Mikael Hallbäckin kolumni Vaasa Insiderissa: Yhdessä olemme enemmän

Julkaistu Vaasa Insiderissa tiistaina 16.8.2022.

Voisiko Merenkurkun alueen yhteistyö olla avain alueemme väestönkasvun kääntämiseksi kasvu-uralle? Onko kiinteä yhteys Pohjanmaan ja Västerbottenin välillä utopiaa vai realismia?

Merenkurkun alueen yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli alueemme kehittymiselle. Yhteistyön tekemisen tahtotila on ehkä ollut enemmän julkisen sektorin vetämää, mutta onko tilanne muuttunut?

Yksityinen sektori astuu nyt voimakkaasti mukaan pohjoismaisen yhteistyön ytimeen useilla valtavilla energian tuotantoon ja varastointiin liittyvillä investoinneilla lähialueillamme. Intressi tehdä yhteistyötä akkutuotannon arvoketjun eri osissa on suurta sekä julkisen että yksityisen puolen toimijoilla molemmin puolin Merenkurkkua. Tässä ollaan luomassa vahvasti integroitua ekosysteemiä raaka-aineista teknologiaan ja tuotantoon sekä valmiisiin tuotteisiin ja logistiikkaan asti.

Merenkurkun alueelle ollaan luomassa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja pelkillä investoinneilla. Sivuvaikutuksineen palveluihin, kauppaan, koulutukseen sekä kulttuuriin, harrastuksiin ja vapaa-aikaan tulevien työpaikkojen määrä voi olla huomattavasti suurempi, ja alueen vetovoima kasvaa. Alueellisia vetovoimatekijöitä on paljon, mutta työpaikat ja työllistyminen ovat avainasemassa.

Tulevat investoinnit tarkoittavat, että työvoimapula ei ainakaan tule helpottumaan lähivuosina. Mistä työntekijät löytyvät? Pohjanmaan maakuntien työllisyystilanne on vuosia ollut Manner-Suomen paras ja monissa kunnissa vallitsee lähes täystyöllisyys. Työntekijöitä ei vain löydy kaikkiin tehtäviin, mikä rajoittaa jo nyt yrityksien kykyä toimia ja kasvaa. Meillä ei ole aikaa odotella!

Työperäisestä maahanmuutosta ja sen välttämättömyydestä on puhuttu jo pitkään, mutta meidän on myös kyettävä houkuttelemaan työvoimaa muualta Suomesta. Suomen väestönkasvu perustuu maahanmuuttoon jo nyt ja vauhti vain kiihtyy. Ennusteiden mukaan työikäisestä väestöstä 20 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2040. Voisimmeko olla kansainvälisten osaajien mallialue?

Meillä on suuri, osittain hyödyntämätön, ulkomaalaistaustainen ryhmä jo valmiiksi alueella. Nimittäin ulkomaalaistaustaiset opiskelijat kaikilla koulutusasteilla. Heillä on valtava halu integroitua alueelle ja työllistyä. He kokevat kuitenkin suuria vaikeuksia työllistyä ja hakeutuvat Etelä-Suomen kasvukeskuksiin, kotimaihinsa tai muualle maailmaan. Onko meillä varaa päästää tällainen potentiaali muualle? Ei ole.

Voisimmeko loiventaa kielitaitovaatimuksia ainakin työsuhteen alussa? Voisimmeko ajatella kulttuurisen moninaisuuden rikkautena ja tulevan kasvun mahdollistajana? Olisiko yritys tai työnantaja jatkossa houkuttelevampi työpaikka kansainvälisyyteen kasvaneille ja tottuneille nuorille, mikäli työpaikan kulttuuri ja ilmapiiri olisi kansainvälinen, suvaitsevainen ja monikulttuurinen?

Alueemme on hyvin pieni maailmalta katsottaessa eivätkä vetovoimatekijät, kuten puhdas luonto, turvallisuus, meri, järvet ja metsät sekä koulutus, yksistään riitä tässä kovassa Euroopan ja maailman laajuisessa kilpailussa työvoimasta ja asukkaista. Laajempi kasvava Merenkurkun ”metropolialue” ulottuen pohjalaismaakuntien lisäksi Ruotsin ja jopa Norjan puolelle toisi valtavasti lisää potentiaalia kasvulle ja alueen vetovoimaisuudelle. Ensiaskeleita on jo otettu, mutta vauhdin tulee kiihtyä.

Kiinteästä yhteydestä Pohjanmaan ja Västerbottenin välillä kannattaa unelmoida ja sitä kannattaa tavoitella. Matka on tärkeämpi kuin lähiajan toteuma, sillä unelmia kohden mentäessä matkalla tapahtuu paljon hyviä ja mielenkiintoisia asioita.

Vaikuta ja verkostoidu

– LIITY JÄSENEKSI KAUPPAKAMARIIN