Kauppakamari vaikuttaa siihen, että alueella on saatavissa osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin ja että opetus ja tutkimus palvelevat alueen elinkeinoelämän tarpeita. Kauppakamari tekeekin läheistä yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa. Kauppakamari pyrkii vaikuttamaan siihen, että yrityksissä osataan ottaa kansainväliset osaajat voimavaraksi ja koko alue on vuonna 2025 kansainvälisten osaajien mallialue.
Kuluneen kevään toiminnan keskiössä onkin ollut kansainväliset osaajat ja yritysten innostaminen rekrytoimaan heitä. Jo viime syksynä valmistellun, alueen yrityksissä työskentelevien ulkomaalaistaustaisten henkilöiden tarinoita esiin tuovan Glocal Talents -vlogisarjan kaikki neljä jaksoa julkaistiin kevään aikana. Laajaa kiitosta saaneet tarinat löytyvät kamarin Youtube-kanavalta. Positiivisia tarinoita tänne muuttaneiden työurista julkaistiin kevään aikana myös kirjoitettuina tarinoina. CB-lehdessä julkaistiin Crimpin, Prohocin ja Snellmanin lihanjalostuksen haastattelu sekä artikkeli pietarsaarelaisen, kalibrointilaitteita valmistavan Beamexin henkilöstöjohtamisesta. Glocal Talents -kampanjassa koottiin yritysten tueksi kamarin verkkosivuille kansainvälisen rekrytoinnin tietopankki.
Glocal Talents -kampanja huipentui kevään osalta Vaasassa toukokuussa järjestettyyn Kestävän kasvun avaimet -seminaariin, jossa lähdettiin liikkeelle maahantulon ongelmista, mutta myös siihen tarjolla olevista, vielä hyödyntämättömistä digitaalisista mahdollisuuksista sekä väestön vähenemisestä ja ikääntymisestä, ja edettiin ratkaisuihin ja Suomeen muuttaneiden osaajien menestystarinoihin.
#palkkaanuori-kampanja järjestettiin jo seitsemättä kertaa. Kampanjasivustolla oli kevään aikana tiedot yli 6100 kesätyöpaikasta 240 eri yritykseltä.
Kamari selvitti myös yritysten aikeita palkata kesätyöntekijöitä. Selvityksestä kävi ilmi, että 55 prosenttia Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan työnantajista oli aikeissa rekrytoida kesätyöntekijöitä tänä vuonna.
Kauppakamari jätti lausunnon hallituksen esityksestä laiksi ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi kesäkuussa. Vaikka esityksessä on paljon hyvää, suunnitellut rahoitusleikkaukset kohdistuvat lähes yksinomaan ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Tämä linjaus hankaloittaa merkittävästi työikäisen väestön uudelleen kouluttautumista ja alan vaihtoa työuran aikana. Uudelleen kouluttautumisen merkitys yritysten keinona ratkaista osaajapulaa on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Mahdollisuus muutos- ja täydennyskouluttautumiseen on taannut sekä yksilöille että elinkeinoelämälle muutosvalmiutta ja päivitettyä osaamista. Uusi säädösehdotus heikentää tätä mahdollisuutta merkittävästi, eikä tue työllisyysasteen nostamisen tavoitetta. Yritykset ovat olleet itse myös sitoutuneita näiden koulutusten kehittämiseen ja rahoittamiseen.
Niin kouluilta kuin osallistuneilta yrityksiltä kiitosta keränneet OPO-foorumit on nyt järjestetty jokaisessa kamarin keskuskaupungissa kahteen kertaan, kun Vaasassa järjestettiin OPO-foorumi huhtikuussa. Liki 60 opoa eri kouluasteilta kokoontui kuulemaan yritysten esittelyjä ja näkemyksiä siitä, millaista osaamista ja työvoimaa lähitulevaisuudessa tarvitaan.
Toukokuussa kamarin digitalisaatiovaliokunta palkitsi Vuoden digihankkeena Wärtsilän käynnistämän co-innovation-hankkeen, OSMEn (Open Smart Manufacturing Ecosystems), jossa on mukana useita yrityksiä ja laaja joukko yliopiston tutkijoita ja opiskelijoita.
Osaamisteema on ollut esillä myös lukuisissa puheenvuoroissa, kolumneissa ja muissa kirjoituksissa. Digitalisaatiovaliokunta otti huhtikuussa kantaa nuorten kytkemiseksi alueen yrityksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja sen merkityksestä osaajien saatavuuden varmistamisessa tulevaisuudessa. Kevään CB-lehdessä julkaistiin artikkeli osaamisen kehittämisen merkityksestä sekä kerrottiin, miten OSTP:llä tekoälyä ja dataa hyödynnetään päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä.
Kauppakamari myönsi apurahoja ja stipendejä kevään aikana yhteensä 84 800 euroa. Merkittävin yksittäinen panostus, 15 000 € allokoitiin laajalle konsortiolle, jossa valmisteltiin Vetylaaksoprojektihakemus. BotH₂nia Hydrogen Valley on vuoteen 2030 mennessä johtava vetyalue, ja sen kahdeksaan arvoketjuun on sitoutunut yhteensä 3,6 miljardin euron investoinnit. Hankekehittäjien, globaalien ja paikallisten yritysten sekä tutkimuslaitosten laaja yhteistyö tukee Suomen muutosta, jonka tavoitteena on tulla yhdeksi Euroopan johtavista vedyn ja sen johdannaisten tuottajista, luoda alueelle energiaomavaraisuutta ja -turvaa sekä tukea Euroopan energiaomavaraisuutta.
Liikenteen ja logistiikan vaikuttamistyö keväällä 2024 Alueen vetovoimaan ja investointeihin liittyvä vaikuttamistyö keväällä 2024
