Kristiinankaupunkilainen Puucomp on kasvanut huonekaluteollisuuden alihankkijasta kansakunnan paraatipaikkojen sisustajaksi. Seuraavaksi kasvua haetaan Euroopan markkinoilta.
Jos olet vieraillut viime vuosina Helsinki-Vantaan lentokentällä, et ole voinut välttyä Puucompin tuotteilta. Puusta tai puuviilusta tehdyt pinnat hallitsevat tilaa ja luovat tunnelmaa.
Miljoonia matkustajia vuodessa palveleva lentokenttä on vain yksi paikoista, joissa voi ihailla kristiinankaupunkilaisen yrityksen puumateriaalin käyttämistä. Puucomp on osoittanut paikkansa etenkin julkisrakennusten kuten koulujen, sairaaloiden, hotellien ja yritysten pääkonttoreiden sisustajana.
– Puu on ajaton materiaali, joka koetaan lämpimänä ja viihtyisyyttä luovana elementtinä. Se myös kestää käytössä vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja, sanoo Puucompin toimitusjohtaja Kari Hallman.
Eikä kyseessä ole vain tuntuma, vaan puurakentamisen terveyshyödyistä on nyt tutkittua tietoa. Oulun yliopiston mittaustekniikan yksikkö toteutti vuosina 2020–2021 Kuhmon Tuupalan koulussa laajan tutkimuksen, jossa todettiin puukoulun parantaneen oppilaiden hyvinvointia monella tavalla verrattuna muihin koulurakennuksiin. Puukoulussa melutaso ja ilmankosteuden vaihtelut olivat pienempiä kuin verrokkikoulussa, ja koululaiset olivat vähemmän stressaantuneita.
– Myös sairaaloissa aito puu parantaa viihtymistä ja siten hyödyttää paranemisprosessia. Puukuvioidulla laminaatilla tai melamiinilla ei ole samanlaista vaikutusta, Hallman sanoo.
Puucomp on mukana laajentamassa käsitystä siitä, mihin kaikkeen puu taipuu. Yhtiön tuotteille on kysyntää kotimaan lisäksi etenkin Ruotsissa ja Baltian maissa.
– Meille tärkeää on tehdä sisustuksesta paloturvallinen sekä esteettisesti ja akustisesti miellyttävä.
Vienti edellä sisustukseen
Alussa Puucomp valmisti pintoja huonekaluteollisuuden tarpeisiin. Sen jälkeen luonteva jatko tuli veneiden ja laivojen verhoilusta. Veneteollisuuden asiakkaita on edelleen jonkin verran, esimerkiksi pietarsaarelainen Nautor Oy on pitkäaikainen kumppani.
Julkisrakennusten sisustaminen alkoi jo vuonna 1992, mutta melko poikkeuksellisesti kysyntää oli ulkomailla ennen Suomea. Aluksi Ruotsissa ja Norjassa kiinnostuttiin suomalaisen puulevyn käyttämisestä pintamateriaalina, mutta myöhemmin Norjan-vienti loppui markkinarakenteen muututtua. Tilalle tulivat Viro, Latvia, Liettua sekä Venäjä, joista viimeinen kuitenkin käytännössä sulkeutui vuonna 2014 Krimin miehityksen takia.
– Yrityksen on osattava olla jatkuvassa muutoksessa, koska tilanne voi joskus muuttua jopa yhdessä yössä. Muutos on elossapitävä voima.
Tällä hetkellä noin 30 prosenttia liikevaihdosta tulee viennistä, ja tarkoitus on hakea kasvua Euroopan markkinoilta. Valttikortteina on turvallisuuden lisäksi ympäristöystävällisyys sekä pienen yhtiön ketteryys.
– Isoilla, kansainvälisillä toimijoilla on suuret tuotantolinjat, mutta se ei takaa designin yksilöllisyyttä. Me saamme usein yhteydenottoja suunnittelijoilta, joilla on visio. Yhdessä sitten pohditaan, miten sen voisi toteuttaa.
Joustava työskentelytapa ja vakaa ammattitaito ovat tarpeen, kun kohteessa kaivataan erityisosaamista. Esimerkiksi Eduskuntatalon remontti piti toteuttaa pieteetillä. Lopputuloksen piti olla uusi, mutta samaan aikaan vaikuttaa siltä, kuin mitään ei olisi tehtykään. Myös Liettuan pääkaupungissa Vilnassa on meneillään vaativa uudistus, jossa kongressikeskus muutetaan musiikkisaliksi Vilnan sinfoniaorkesterille.
– Tällaisten kohteiden hankeajat ovat tavattoman pitkiä, helposti 4–7 vuotta. Se tarkoittaa, että pääoman on oltava kunnossa, koska varsinaista myyntiä tulee vasta, kun suunnittelussa on oltu vuosia mukana.
Puuseppää aina tarvitaan
Kasvun esteeksi Hallman mainitsee osaavan työvoiman saatavuuden. Korkeakoulututkinnoista parhaiten työhön soveltuu Lahdessa LAB-ammattikorkeakoulun puuinsinöörin tutkinto, joka tuottaa monipuolisia osaajia. Vastaavia linjoja saisi Hallmanin mukaan olla enemmänkin.
– Puusepän työ ei ole enää samanlaista kuin vuosikymmeniä sitten, jolloin kädentaidot riittivät. Ala on automatisoitunut, joten kyky käyttää tietokoneohjattuja laitteita on välttämätön.
Tähän saakka on vielä Hallmanin mukaan löytynyt kohtalaisen hyvin työlle tekijöitä, ja aikuiskoulutus sekä erilaiset täydennyskoulutukset helpottavat tilannetta osaltaan. Hän toteaa, että haaste on yhteinen lähes kaikilla teollisuuden aloilla. Ratkaisua voisi koulutuksen lisäksi hakea työperäisestä maahanmuutosta.
– Meillä on jo erittäin hyviä kokemuksia ulkomailta saapuneen työvoiman käytöstä. Olemme saaneet ahkeria ja pidettyjä työntekijöitä.
OY PUUCOMP AB
- Perustettu v. 1987
- Kotipaikka Kristiinankaupunki
- Liikevaihto n. 4,4, M€ vuonna 2022
- 38 vakituista työntekijää
- Tärkeimmät vientialueet Ruotsi ja Baltian maat
- Motto: ”Muutos on elossapitävä voima”
TEKSTI: NADIA PAAVOLA
KUVAT: PUUCOMP OY
