Pohjanmaan rannikkomaakunnat ovat viime aikoina olleet uutisissa isojen investointien ansiosta. Näkyvimpinä ja mittavimpina ovat olleet esillä eteläafrikkalaisen kaivosyhtiön panostus Keliberin kaivoshankkeeseen Kokkolan seudulla, brittiläisen kemianyhtiön panostus Vaasan akkumateriaalitehtaaseen ja tuoreimpana Fresh Servantin mittava oma laajennus Pietarsaaren seudulla.
Seuraava haaste on turvata investointien onnistuminen varmistamalla, että yritykset saavat tarvitsemaansa työvoimaa. Tällä hetkellä alueen väkimäärä kutistuu syntyvyyden laskiessa ja työikäisen väestön muuttaessa pois. Pienenevällä väkimäärällä on suuri vaikutus kuntien ja alueiden elinvoimaan ja talouteen. Kuntien on panostettava koulutukseen, omista nuorista kiinnipitämiseen, kansainvälisten osaajien houkutteluun sekä vetovoimaisuuteen.
Koulutuksessa katse jatkuvaan oppimiseen
Osaavan työvoiman turvaaminen rakentuu alueen elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavan ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen varaan. – Perinteisessä koulutuskeskustelussa huomio on keskittynyt lähinnä nuorison kouluttamiseen. Nyt on syytä kääntää katseet entistä tiiviimmin jatkuvaan oppimiseen, työelämälähtöiseen koulutukseen ja osaamisvajeen täyttämiseen, pohtii Pohjanmaan kauppakamarin johtaja Paula Erkkilä. – Koulutuksesta on tehtävä digitaalisempaa, modulaarisempaa ja opintopoluista joustavampia, jotta ne palvelevat paremmin työelämää. Jo työelämässä olevien osaamisen kehittämiseen on oltava riittävästi tarjontaa, työn ohella kouluttautumisen on oltava sujuvaa ja oppisopimuskoulutusta on hyödynnettävä aktiivisesti. Näissä kysymyksissä päätäntävalta on pitkälti meillä täällä alueella, jatkaa Erkkilä.
Valtakunnan tason päätöksiä sen sijaan tarvitaan koulutusjärjestelmää koskeviin muutoksiin. Nykyisellään koulutusjärjestelmää koskeva sääntely on Suomessa tiukkaa ja se heikentää koulutuksenjärjestäjien kykyä reagoida nopeasti osaamistarpeisiin. Mutta järjestelmämuutosten viipyessä voimme yhteisellä näkemyksellä sekä vahvalla alueellisella vaikuttamisella saada muutoksia aikaiseksi. Näkemys alueen elinkeinoelämän tarpeista syntyy koulutuksentarjoajien ja elinkeinoelämän tiiviissä vuoropuhelussa. Koulutuksenjärjestäjillä on oltava tuntemus alueen tarpeista ja sen perusteella pyrkimys lisätä koulutusmääriä, muuttaa olemassa olevien koulutusohjelmien sisältöjä, perustaa uusia koulutusohjelmia sekä tarjota lyhyempiä osaamiskokonaisuuksia.
Osaamisperusteista maahanmuuttoa tarvitaan
Kouluttamalla nuorisoa sekä muunto- ja uudelleen kouluttamalla työikäisiä saadaan työvoimatarve katettua osittain. Mutta nopein ratkaisu osaajapulan lievittämiseen on osaamisperusteisen maahanmuuton lisääminen. – Kilpailu osaajista on globaalia eikä meillä ole varaa hävitä sitä, toteaa Erkkilä.
Suomeen tulemisen pitää olla osaajille helppoa ja sujuvaa. Hankkeita osaamisperusteisen maahanmuuton edistämiseksi ja lupaprosessien automatisoimiseksi ja nopeuttamiseksi on onneksi jo käynnissä. Lisäksi meidän on tehtävä aktiivista osaajien houkuttelua valituissa kohdemaissa ja -ryhmissä. Voimme omilla toimillamme vaikuttaa siihen, kuinka houkutteleva maa ja alue olemme kansainvälisille osaajille.
Kunnissa on ratkaisun avaimet
Tulevaisuuden elinvoimaiset kunnat ovat nykyistä kansainvälisempiä. Kuntien tulee houkutella kansainvälisiä yrityksiä, osaajia ja opiskelijoita kehittämällä palveluitaan kansainvälisemmiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa englanninkielisten palveluiden saatavuuden kasvattamista, lisää kansainvälisiä päiväkoteja ja kouluja sekä englanninkielistä ammatillista koulutusta. Kuntien on kehitettävä kotouttamistoimenpiteitään ja huolehdittava kansainvälisten asukkaiden aidosta integroitumisesta kuntaan. Kansainvälisten osaajien silmissä kunnan houkuttelevuutta lisää avoin ja kansainvälinen ilmapiiri, jossa rasismille ei ole sijaa.
Vetovoimatekijöinä on huolehdittava myös siitä, että liikenneyhteydet alueelle ovat kunnossa, rakennuskelpoista tonttimaata löytyy niin yrityksille kuin asukkaille ja lupaprosessit esimerkiksi kaavoitukseen liittyen ovat nopeita ja sujuvia.
– Vetovoima syntyy syvistä tekijöistä ja sen kasvattamiseen ei ole vippaskonsteja eikä nopeita ratkaisuja, vaan se vaatii pitkäjänteistä työtä. Kuntien ja yritysten tiiviillä yhteistyöllä rakennamme alueestamme houkuttelevan niin investoijien kuin muuttajien silmissä, kannustaa Erkkilä.
