Kauppakamarikysely: Krooninen osaajapula vaatii välittömiä toimenpiteitä

Pedersöreläinen Elho on jo pitkään työllistänyt kansainvälisiä osaajia. | Elho i Pedersöre har redan länge sysselsatt internationell arbetskraft.

Yrityksiä vaivaa vakava pula osaavasta työvoimasta. Merkillepantavaa on, että osaajapula on edennyt pisteeseen, jossa se ei enää entiseen tapaan seuraa talouden suhdannevaihteluja, vaan se vaivaa yrityksiä myös laskusuhdanteessa vaikeuttaen niiden toimintaa ja rajoittaen kasvua. Työperäisen maahanmuuton lisääminen on yksi keskeisimmistä keinoista helpottaa osaajapulaa. Maahanmuuttoa on helpotettava viranomaistoimin, mutta myös asenneilmasto yrityksissä kaipaa tuuletusta.

Kauppakamareiden jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn mukaan 71 prosentilla pohjalaisyrityksistä on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Pohjanmaan kauppakamarin jäsenyritysten tilanne on linjassa valtakunnallisen tilanteen kanssa. Peräti 78 prosenttia yrityksistä kertoi työvoiman saatavuuden rajoittavan yrityksensä kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä. Tässä tilanne kauppakamarialueella on muuta maata heikompi, valtakunnallinen vastaava osuus on 73 prosenttia. Osaajapula ei ole merkittävästi helpottanut vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna, vaikka Suomi on liukunut heikkenevään suhdannetilanteeseen.

Pohjalaisyrityksistä 56 prosenttia arvioi rekrytointitarpeensa kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana ja 70 prosenttia arvioi rekrytointitarpeen kasvavan 2-3 vuoden aikajänteellä. Alueemme yritysten rekrytointitarve on lähikuukausina selkeästi isompi kuin muualla Suomessa, pidemmällä aikajänteellä tarve on valtakunnallista tasoa.

– Venäjän hyökkäyssota on suistanut Suomen talouden heikkenevään suhdanteeseen. Yleensä laskusuhdanteessa työvoiman kysyntä hiipuu ja työttömyys kasvaa, mutta ei tällä kertaa, pohtii Pohjanmaan kauppakamarin johtaja Mikael Hallbäck. – Mikäli korjaavia toimia osaajapulan helpottamiseksi ei tehdä nopeasti, yritykset ajautuvat vakaviin ongelmiin seuraavan nousukauden alkaessa, jatkaa Hallbäck.

Yritykset pitivät tärkeimpinä syinä rekrytointihaasteisiin hakijoiden riittämätöntä määrää (56 %), kiristynyttä kilpailua työntekijöistä (54 %) sekä hakijoiden vähäistä työkokemusta (40 %). Myös hakijoiden soveltumaton koulutus (22 %) ja riittämätön kielitaito tai muut monikulttuurisuuteen liittyvät haasteet (14 %) nähtiin rekrytoinnin haasteina.

Valtaosa yrityksistä haluaa luopua maahanmuuton saatavuusharkinnasta

Kyselyn mukaan kovin pula on ammatillisista osaajista. Peräti 61 prosenttia yrityksistä tarvitsee eniten ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita työntekijöitä. Eniten ammattikorkeakoulusta valmistuneita osaajia tarvitsee 27 prosenttia ja yliopistosta valmistuneita 11 prosenttia vastanneista. Koulutusaloittain tarkasteltuna suurin tarve on tekniikan alan, kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden, IT-alan, sekä palvelualojen osaajista.

– Yksi keskisimpiä keinoja osaajapulan taltuttamiseksi on työperäisen maahanmuuton lisääminen. Osaajapulasta puhuttaessa keskustelu keskittyy kuitenkin liikaa korkeasti koulutettuihin ja toimiin heidän lupaprosessiensa helpottamiseksi. Heitäkin toki tarvitaan, mutta ammatillisten osaajien tarve on paljon suurempi ja heidän maahantulonsa parantamiseksi tarvitaan toimia välittömästi, linjaa Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä. – Me kauppakamareissa pidämme keskeisenä ratkaisuna työntekijöiden maahanmuuton vauhdittamista, joka toteutuu luopumalla saatavuusharkintajärjestelmästä. Saatavuusharkinnasta on luovuttava mahdollisimman pian. Viimeistään seuraavassa hallitusohjelmassa tämä on asetettava tavoitteeksi ja toteutettava, sanoo Erkkilä.

Kyselyn mukaan vain noin yhdeksän prosenttia yrityksistä haluaa säilyttää nykyisen ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytoimiseen liittyvän saatavuusharkintajärjestelmän. Noin kolmasosa yrityksistä ilmoitti saatavuusharkinnan vaikeuttaneen tai estäneen ulkomaalaisen työntekijän rekrytoinnin. 20 prosentilla yrityksistä saatavuusharkinnalla ei ole ollut vaikutusta ja 49 prosenttia ei osaa sanoa vaikutuksesta. Viimeinen ryhmä on pääosin yrityksiä, jotka eivät ole lainkaan tehneet saatavuusharkintaa sisältäviä rekrytointeja. Toisin sanoen 60 prosenttia niistä yrityksistä, jotka ovat tehneet saatavuusharkinnan sisältäviä rekrytointeja, pitävät sitä ongelmallisena.

Yritysten on aika ottaa päät pensaasta

Yritykset pitävät tärkeimpinä keinoina osaavan työvoiman turvaamiseksi yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämistä, koulutuksen sisältöjen kehittämistä paremmin työelämän tarpeita vastaaviksi sekä tutkintokoulutuksen määrän lisäämistä alueen oppilaitoksissa. Pohjalaisyrityksistä 63 prosenttia vastaa alueen oppilaitosten kouluttavan riittämättömästi osaajia heidän tarpeisiinsa. Reilu kolmannes alueen vastaajista kertoi kuitenkin koulutuksen vastaavan sisällöltään vähintäänkin hyvin heidän tarpeitaan. Tilanne oli tässä suhteessa selvästi muuta maata parempi.

Kansainvälisiin osaajiin liittyvät toimenpiteet sijoittuivat selvityksessä työvoimapulan taklaamisen keinoina epäsuosituimpien joukkoon. – Yleisesti on tiedossa, että ikäluokat pienenevät, työikäinen väestö vähenee merkittävästi eivätkä omat nuoremme riitä kaikkiin tulevaisuuden tarpeisiin. Silti yritysten mielestä parhaita keinoja ovat ne, joissa tekevien käsiparien ja ajattelevien aivojen määrä ei kasva. Nyt on yritysten aika herätä todellisuuteen. Se päivä, kun joka ikisen yrityksen on palkattava ulkomaalaistaustainen henkilö, on kulman takana, herättelee Erkkilä.

Kansainvälisiä osaajia rekrytoineet yritykset erittäin tyytyväisiä rekrytointeihinsa

Kyselyyn vastanneista pohjalaisyrityksistä 41 prosenttia on jo rekrytoinut ulkomaalaisia työntekijöitä ja 30 prosenttia niistä, jotka eivät vielä ole rekrytoineet ulkomaalaisia osaajia, harkitsevat rekrytoimista tulevaisuudessa. Ukrainalaispakolaisia puolestaan on pohjalaisyrityksistä työllistänyt 15 prosenttia ja lisäksi 17 prosenttia on harkinnut sitä.

Kyselyn tulokset ulkomaalaisten osaajien rekrytoinneista ovat rohkaisevia. Ulkomaalaisia osaajia rekrytoineista tai vuokranneista pohjalaisyrityksistä ei yksikään kerro negatiivisista kokemuksista. Positiivinen tai erittäin positiivinen kokemus on 76 prosentilla, loput vastauksista ovat neutraaleja. Vieläkin positiivisempia ovat kokemukset niillä yrityksillä, jotka ovat työllistäneet sotaa paenneita ukrainalaisia: 29 prosentin kokemukset ovat erittäin positiivisia ja 67 prosentin positiivisia, loput vastauksista ovat neutraaleja.

– Toivotaan, että yritysten positiiviset tarinat leviävät laajasti ja kannustavat muitakin yrityksiä laajentamaan rekrytointejaan kansainvälisiin osaajiin. Yritykset tarvitsevat sekä rohkaisua että lisää tietoa ja kanavia löytää sopivia osaajia oli sitten kyse rekrytoinnista ulkomailta tai Suomeen sotaa paenneiden ukrainalaisten palkkaamisesta. Tässä niin meillä kauppakamarina, monella viranomaisella kuin kolmannen sektorin toimijalla on selvä rooli, summaa Erkkilä.

Tutustu selvityksen tuloksiin kuvina

Kauppakamarien kysely tehtiin 20.-22.9.2022. Kyselyyn vastasi 145 Pohjanmaan kauppakamarin jäsenyritystä, kaikkiaan vastaajia oli valtakunnallisesti 1780. Vastauksia kertyi laajasti eri toimialoilta ja kaiken kokoisista yrityksistä. Suurin osa yrityksistä on työnantajayrityksiä.

Vaikuta ja verkostoidu

– LIITY JÄSENEKSI KAUPPAKAMARIIN