Suomi on asettanut muuta maailmaa kunnianhimoisemman tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Päätöksellä on laajat vaikutukset teollisuuteen, ja keskeinen kysymys on, miten päästöjä voidaan vähentää kilpailukyvystä tinkimättä. Puhdas, edullinen ja toimitusvarma energia on edellytys yritysten kasvulle ja uusille investoinneille.
Tähän liittyen Suomen kauppakamarit tilasivat Pohjanmaan kauppakamarin aloitteesta Destialta selvityksen Suomen lähitulevaisuuden energiatarpeista ja energiamurroksen tarjoamista kasvumahdollisuuksista. Selvityksen mukaan vihreän siirtymän investoinnit toteutuvat vain, jos puhtaan sähkön saatavuus, siirtokapasiteetti ja energiainfrastruktuuri pystytään varmistamaan. Erityisesti data-, vety-, bio- ja mineraaliteollisuuden hankkeiden arvioidaan kasvattavan sähkön kysyntää merkittävästi, minkä vuoksi kantaverkon, luvitusprosessien ja energiajärjestelmän kehittäminen on ratkaisevan tärkeää Suomen kilpailukyvylle investoinneista käytävässä kilpailussa.
Paula Erkkilä hyödynsi selvitystä huhtikuussa julkaistuissa kolumneissaan Vasabladetissa ja Österbottens Tidningissä. Österbottens Tidningin toimittaja tarttui aiheeseen omassa kolumnissaan, johon Paula Erkkilä kirjoitti vastineen. Keskustelu jatkui lehden palstoilla pitkään myös muiden kirjoittajien osallistuessa siihen. Toukokuussa Paula Erkkilä esitteli selvitystä eduskunnassa merituulivoiman näkökulmasta. Lisäksi aiheesta julkaistiin kevään CB-lehdessä artikkeli, jossa haastateltiin sähköä käyttävän teollisuuden ja palveluliiketoiminnan edustajia.
Pohjanmaan kauppakamari toimii aktiivisesti alueen elinkeinoelämän kehittämisen mahdollistajana. Kauppakamarilla on merkittävä sijoitusomaisuus, jonka tuotoilla voidaan tukea alueella tehtävää korkeatasoista tutkimusta ja kehitystyötä. Keväällä kauppakamarin Vaasan osasto sijoitti 150 000 euroa alueelliseen kasvuyritysrahastoon Botnia Ventures Fund 1:een. Rahaston tavoitteena on tarjota alkuvaiheen yrityksille kasvun kannalta kriittistä pääomaa sekä vahvistaa alueen yrittäjyys- ja sijoittajaekosysteemiä.
Alkuvuotta leimasivat kauppapolitiikan nopeat käänteet. Vientiyritysten toimintaympäristöä hämmensivät ensin Yhdysvaltain presidentin Grönlanti-lausunnot ja tullisanktiot. Pian tämän jälkeen saatiin kuitenkin myönteisiä uutisia Mercosur-sopimuksesta ja Intian kanssa solmitusta kauppasopimuksesta. Paula Erkkilä kirjoitti kaikista aiheista analyysejä, joissa avattiin niiden vaikutuksia alueen yrityksille. Kirjoitusten pohjalta julkaistiin myös kolumneja paikallislehdissä, jolloin viesti tavoitti jäsenistöä laajemman yleisön.
Kauppakamari toimii yritysten ja organisaatioiden kohtaamispaikkana, jossa eri toimialojen edustajat voivat verkostoitua, vaihtaa kokemuksia ja löytää uusia yhteistyökumppaneita. Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana suurinvestointeja suunnittelevia yrityksiä sekä potentiaalisia alihankkijoita, rakentajia ja palveluntarjoajia saatettiin yhteen Suurhankeinfoissa. Kauppakamari järjesti maaliskuussa oman Suurhankeinfonsa Kokkolassa ja piti sitä ennen keynote-puheenvuoron Kaustisella.
Kevään aikana järjestettiin myös uudenlaisia verkostoitumistapahtumia. Kokkolassa järjestetty Kinoilta yhdisti minglaustilaisuuden ja yhteisen elokuvaillan. KamariTalks kokoaa vaikuttamistyöstä kiinnostuneita verkostoitumaan keskenään ja keskustelemaan ajankohtaisesta aiheesta – Kokkolassa maaliskuussa järjestetyn KamariTalksin aiheena olivat kesätyöt. Kesäkuussa järjestettiin ensimmäinen kaikille luottamushenkilöille yhteinen tapaaminen, jossa pohdittiin uuden strategian jalkautusta ja luottamuselinten roolia siinä sekä pidettiin leikkimieliset kesäolympialaiset.
Kauppakamariaamiaisia järjestettiin yhteistyössä jäsenyritysten kanssa ennätysmäärä: Kokkolassa kaksi, Pietarsaaressa yksi ja Vaasassa viisi. Vaasa EnergyWeekin käynnistänyt Energia- & ilmastoseminaari keräsi peräti 350 osallistujaa.
Kevätkokouksen ja yritysten digitaaliseen kilpailukykyyn keskittyneen Elinkeinoelämän foorumin jälkeen järjestettiin yllätysohjelmallinen cocktailtilaisuus kevään aikana yhteensä sata vuotta täyttäneelle johtokaksikolle, Paula Erkkilälle ja Mikael Hallbäckille.
Kevään aikana agendalla oli myös kamarin viestinnän kehittäminen siten, että se palvelisi entistä paremmin pienempiä jäsenyrityksiä. Tammikuusta lähtien kauppakamarin sosiaalisen median kanavissa on julkaistu videoita ja juttuja jäsenyrityksistä.
Kaiken tämän lisäksi kauppakamarissa järjestettiin lukuisia muita tilaisuuksia, laadittiin kannanottoja, lausuntoja ja kolumneja muun muassa matkailuverosta ja tuulivoimasta, pidettiin puheenvuoroja, isännöitiin vierailuja sekä toteutettiin jäsenselvityksiä.
