Kilpailukyky edellyttää merkittäviä panostuksia liikenneverkkoon

Jotta Suomi menestyy globaalissa kilpailussa, on maantieteellisestä sijainnista aiheutuvaa kilpailukykyhaittaa kompensoitava liikennejärjestelmän pitkäjänteisellä kehittämisellä. Pelkkä budjettirahoitus ei ole riittävä kattamaan liikenteen korjaus- ja investointivelkaa.

Kahdeksan kauppakamaria teetti selvityksen liikenteen ja logistiikan merkityksestä Suomen kilpailukyvylle. WSP Finland Oy:n tuottamasta raportista käy ilmi, että toimiva liikennejärjestelmä ja sujuvat logistiikkaketjut ovat strateginen menestystekijä. Suomella on maantieteellisestä sijainnistaan johtuva selvä takamatka kilpailijamaihin. Puutteellinen liikenneverkko ja häiriöt kuljetusketjuissa lisäävät tätä takamatkaa.

”Toimitusvarmuus on ykkösasia.”
– Jorma Mäntynen –

– Suomen teollisuus vie vuosittain 60 miljardin euron edestä tavaraa maailmanmarkkinoille. Liikenneverkon rahoitustaso on siihen nähden varsin pieni. Toimivasta liikenneverkosta hyötyisivät tietysti vientiteollisuuden lisäksi kotimarkkinat ja työvoiman liikkuvuus, muistuttaa johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finlandista.

Vaaliteeseissään kauppakamarit vaativat liikenneverkkoon aiempaa isompia panostuksia, pitkäjänteistä kokonaissuunnittelua ja uusien rahoitusmallien käyttöönottoa. Suomi tarvitsee liikenteelle uuden rahoitusmallin, jonka avulla on mahdollista tavoitella kilpailijamaiden, kuten Ruotsin tasoa infran rahoituksessa sekä käynnistää uusia infrahankkeita etupainotteisesti. Kauppakamarit asettavat vaaliohjelmassaan lähtökohdat tälle rahoitusmallille.

Liikennesektorin rahoitusta ei 2020-luvulla voi jättää valtion budjetin varaan, jolloin korjaus- ja investointivelka vain kasvaisivat. Tuota velkaa on pystyttävä vähentämään uudella rahoitusmallilla, jonka avulla liikenneverkko palautetaan sellaiseen tilaan, että se palvelee luotettavasti elinkeinoelämän tarpeita Suomen kilpailukykyä vahvistaen. 12-vuotisella suunnitelmalla tulee saada pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta liikenneverkon kehittämiseen.

Uusi rahoitusmalli ei saa nostaa teiden käytön nettokustannuksia.

Liikenteen nimissä kerätään veroina ja maksuina tällä hetkellä
seitsemänkertainen määrä verrattuna liikenteeseen ohjattavaan rahamäärään.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi korostaa, että väyläverkon kokonaisuuden sujuvuus on kriittinen asia talouskasvun, yritysten toimintaedellytysten sekä kilpailukyvyn kannalta. – Maantieteelle emme voi mitään, mutta meidän tulisi muilla keinoin tehdä kaikkemme, jotta voimme taata kilpailukykyisen asemamme, hän sanoo. – Väyliä ja liikenneratkaisuja on aina arvioitava Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta, täydentää Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen.

Toimivat väylät paitsi vähentävät elinkeinoelämän kustannuksia myös pienentävät liikenteen päästöjä. – Riittävä kapasiteetti ja väylien kunto mahdollistavat sujuvan liikenteen. Tämä puolestaan edesauttaa päästöjen vähentämistä myös liikenteessä, kommentoi Pohjanmaan kauppakamarin johtaja Paula Erkkilä.

Kauppakamareiden vaaliteesit
WSP:n selvitys: Kestävää kilpailukykyä logistiikalla ja liikenneverkoilla

VAIKUTA JA VERKOSTOIDU – LIITY JÄSENEKSI KAUPPAKAMARIIN