Paula Erkkilän kolumni Vaasa Insiderissa: Nuo sitkeät ja pitkäikäiset

Paula Erkkilä

Kolumni on julkaistu Vaasa Insiderissa keskiviikkona 25.8.2021

Perheyrityksillä on läpi vuosisatojen ollut merkittävä asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Perheyritykset ovat usein pitkän linjan työllistäjiä ja keskeisiä toimijoita omalla alueellaan. Pohjanmaallakin seitsemän kymmenestä työnantajayrityksestä on perheyritys. Ne työllistävät lähes puolet koko maakunnan yrityskentän työvoimasta.

Katu- ja tienvarsikuvasta, ruokapöydistä ja kaupan hyllyiltä tutut yritykset ovat alueellemme, ja erityisesti sen kunnille arvokkaita. Ne tuovat leivän yli 16 000 pohjalaisen pöytään ja ison potin veroeuroja kuntien kirstuihin – niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.

Perheyrityksessä perhe, liiketoiminta ja omistaminen ovat punoutuneet toisiinsa. Työntekijät ovat usein kuin osa perhettä, jossa niin vastuunkanto kuin tuloksen tekeminen koetaan yhteiseksi asiaksi. Omistajien tuotto-odotukset ovat usein maltillisemmat kuin vaikkapa pörssiyhtiöissä. Rahaa laitetaan sivuun pienentämään liiketoiminnan riskejä. Huonommassa suhdanteessa voidaan tyytyä tulokseen, joka riittää kantamaan yli vaikeiden aikojen, eikä lähdetä välittömästi lomauttamaan tai vähentämään henkilöstöä.

Pörssisäätiön teettämän tutkimuksen mukaan myös suomalaiset perheomisteiset pörssiyhtiöt menestyvät muita listayhtiöitä keskimääräistä paremmin. Liikevaihdossa ne eivät erotu muista, mutta pääoman tuotto ja liikevoittoprosentti ovat muita korkeampia. Perheyritykset ovat siis muita yrityksiä kannattavampia. Kannattavuus puolestaan tuo jatkuvuutta.

Suomalaiset perheyritykset ovat kokeneet parin edeltävän vuosikymmenen aikana kaksi merkittävää rahoitusmarkkinaromahdusta, ja useimmat selvisivät niistä ehjin nahoin. Nyt kolmannen ison happotestin, koronakriisin, aikana perheyritykset ovat olleet tärkeitä yhteiskunnan pysyvyyden ankkureita turvallisuuden tunteen murentuessa kaikessa myllerryksessä.

Kulunut sanonta kuuluu, että perheyrityksen kvartaali on 25 vuotta. Perheyrityksiä pidetäänkin varsin vakaina ja turhia riskejä välttelevinä. Niistä kuitenkin löytyy myös maailman innovatiivisimpia organisaatioita. LUT-kauppakorkeakoulun tutkijoiden kesällä julkaistu tutkimus havaitsi, että nimenomaan kriisit voivat vauhdittaa innovaatioita ja pelastaa yrityksen. Toisin kuin muista yrityksistä, perheyrityksistä löytyy tunnepitoista tahtoa luoda innovaatioita kriisin iskiessä. Tutkijat havaitsivat, että perheyritykset kestävät siksi kriisit elinvoimaisempina kuin muulla tavoin omistetut yritykset. Halu pelastaa edellisten sukupolvien luoma perintö voi olla perheyrityksessä erittäin vahva ajuri.

Perheyrityksessä tavoitteena on, että sitoutuneisuudesta pitävät kiinni myös tulevat sukupolvet. Yrityskentässä on käynnissä iso sukupolvenvaihdos: lähivuosina eläköityy paljon yrittäjiä ja heidän työlleen tarvitaan jatkajia. Jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että sukupolvenvaihdosta aletaan suunnitella ajoissa. Kuitenkin vain kourallisella yrityksiä on hyvin suunniteltu, dokumentoitu ja viestitty seuraajasuunnitelma. Perheyritykset itse nostavat suurimmaksi esteeksi omistajanvaihdoksessa verotuskäytänteet.

Juha Sipilän johtaman kotimaisen omistamisen työryhmä laati keväällä konkreettiset toimenpide-ehdotukset, joilla asioita saadaan parannettua. Kehysriihineuvotteluissa ne sivuutettiin tylysti. Kun hallitus kokoontuu syyskuun alkupuolella budjettiriiheen, osana tulevia työllisyystoimia ja koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamista työryhmän raportti tulee kaivaa esiin.

Vaikuta ja verkostoidu

– LIITY JÄSENEKSI KAUPPAKAMARIIN