Nätverk är arbetslivets hårdvaluta
– Dörrar öppnas ofta där jobben inte ens syns
Työelämässä puhutaan paljon verkostoitumisesta, mutta mitä verkostot oikeastaan merkitsevät – ja kenelle? Wasa Talentsin headhunter Päivi Ekholmin mukaan verkostot ovat keskeinen osa työelämää, erityisesti rekrytoinnin näkökulmasta.
– Verkostot kertovat, missä yrityksissä tapahtuu ja millaista liikehdintää työmarkkinoilla on. Ne tarjoavat ajantasaisen tilannekuvan, Ekholm kuvaa.
Verkostojen merkitys korostuu erityisesti niin sanottujen piilotyöpaikkojen kohdalla. Kyse on työpaikoista, jotka eivät koskaan päädy julkiseen hakuun.
– Usein parhaat tehtävät täytetään ennen kuin ne ehtivät julkisuuteen. Niissä hyödynnetään verkostoja, ja hyvät tehtävät löytävät hyvät tekijät sitä kautta, Ekholm sanoo.
Ekholmin mukaan verkostoitumisessa ratkaisevaa ei ole määrä vaan laatu.
– Tänä päivänä on paljon niin sanottua “höpöverkostoitumista”. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kerätään kontakteja ilman todellista yhteyttä tai merkitystä. Sillä ei ole arvoa.
Hänen mukaansa toimiva verkosto on aina kaksisuuntainen.
– Verkostot antavat, mutta niille täytyy myös itse antaa. Hyvät verkostot ovat hoidettuja: niissä viestitään, ollaan yhteydessä ja pidetään suhdetta yllä.
Nätverk stöder karriären – men ersätter inte kompetens
– Nätverk kan öppna dörrar, men kompetensen är alltid det kapital som efterfrågas – ett nätverk kan inte kompensera för brist på erfarenhet, betonar Ekholm.
I stället fungerar nätverk som ett verktyg för att synliggöra kompetens. Rekommendationer och referenser kan stärka bilden av kandidaten och lyfta fram hens kunnande på ett trovärdigt sätt.
Att utnyttja nätverk kräver egen aktivitet – särskilt av den som söker jobb.
– Ingen kommer och hämtar dig hemifrån. Om det finns mer utbud än efterfrågan på arbetsmarknaden måste man verkligen anstränga sig, påminner Ekholm.
För företag är nätverk en konkurrensfördel
Nätverk är inte bara viktiga för individen, utan också för organisationer.
– När medarbetare har breda och aktiva nätverk stöder det den professionella utvecklingen, ökar informationsflödet och för in nya idéer. Det kan också synas direkt i företagets resultat.
Dessutom ger nätverk kollegialt stöd och hjälper till att få en bredare bild av branschens utveckling.
Nätverkens roll har förändrats över tid. Tidigare kunde jobb i hög grad gå via sociala relationer, senare hamnade utbildning i fokus.
– Nu har man på sätt och vis återvänt till nätverkens betydelse. Utbildning är ett grundantagande, alla har kompetens. När fem kandidater står på samma linje kan igenkänning och förtroende avgöra.
Mitä on hyvä verkostoituminen?
Ekholmin mukaan hyvä verkostoituminen perustuu yksinkertaisiin asioihin:
– Se lähtee aidosta kiinnostuksesta ihmisiä kohtaan. Pitää uskaltaa olla yhteydessä, kuunnella ja pitää suhteita yllä.
Verkostoja ei rakenneta hetkessä – eikä vasta silloin, kun niitä eniten tarvitaan.
Verkostot voivat avata
ovia, mutta osaaminen
on aina se pääoma,
jota haetaan
– Ne syntyvät vuosien aikana. On tärkeää olla mukana oikeissa kanavissa: LinkedInissä, mutta myös tapahtumissa, yhdistyksissä ja seminaareissa.
Hyvä verkosto on monipuolinen ja koostuu eri toimialojen osaajista eri tasoilta.
– Pitkän linjan headhunterina voin sanoa, että verkostot ovat työelämässä kovinta valuuttaa. Ne eivät ole vain hyödyllisiä – ne ovat välttämättömiä.
Nätverket avgör – LinkedIn som expertens verktyg
LinkedIn har blivit en självklar del av det moderna arbetslivet – en digital nätverksplattform där relationer, förtroende och möjligheter byggs upp över tid.
LinkedIn har gått från att mest vara ett CV till att bli en central kanal för nätverkande, lärande och affärer. Jakob Wikström, vd för Wikström Media, såg förändringen tidigt i samband med att LinkedIn såldes till Microsoft.
– Jag insåg att LinkedIn höll på att förändras och sa till min kollega att det här är en kanal vi måste prioritera.
Han började bli mer aktiv, testa olika sätt att posta och skriva, och fundera på vad som fungerar. Samtidigt byggde han snabbt upp ett starkt och intressant nätverk – något som i dag är en viktig del av både hans expertis och affärer.
LinkedIn är som ett affärsmingel
Trots alla förändringar är kärnan i LinkedIn densamma.
– Människor är där för att få inspiration, lära sig och ta till sig ny kunskap.
Samtidigt har sättet att nätverka förändrats: i dag nätverkar man inte bara med bekanta, utan också aktivt med personer man kan lära sig av eller som på andra sätt tillför värde till det egna nätverket.
Eftersom LinkedIn till stor del är en nätverksbaserad plattform styrs innehållet du ser av vilka du har i ditt nätverk.
– Har du fel nätverk ser du fel saker. Nätverket är A och O – kvaliteten är viktigare än storleken.
LinkedIn spelar också en central roll i hur du bygger ditt personliga varumärke.
– Allt du gör uppmärksammas. När du kommenterar, postar och delar insikter bygger du en bild av dig själv. Och på det sättet blir LinkedIn ett väldigt starkt verktyg.
– LinkedIn är som ett affärsmingel. Du går inte fram och säljer direkt, utan du presenterar dig, småpratar och lär känna människor. Affärer kan komma – men det kan ta flera år.
Bygg ditt nätverk proaktivt
Wikström lyfter särskilt fram ungas betydelse i nätverk. Studerande och personer i början av sin karriär är framtidens beslutsfattare, och relationer som byggs tidigt kan visa sig mycket värdefulla längre fram.
– Dagens unga är om några år nära beslutsfattande – och senare själva med och avgör vad man satsar på och vem man köper tjänster av.
För Wikström handlar nätverkande inte om enstaka insatser, utan om ett kontinuerligt och strategiskt arbete.
– Det är inget man gör en gång. Det är något man bygger över tid – och som påverkar både din synlighet, din expertroll och dina affärer.
Tapahtumat kohtaamisten mahdollistajana – suunnitelmallisuudesta vaikuttaviin verkostoihin
Marco Groupin toimitusjohtaja Minna Salin-Kivimäki näkee tapahtumien roolin työelämän verkostoitumisessa selvästi kasvavana – mutta samalla entistä tavoitteellisempana.
Tapahtumat eivät ole enää irrallisia tilaisuuksia, vaan osa yritysten strategista tekemistä. Verkostoituminen on usein keskiössä, ja sitä rakennetaan tietoisesti oikean kohderyhmän, sisällön ja kohtaamisten kautta.
– Yritykset tekevät jatkuvasti enemmän kohdennettuja verkostoitumistapahtumia. Myös asiakas- ja henkilöstötapahtumat ovat tavalla tai toisella verkostoitumistapahtumia.
Kohtaamiset ratkaisevat
Digitaaliset kanavat ovat lisänneet vuorovaikutusta, mutta samalla kasvokkaisten kohtaamisten arvo on korostunut. Salin-Kivimäki korostaa, että erityisesti luottamuksen rakentaminen ja yhteistyön käynnistyminen vaativat usein fyysisiä kohtaamisia.
– Yhdellä kohtaamisella voi päästä samaan tavoitteeseen kuin kuukausien sähköpostikeskusteluilla.
Kasvokkainen vuorovaikutus vaikuttaa myös päätöksentekoon: faktojen rinnalla tunteella on merkitystä, ja se korostuu ihmisten kohdatessa.
Samalla tapahtumat linkittyvät laajempaan alueelliseen kehitykseen. Verkostot eivät hyödytä vain yksittäisiä yrityksiä, vaan vahvistavat koko alueen kilpailukykyä ja näkyvyyttä.
– Kyllä se verkosto on se, jolla meidän näkyvyytemme ja kilpailukykymme kasvavat. Yksi tapahtuma kerrallaan, mutta jokaisella on myös alueellinen vaikutus.
Vaikuttavuus syntyy suunnittelusta ja jatkuvuudesta
Verkostoituminen vaatii rakenteita – ja sama pätee tapahtumiin. Onnistunut verkostoitumistilaisuus ei synny sattumalta, vaan huolellisen suunnittelun tuloksena.
– Yksittäinen kohtaaminen on arvokas, mutta aito hyöty syntyy siitä, mitä tapahtuu sen jälkeen. Haluan auttaa yrityksiä rakentamaan tapahtumilleen selkeän jatkumon, jotta kohtaamisista jää käteen muutakin kuin pelkkä muisto, ne voi valjastaa osaksi pitkäjänteistä verkostoitumista ja liiketoiminnan hyötyjä.
Kun tapahtumat nähdään osana pidempää kokonaisuutta, ne tukevat verkostojen rakentumista samalla tavalla kuin yhdistystoiminta: luomalla tilaa kohtaamisille, tiedonvaihdolle ja yhteistyölle.
Parhaimmillaan tapahtumat synnyttävät uusia yhteistyökuvioita, avaavat uramahdollisuuksia ja vauhdittavat innovaatioita. Ne toimivat siltana ihmisten, organisaatioiden ja ideoiden välillä – täydentäen rakenteellista verkostotyötä konkreettisilla kohtaamisilla.
Yhdistys verkostojen rakentajana – KIPin malli yhteistyölle ja kasvulle
Kokkolan suurteollisuusalueella toimiva KIP ry on konkreettinen esimerkki siitä, ettei verkostoituminen synny työelämässä itsestään, vaan se vaatii rakenteita, koordinointia ja yhteisiä tavoitteita. Toiminnanjohtaja Kaisa Kaapo kuvaa yhdistyksen roolia keskeiseksi erityisesti verkostojen rakentamisessa ja ylläpitämisessä.
– Koen, että KIPillä on kaksi verkostoa, sisäinen ja ulkoinen.
Sisäinen verkosto muodostuu noin 80 yrityksen teollisesta ekosysteemistä, jossa tuotannolliset ja palveluyritykset toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa. Ulkoinen verkosto puolestaan koostuu sidosryhmistä, kuten oppilaitoksista ja julkisista toimijoista.
– Verkostomme eivät ole ainoastaan fyysisen läheisyyden varassa, vaan perustuvat jatkuvaan vuorovaikutukseen, yhteiseen kehittämiseen ja luottamukseen.
Yhteistyö tuo konkreettisia hyötyjä
KIPin verkostomalli näkyy arjessa yritysten välisenä yhteistyönä esimerkiksi kiertotalouden, turvallisuuden ja ympäristön teemoissa.
– Kiertotalous on hyvä esimerkki siitä, miten kaikki toiminta kytkeytyy toisiinsa ja vaatii verkostoitumista yli organisaatiorajojen.
Yhteistyö tuo konkreettisia etuja, kuten yhteistä meluntarkkailua, turvallisuusviestintää ja osaamisen jakamista, erityisesti työryhmien kautta. KIPissä toimii kuusi työryhmää, joissa asiantuntijat eri yrityksistä tekevät yhdessä kehitystyötä.
– Työryhmät ovat meidän parhaita verkostojamme.
Yhdistyksen rooli verkostoissa on Kaapon mukaan selkeä.
– Tiedonjakamista tapahtuu myös yritysten kesken, mutta yhdistyksen tehtävä on toimia koollekutsujana kaikkien yritysten kesken.
Yhdistys järjestää tilaisuuksia, koulutuksia ja vierailuja sekä tekee tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa esimerkiksi rekrytointitapahtumissa. Markkinointi- ja viestintätyöryhmä puolestaan rakentaa alueen vetovoimaa yhdessä yritysten kanssa.
– Alueen houkuttelevuutta luodaan yhteistyön kautta.
Kilpailijoista kumppaneiksi
Vaikka yritykset voivat kilpailla keskenään markkinoilla, KIPin sisällä yhteistyö on vahvaa.
– Sisäisesti kaikki toimivat toistensa kumppaneina.
Yhteinen tavoite – alueen kehittäminen ja osaamisen vahvistaminen – yhdistää toimijoita, joiden roolit täydentävät toisiaan ilman keskinäistä kilpailua, vuosikymmenten kehityksen pohjalta.
Pitkäjänteistä työtä
KIP ry on toiminut jo 20 vuotta, ja sen toiminta perustuu pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Kaapo korostaa, että vaikka historia luo pohjan, verkostoja täytyy jatkuvasti ylläpitää.
– Alueelle tulee koko ajan uusia ihmisiä ja yrityksiä. Verkostot eivät synny itsestään.
Siksi koordinointi, yhteiset tavoitteet ja jatkuva vuoropuhelu ovat keskeisiä. Kipin työryhmätyöskentely on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti.
TEKSTI | TEXT: EMMI LEHOJÄRVI
KUVAT | BILDER: JULIA RAHIKKA, HAASTATELLUT
ÖVERSÄTTNING TILL SVENSKA: MIA BRÄNNBACKA MED HJÄLP AV AI (ChatGPT)
