Suomen hallitus antaa kesäkuussa lisäbudjetin, jonka turvin tullaan käynnistämään merkittäviä liikennehankkeita. Hallitus määrittää hankkeet lisäbudjetin valmistelun yhteydessä. Pohjanmaan kauppakamari pitää erittäin tärkeänä, että seuraaville liikennehankkeille osoitetaan tässä lisäbudjetissa rahoitus:
- Valtatie 8
- Vassor-Kärklax -osuuden parannuksen toteuttaminen, 8 M€
- Vaasa-Kokkola -välin viiden ohituskaistan suunnitteluun suunnitteluraha, 800 000 €
- Iisalmi-Ylivieska -radan sähköistys ja Iisalmen kolmioraide, toteutustavasta riippuen alk. 51 M€
Niin valtatie 8 kuin raideyhteys Iisalmesta Ylivieskaan ovat maanteiden ja rautateiden pääväyliä. Jotta alueemme yritykset voivat menestyä myös jatkossa, on liikenneinfran oltava kunnossa ja logistiikan toimittava sujuvasti, linjaa Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen.
– Lisäbudjettikeskustelupöytään koimme tärkeäksi nostaa nimenomaan nämä kaksi kokonaisuutta. Molemmat väylät kuuluvat valtakunnallisiin pääväyliin ja ne kaipaavat kipeästi parannuksia, koska ne vaikuttavat laajasti elinkeinoelämän toimintaan, perustelee kauppakamarin johtaja Paula Erkkilä.
Valtatie 8
Valtatie 8 on valtasuoni, joka yhdistää länsirannikon teollisuusvyöhykkeen satamiin ja lentoasemiin. Kasitien merkitystä korostaa, että Kokkolan ja Turun välillä ei ole rannan suuntaista rautatieyhteyttä. – Valtatie 8 on vientiteollisuuden tuotantolinja, jonka vaikutus Suomen taloudelle on vuosittain kymmeniä miljardeja euroja.
Suomen tavaraviennin arvosta noin 40 prosenttia lähtee länsirannikon satamista. Oman alueen lisäksi valtatien 8 varrella sijaitsevat satamat palvelevat laajasti myös muuta Suomea ja osa niistä lisäksi kansainvälistä transitoa.
Viennin lisäksi kasitiellä on merkitystä tuonnille, kotimarkkinateollisuudelle, kaupalle, työmatkaliikenteelle sekä kotimaiselle ja kansainväliselle matkailulle.
Iisalmi-Ylivieska -radan sähköistys ja Iisalmen kolmioraide
Iisalmi-Ylivieska -väli on rautateiden pääväylien ainoa sähköistämätön osa ja tärkeä koko pohjoisen Suomen elinkeinoelämälle. 154 km pitkä Iisalmi-Ylivieska -rata palvelee erityisesti raskasta tavaraliikennettä. Tavarakuljetukset rataosuudella ovat nykyisin vuosittain lähes 2 Mt.
Kuljetukset koostuvat kaivannais-, metallin jalostus-, kemian- ja metsäteollisuuden raaka-aineista ja tuotteista sekä Venäjän transitoliikenteestä.
Tavaravirtojen arvioidaan yli kolminkertaistuvan jo viiden vuoden sisällä tällä ratayhteydellä. Iisalmi-Ylivieska -rataosan välityskapasiteetin riittämättömyys aiheuttaa pullonkaulan rataliikenteessä, sen vuoksi myöskään Seinäjoki-Oulu -välille tehtyjä parannuksia ei pystytä tällä hetkellä hyödyntämään täysimääräisesti.
