Keskuskauppakamarin Suuresta Veroselvityksestä selviää, että vuonna 2021 yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja lähes 77 miljardia euroa. Tämä on kahdeksan miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2019. Verokertymät kauppakamarialueen maakunnissa Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla ovat niin ikään nousseet vuodesta 2019.
Tällä selvityksellä halutaan tuoda näkyväksi yritysten elintärkeä rooli julkisten palveluiden rahoittamisessa. Selvityksessä tarkastellaan yritysten verokädenjälkeä eli yritysten maksamia ja tilittämiä veroja.
Valtio ja kunnat keräsivät vuonna 2021 veroja lähes 78 miljardia euroa. Lisäksi pakollisten sosiaaliturvamaksujen määrä oli yli 30 miljardia euroa. Nämä verotulot ovat syntyneet pääosin yritystoiminnasta. Tiedot selviävät Keskuskauppakamarin tekemästä tuoreesta Veroselvityksestä.
– Ilman yrityksiä hyvinvointivaltiolta putoaisi pohja, sillä julkisia palveluja rahoitetaan yritystoiminnan synnyttämillä verotuloilla. Vuonna 2021 yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veroluonteisia maksuja lähes 77 miljardia euroa. Se on noin kahdeksan miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2019, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Osa maksetuista ja tilitetyistä veroista jäi yritysten kustannukseksi, kuten yhteisövero, ympäristöverot, kiinteistövero ja työnantajan vakuutusmaksut. Osa veroista perittiin asiakkailta osana tuotteiden hintaa, kuten arvonlisäverot, osa pidätettiin työntekijöiden palkoista ja osa omistajille jaetuista osingoista.
– Selvitys havainnollistaa yritysten keskeistä roolia julkisten palveluiden rahoittajina. Vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät jääkään yritysten kustannukseksi ja rasitteeksi, ne kiistämättä syntyvät yritystoiminnan seurauksena, korostaa Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä.
Yritysten verokädenjälki kasvanut sekä Pohjanmaalla että Keski-Pohjanmaalla
Koronapandemian aiheuttaman taloudellisen taantuman jälkeen vuonna 2021 talouskasvu palautui nopeasti ja talouskasvu heijastui myös verotuottoihin. Verohallinnon tietojen mukaan arvonlisäverotuotot kasvoivat kymmenellä prosentilla ja yhteisöverokertymä lähes 40 prosentilla edellisvuodesta.
– Vuosi 2021 oli taloudellisen kasvun vuosi myös meidän maakunnissamme, mikä näkyy myös yritysten verokädenjäljen kasvuna, sanoo Erkkilä.
Pohjanmaan maakuntaan rekisteröityjen yritysten verokädenjälki vuodelta 2021 oli 1,1 miljardia euroa, kun se vuonna 2019 oli hiukan vajaa miljardi. Keski-Pohjanmaalla puolestaan verokädenjälki kasvoi 401 miljoonasta 410 miljoonaan euroon vastaavana ajanjaksona. Suurimmat verovirrat kertyivät molemmissa maakunnissa palkkojen ennakonpidätyksistä, eläkevakuutusmaksuista ja yritysten voitoista maksetuista yhteisöveroista.
– Alueemme yritysten tilittämän arvonlisäveron määrä on suhteellisen alhainen. Tämä selittyy vientiyritysten merkittävällä määrällä kauppakamarialueen maakunnissa. Vientikauppa on säädetty arvonlisäverottomaksi, ja myös tavaran myynti toiseen EU-maahan on tietyin edellytyksin Suomessa arvonlisäverotonta, valaisee kauppakamarin johtaja Mikael Hallbäck.
Puolet yritystoiminnan synnyttämistä verovirroista liittyy suoraan työnantajana toimimiseen
Puolet yritystoiminnan synnyttämistä verovirroista liittyy suoraan työnantajana toimimiseen. Työnantajana yritys pidättää palkoista ennakonpidätyksen sekä työntekijän osuuden vakuutusmaksuista. Pääosa työntekijän eläkevakuutusmaksusta jää työnantajan kustannukseksi.
– Poliittisessa päätöksenteossa yritysvaikutuksia on arvioitava kriittisesti: mikä on päätösten vaikutus yrityksiin ja niiden toimintamahdollisuuksiin. Toimintaympäristön on oltava kannustava, ennakoitava ja mahdollistava. Sillä varmistamme, että yritykset työllistävät, investoivat ja kasvavat ja siten synnyttävät niitä verotuloja, joilla hyvinvointiyhteiskunta mahdollistetaan, sanoo Erkkilä.
Suuressa Veroselvityksessä on mukana yhteensä 330 000 osakeyhtiötä, osuuskuntaa tai muuta yritystä, jotka ovat maksaneet ja tilittäneet veroja tai joilla on ollut verotukseen vaikuttavia tietoja vuonna 2021. Tiedot on saatu Tilastokeskuksesta ja Työllisyysrahastosta. Eläkevakuutusmaksukertymä on arvioitu Eläketurvakeskuksen julkisten tilastojen sekä Työllisyysrahaston tietojen pohjalta. Tiedot Keskuskauppakamarille on toimittanut Tilastokeskus.
