Neljännes PK-yritysten hallituksen jäsenistä on naisia. Julkinen huomio on kohdistunut vain pörssiyhtiöihin, mutta PK-yritykset näyttävät löytävän naisia lähes yhtä hyvin hallitukseensa kuin pörssiyhtiöt. Tiedot perustuvat kauppakamareiden PK-hallitusbarometriin, johon vastasi helmikuussa 1100 yritystä eri puolilta Suomea.
Kauppakamarien PK-hallitusbarometristä saadaan ensimmäistä kertaa käyttöön laajaan kyselyyn perustuvaa tietoa PK-yritysten hallitusten sukupuolijakaumasta. Kun kyselyn vastaajamäärä on niinkin suuri kuin 1100 yritystä eri puolilta Suomea, tulosta voidaan pitää varsin luotettavana tietona PK-yritysten hallitusten sukupuolijakaumasta. Tuloksista käy ilmi, että neljäsosa PK-yritysten hallitusten jäsenistä on naisia. Luku on lähes sama kuin pienissä pörssiyhtiöissä, joissa naisia on 26 prosenttia.
– On huomattava, että PK-yrityksissä naisjäsenet on valittu ilman pörssiyhtiöiden hallinnointikoodin suositusta, joten lukua voidaan pitää varsin hyvänä. Pörssiyhtiöiden hallinnointikoodi on edellyttänyt vuodesta 2010 lähtien, että pörssiyhtiön hallituksessa on molempia sukupuolia. Jos näin ei ole, pörssiyhtiön on annettava asiasta julkinen selitys, kertoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.
Mielenkiintoista on myös se, että suuremmissa, vähintään 250 työntekijän yrityksissä naisten osuus on suurempi, peräti 32 prosenttia. Luku on selvästi korkeampi kuin pienten pörssiyhtiöiden vastaava luku, 26 prosenttia, ja toisaalta lähellä suurten pörssiyhtiöiden lukua, joka on 34 prosenttia.
”Hienoa, että myös PK-sektori haluaa hallituksiinsa monipuolisen kokoonpanon.”
– Näin hallituksiin saadaan paras mahdollinen jäsenistö, kun valinnat tehdään sekä miesten että naisten joukosta, eikä perinteiseen malliin vain miesehdokkaista, Linnainmaa kommentoi tulosta.
Pohjanmaan kauppakamarin alueella naisia PK-yritysten hallituksen jäsenistä on 26 prosenttia. Tiedot perustuvat 69 yrityksen vastauksiin.
– Naisten määrä hallituksissa lisääntyy, samoin kuin naisten osuus toimitusjohtajissa. PK-yrityksissä omistajat muodostavat usein hallituksen, mutta ulkopuolisia asiantuntijoita ollaan yhä enemmän kutsumassa mukaan, sanoo Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen.
– Naisten osallistuminen hallitustyöskentelyyn yhä ahkerammin ja hallitusten muodostajien aktiivisuus hyvien naisehdokkaiden huomioinnissa on todella positiivinen kehityssuunta, iloitsee myös johtamisen professori Riitta Viitala Vaasan yliopistosta. Työssään hän näkee kiinnostuksen johtamistehtäviin kasvavan nuorten naisopiskelijoiden keskuudessa vuosi vuodelta.
Sukupuolijako tulee tasaantumaan johto- ja hallitustehtävissä vääjäämättä siitäkin syystä, että liikkeenjohdon tyypillisissä taustatutkintokoulutuksissa naisistuminen näyttää jatkuvan.
”En kylläkään kannata ajatusta, että sukupuoli olisi mikään kriteeri valinnoissa.”
Hallituksiin on haettava aidosti yritystä hyödyttävää osaamista, jota voi sitten olla naisilla tai miehillä. Sitä pidän toki tyhmyytenä, että hallitusjäsenten valinnassa jätettäisiin iso osa potentiaalista huomioimatta rajautumalla vain toisen sukupuolen edustajien seulomiseen, Viitala huomauttaa.
Tiedot perustuvat kauppakamareiden PK-hallitusbarometriin, johon vastasi helmikuussa 1100 yritystä eri puolilta Suomea. PK-hallitusbarometrin muut tulokset ja raportti julkistetaan myöhemmin maaliskuussa 2019. Kauppakamareiden PK-hallitusbarometri toteutetaan kahden vuoden välein.
