Vienti-Suomen liikennehankkeille osoitettava rahoitusta lisäbudjetissa

Suomen hallitus antaa kesäkuussa lisäbudjetin, jonka turvin tullaan käynnistämään merkittäviä liikennehankkeita. Hallitus määrittää hankkeet lisäbudjetin valmistelun yhteydessä. Pohjanmaan kauppakamari pitää erittäin tärkeänä, että seuraaville liikennehankkeille osoitetaan tässä lisäbudjetissa rahoitus:

  • Valtatie 8
    • Vassor-Kärklax -osuuden parannuksen toteuttaminen, 8 M€
    • Vaasa-Kokkola -välin viiden ohituskaistan suunnitteluun suunnitteluraha, 800 000 €
  • Iisalmi-Ylivieska -radan sähköistys ja Iisalmen kolmioraide, toteutustavasta riippuen alk. 51 M€

Niin valtatie 8 kuin raideyhteys Iisalmesta Ylivieskaan ovat maanteiden ja rautateiden pääväyliä.  Jotta alueemme yritykset voivat menestyä myös jatkossa, on liikenneinfran oltava kunnossa ja logistiikan toimittava sujuvasti, linjaa Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen.

– Lisäbudjettikeskustelupöytään koimme tärkeäksi nostaa nimenomaan nämä kaksi kokonaisuutta. Molemmat väylät kuuluvat valtakunnallisiin pääväyliin ja ne kaipaavat kipeästi parannuksia, koska ne vaikuttavat laajasti elinkeinoelämän toimintaan, perustelee kauppakamarin johtaja Paula Erkkilä.

Valtatie 8
Valtatie 8 on valtasuoni, joka yhdistää länsirannikon teollisuusvyöhykkeen satamiin ja lentoasemiin. Kasitien merkitystä korostaa, että Kokkolan ja Turun välillä ei ole rannan suuntaista rautatieyhteyttä. – Valtatie 8 on vientiteollisuuden tuotantolinja, jonka vaikutus Suomen taloudelle on vuosittain kymmeniä miljardeja euroja.

Suomen tavaraviennin arvosta noin 40 prosenttia lähtee länsirannikon satamista. Oman alueen lisäksi valtatien 8 varrella sijaitsevat satamat palvelevat laajasti myös muuta Suomea ja osa niistä lisäksi kansainvälistä transitoa.

Viennin lisäksi kasitiellä on merkitystä tuonnille, kotimarkkinateollisuudelle, kaupalle, työmatkaliikenteelle sekä kotimaiselle ja kansainväliselle matkailulle.

Iisalmi-Ylivieska -radan sähköistys ja Iisalmen kolmioraide
Iisalmi-Ylivieska -väli on rautateiden pääväylien ainoa sähköistämätön osa ja tärkeä koko pohjoisen Suomen elinkeinoelämälle. 154 km pitkä Iisalmi-Ylivieska -rata palvelee erityisesti raskasta tavaraliikennettä. Tavarakuljetukset rataosuudella ovat nykyisin vuosittain lähes 2 Mt.

Kuljetukset koostuvat kaivannais-, metallin jalostus-, kemian- ja metsäteollisuuden raaka-aineista ja tuotteista sekä Venäjän transitoliikenteestä.

Tavaravirtojen arvioidaan yli kolminkertaistuvan jo viiden vuoden sisällä tällä ratayhteydellä. Iisalmi-Ylivieska -rataosan välityskapasiteetin riittämättömyys aiheuttaa pullonkaulan rataliikenteessä, sen vuoksi myöskään Seinäjoki-Oulu -välille tehtyjä parannuksia ei pystytä tällä hetkellä hyödyntämään täysimääräisesti.

VAIKUTA JA VERKOSTOIDU – LIITY JÄSENEKSI KAUPPAKAMARIIN