Pohjanmaan kauppakamarin puheenjohtaja Janne Ylinen otti kantaa 7.11. Keskipohjanmaa-lehdessä Kokkolan kaupungin suunnittelemiin budjettileikkauksiin, jotka koskevat kulttuuripalveluiden tuottajia.
Kulttuurin merkitys pitovoiman vahvistajana tulisi tiedostaa ja huomioida nyt, kun parhaillaan kunnissa tehdään ensi vuoden talousarvioita. Alueemme tulevien investointien ja uusien työpaikkojen myötä veto- ja pitovoimakysymykset koskettavat koko kauppakamarialuettamme ja ne tulisi ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa, jossa vaikutetaan tulevaisuuden rakentumiseen. Vihreän siirtymän miljardien eurojen investoinnit tuovat uusia työpaikkoja ja niihin asukkaita ja veronmaksajia. Yksityiset investoinnit mahdollistavat seudun kehittymisen ja jotta saamme kaiken onnistumaan, on pidettävä huolta siitä, että ihmisten viihtyvyys on turvattu. Keskeinen osa sitä ovat kaupunkien ja kuntien ylläpitämät kulttuurilaitokset. Toki niissäkin tulee toimintaa kehittää taloudelliset realiteetit huomioiden, mutta silti nyt ei pidä lähteä liikaa leikkauksilla murentamaan pohjaa pitovoimalta, koska se alkaa seuraavaksi vaikuttaa myös negatiivisesti vetovoimaan.
Nyt on nähtävä laajempi horisontti
Harmistuneena luin Keskipohjanmaa-lehdestä (4.11.2023), kuinka Kokkolan kaupunginhallitus on tehnyt vuoden 2024 kaupungin talousarvioon esityksen, joka leikkaisi merkittävästi kulttuurilaitostemme tuloja. Artikkelissa käsiteltiin varsin konkreettisesti mitä tämä saattaisi tarkoittaa esimerkiksi kansainvälisen ylpeydenaiheemme Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin toimintaan.
On selvää, että kaupungin taloustilanne on tiukka ja investoinnit erilaisiin hankkeisiin lienevät historian suurimpia. Ollaan panostamassa vahvasti muun muassa kouluihin, urheilupuistoon ja kaavoitukseen. Kaikkea perustellaan kaupungin kehittämisstrategian mukaisesti panostuksena tulevaisuuteen; ja niin pitääkin.
Tulevaisuus näyttää Kokkolalle valoisalta. Alueelle on suuntautumassa erittäin voimakas ”investointitornado”, joka on jo alkanut. Vihreän siirtymän investoinnit olemassa olevien tehtaiden laajennuksiin ja uusiin tuotantolaitoksiin pelkästään Kokkolaan ovat kokonaisarvoltaan noin 2,5 miljardia euroa ja niiden työllisyysvaikutus on arviolta 1700 suoraa työpaikkaa. Lisäksi vireillä on vielä julkaisemattomia hankkeita. Kiitos tästä kehityksestä kuuluu kauaskantoisen elinkeinopolitiikan, jossa on kehitetty erityisesti KIP-aluetta. Myös kaupungin satsaukset teollisuutta palvelevaan koulutukseen ovat tuottaneet hedelmää. On nähty aikoinaan laajempi horisontti!
Tämä kaikki tarkoittaa uusia työpaikkoja ja hyvinvointia alueelle, josta hyötyy koko alueen elinkeinoelämä ja kaupunki uusien verotulojen myötä. Nämä yksityiset investoinnit siis mahdollistavat kaupunkimme kehittymisen. Jotta saamme nämä kaikki onnistumaan, on meidän pidettävä huolta siitä, että työtä tekevien ihmisten viihtyvyys on turvattu. Markkinaehtoiset palvelut kehittyvät kasvavien asiakaskäyntien lisääntyessä. Kiinteistömarkkinat saavat uutta puhtia kysynnän kasvaessa.
Viihtyvyyteen kuuluu ehdottomasti myös kaupungin ylläpitämät henkisen hyvinvoinnin mahdollistajat, eli kulttuurilaitoksemme. Niiden laadukkaaseen toimintaan on panostettu vuosien ajan ja niiden merkitys kaupunkilaisten elämässä on merkityksellinen. On kyse pitovoimasta, jota kaikki kunnat ja kaupungit eivät kykene tekemään. On alueita, joissa näitä palveluita joudutaan todella tarkastelemaan ja miettimään leikkauksia. Silti myös kulttuurilaitosten on syytä miettiä oman toimintansa tehokkuutta ja kehittämistä.
Haluan tässä tilanteessa peräänkuuluttaa päättäjille tulevaisuusymmärrystä. Jos nyt aiheutamme leikkauksillamme sellaisia toimia, jotka murentavat pohjaa tuosta pitovoimasta alkaa se myös vaikuttaa negatiivisesti vetovoimaamme. Tämä on meille tuhannen taalan kysymys. Tulevien investointien ja lisääntyvien palvelutarpeiden myötä on meidän saatava vuosikymmenen loppuun mennessä reilusti yli 2000 uutta muuttajaa – veronmaksajaa – tekemään näitä töitä Kokkolan seudulle.
Janne Ylinen
Pohjanmaan kauppakamarin puheenjohtaja
Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan hoitokunnan puheenjohtaja
