle metsiemme mustaa kultaa tervaporvarit kasvattivat Oulun ja Kokkolan kaupungeiksi, jotka tänäkin päivänä tuottavat hyvinvointia maailmankaupasta koko Suomelle. Tervatulot tekivät myös Turusta ja Viipurista vientikaupan keskuksia.

Vauraus ei jäänyt vain tervakauppiaiden koteihin. Kauppiaita palvelemaan kaupunkeihin tuli käsityöläisiä, opettajia ja monien muidenkin ammattien harjoittajia, jotka edelleen kehittivät uusia kotikaupunkejaan. Vaurautta levisi myös maaseudulle, missä terva poltettiin.

Terva oli Suomen ensimmäinen merkittävä vientituote. Ilman tervakauppaa Suomi olisi kehittynyt huomattavasti hitaammin eikä maallamme ehkä vieläkään olisi nykyistä hyvinvointia. Vielä 1800-luvulla terva oli Oulun keskeinen vientituote.

Vety – yksi tervan ainesosista – voi antaa Suomelle uudestaan samaa voimaa, minkä terva meille kerran toi.

Erityisesti Pohjanlahden rannikolla on erinomaiset tuuliolosuhteet vedyn tuottamiselle. Alueen mittava tuulivoimapotentiaali voidaan hyödyntää puhtaan vedyn tuotannossa. Ajatus Perämeren alueesta Persianlahden tapaisena energiantuottajana ei ole utopiaa.

Suomessa harvaan asuttuna maana on tilaa vedyn tuotannossa tarvittaville tuulivoimaloille. Lukuisat kansainväliset satamat ja muuta tarvittavaa infrastruktuuria on valmiina ja se toimii luotettavasti. Vedyn tuotannossa tarvittavaa vettä on tarjolla riittävästi. Samaan aikaa Keski-Euroopan teollisuudella on valtava vedyn nälkä ja jopa naapuri Ruotsi voi tarvita apua riittävän vedyn saannissa.

EU on määritellyt vedyn käytön ja vetyteknologian keskeiseen osaan unionin siirtyessä pois fossiilisista polttoaineista. Euroopan komissio julkaisi kesällä oman vetystrategiansa. Puhdasta energiaa tarvitaan kipeämmin kuin koskaan myös siksi, että hiilidioksidin päästäminen ilmakehään ei ole ikinä ollut niin kallista kuin nyt.

On myös muistettava, että Suomi on jo aiemmin itse asettanut muuta maailmaa kovemmat tavoitteet olla hiilineutraali vuonna 2035. Päätöksellä on laajat ja kauaskantoiset vaikutukset Suomen teollisuuteen. Olemme haastaneet teollisuutemme keskeisiin kilpailijamaihin nähden 15 vuodella. Iso kysymys onkin, kuinka vähentää hiilidioksidipäästöjä ulosliputtamatta teollisuutta. Puhtaan energian saatavuus on jatkossa keskeinen kilpailutekijä myös houkuteltaessa uusia investointeja Suomeen.

Jo aikaa sitten ratkaisua on povattu vedystä. Vety on täysin päästötöntä ja sen avulla voidaan tuottaa sähkö- ja lämpöenergiaa. Sitä voidaan käyttää myös sellaisenaan eri teollisuusprosesseissa.

Vedyn valmistukseen ja käyttöön odotetaan Euroopassa jättimäisiä investointeja lähivuosina. Sijoituksia kiihdyttävät myös EU:n koronaelvytyspaketti ja Green Deal -ohjelma.
Vedyn käytön arvioidaan kattavan lähes neljänneksen EU:n energiantarpeesta vuonna 2050.

Esimerkit kertovat, että muuallakin on herätty vedyn mahdollisuuksiin. Ruotsissa edullisen uusiutuvan energian ansiosta tuotantotapojaan muuttava terästeollisuus ja muu vetyä käyttävä uusi tuotanto syntyy erityisesti Pohjanlahden rannikolle. Uusi vetyteollisuus houkuttelee alueelle uusia työntekijöitä ja heitä palvelemaan alueelle muuttaa lisää ihmisiä. Yliopistot kasvavat vetyteollisuuden tarpeiden mukana ja myönteinen kierre voimistuu monin tavoin. Ruotsin hallitus arvioi, että uusi vetyä käyttävä teollisuus kerrannaisvaikutuksineen saa aikaan jopa 100 000 henkilön muuttoaallon Pohjois-Ruotsiin.

Myös Suomessa tarvitaan isoja visioita ja vetytalouden infrastruktuuriin tulee satsata. Matka on kuitenkin pitkä. Tällä hetkellä kehityksen esteenä on se, että tuki- ja rahoitusehtoja ei ole määritelty ja myös tarvittava regulaatio – säännöt – liiketoiminnan pohjaksi ovat auki. Säännösten pitää olla selviä, ennen kuin kukaan alkaa rakentaa satojen miljoonien eurojen vetylaitoksia. Tarvitaan välietappeja, ja siirtymäkaudella puhdasta vetyä on voitava tehdä myös muilla keinoin. Esimerkiksi Kokkolassa on kehitetty menetelmää valmistaa puhdasta vetyä maa- ja biokaasusta.

Tarvitsemme myös tiivistä yhteistyötä Ruotsin kanssa. Aivan kuten tervakauppa maailmalle kehittyi suomalais-ruotsalaisena yhteistyönä, tarvitsemme myös Suomea ja Ruotsia yhdistävän vetyputken. Suomalais-ruotsalaista vetytaloutta esitellään jo maailmalle BotH2nia-verkoston kautta.

Ei Ruotsi sattumalta ole saamassa omalle rannikolleen uutta vedynpuhdasta tervakautta. Ruotsissa niin maan hallitus kuin alueetkin tekevät parhaillaan määrätietoista politiikkaa vetytalouden rakentamiseksi. Useat suuryritykset kehittävät kasvuansa vedyn varassa ja uusia kasvuyrityksiä syntyy. Suomi pystyy samaan, jos vain haluaa. Meistä on tultava uuden ajan vetyporvareita.

Vaikuta ja verkostoidu

– LIITY JÄSENEKSI KAUPPAKAMARIIN