Koko Länsirannikolla Turusta Tornioon on tulossa ennennäkemätön investointien aalto. Sen harjalle pääseminen vaatii ponnistuksia etenkin liikenteeltä ja energiainfralta, mutta myös sen varmistamista, että alueelle saadaan riittävästi työvoimaa.
Jos pelissä ovat 40 miljardin euron investoinnit, ei kannata jäädä sivusta katselemaan, mitkä kaikki niistä todella toteutuvat. Tarvitaan konkreettisia toimia, jotta tilaisuus ei mene sivu suun.
Näin voi tiivistää Destian kesäkuussa julkaiseman raportin ydinviestin. Konkreettisilla toimilla tarkoitetaan Suomen liikennejärjestelmän kehittämistä siten, että se vastaa luvassa olevien investointien tarpeisiin.
– Meillä ei esimerkiksi ole varaa menettää yhtään ratayhteyttä, jos haluamme saada näistä hankkeista kaiken irti, sanoo professori ja Destian johtaja Jorma Mäntynen.
Nykyisissä liikenne-ennusteissa ja suunnitelmissa ei ole raportin mukaan otettu riittävästi huomioon teollisten investointien vaikutusta liikenteeseen ja kuljetuksiin.
Destian ja läntisen teollisuusvyöhykkeen yhdessä toteuttama raportti kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen kaikki Tornion ja Turun välillä käynnistyvät yksityiset investoinnit. Mukana raporttia tilaamassa olivat Pohjanmaan lisäksi Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan, Rauman, Turun, Oulun ja Lapin kauppakamarit. Iso osa investoinneista on tulosta vihreästä siirtymästä, jossa länsirannikolla on hyvin merkittävä rooli muun muassa sijaintinsa ja tuulisuutensa vuoksi. Kaikista investoinneista tuulivoiman osuus on peräti 20 miljardia, vetyteollisuuden yli viisi miljardia ja akku- ja mineraaliteollisuuden yli kolme miljardia euroa.
Lisäksi metsä- ja metalliteollisuuteen ollaan investoimassa yli kuusi miljardia euroa.
– Suomen uudistuva energianäkymä on jo houkutellut tänne ulkomaisia sijoittajia. Siinä missä vielä kymmenen vuotta sitten tuuli- ja aurinkoenergian mahdollisuuksiin Suomessa suhtauduttiin hymähdellen, nyt nuo hymyt ovat hyytyneet, kun uusiutuvan energian markkinat ovat toden teolla auenneet, Jorma Mäntynen sanoo.
Osaajille olennainen lentoreitti
Mäntynen sekä Destian hankkeen projektipäällikkö Riku Huhta korostavat, että raiteiden lisäksi liikenneyhteyksien on toimittava myös maanteillä, merellä sekä ilmassa. Jo rakennusvaiheessa tarvitaan tarvikkeiden kuljetuksia, ja esimerkiksi valtatien 8 merkitys kasvaa uusien hankkeiden ansiosta.
– Rakennusalalla on edetty yhä enemmän kohti just in time -ajattelua, eli täsmällisyyttä arvostetaan. Toimivat tiekuljetukset takaavat, että rakennushankkeet pysyvät aikataulussa, Huhta toteaa.
Satamien merkitys korostuu etenkin sitten, kun uudet tuotantolaitokset ovat käytössä. Meritse aukeaa paitsi reitti Keski-Eurooppaan, myös jatkoväylille Ruotsiin ja Norjaan. Lentoreitit puolestaan helpottavat etenkin kansainvälisten osaajien kulkemista eri maiden välillä.
– Suomi on pitkä maa, ja matka vaikkapa Keski-Euroopasta tänne kestää melko kauan. Ei riitä, että pääsee lentäen Suomen eteläreunalle, vaan pitää päästä nopeasti myös työkohteeseen pohjoista Suomea myöten, Jorma Mäntynen puuskahtaa.
Siksi kauppakamarien intresseissä on maakuntalentojen säilyminen osana liikenneverkostoa. Riku Huhta muistuttaa, että se helpottaa myös oikeiden osaajien löytämistä tarvittaviin työtehtäviin.
– Ei riitä, että osaajia on, vaan heidät pitäisi myös saada tänne.
Maalla, merellä ja ilmassa
Energiateollisuuden keskittymä GigaVaasa on yksi esimerkki alueista, joiden kannalta infralinjaukset ovat ensiarvoisen tärkeitä. Freyr Batteryn odotetaan aloittavan varsinaisen ympäristöluvan hakemisen katodimateriaalitehtaalle yva-prosessin jälkeen, ja intialainen Epsilon Advanced Materials etenee anodimateriaalitehtaan yva-prosessin kanssa. Molemmissa hankkeissa on mukana Suomen Malmijalostus.
GigaVaasan myynti- ja markkinointipäällikkö Marko Kuokkasella on uskoa seudun vetovoimaan.
– Pelkästään Vaasassa on paljon sekä kansainvälisiä että suomalaisia opiskelijoita, jotka pystyvät isolta osin vastaamaan työvoimatarpeeseen. Lisäksi työvoimaa on pystyttävä houkuttelemaan niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tilanne Vaasassa on hyvä tämän osalta, sillä monikansallisessa kaupunkiympäristössä englannin kielen käyttö on jo luontaista.
Kuokkasen mukaan paikallisilla oppilaitoksilla on hyvät valmiudet kouluttaa osaajia alueelle syntyviin työpaikkoihin, mutta ensin tehtaiden pitäisi valmistua. Hän muistuttaa, että suurimpaan osaan uusista työtehtävistä tarvitaan ammatillista koulutusta, vaikka korkeasti koulutetuista usein puhutaan julkisuudessa painavasti. Sijainti sinänsä on Kuokkasen mukaan optimaalinen, ja GigaVaasan alueen läpi on jo rakennettu teitä.
– Moottoritie, rautatie ja toivon mukaan uusi ohitustie rajaavat aluetta, joten se on hyvin saavutettavissa. Satamatie on tärkeä myös siksi, että akkuteollisuuden kuljetusten volyymi on suuri.
Tilaisuus, jota ei voi ohittaa
Julkisessa keskustelussa on esitetty myös huolia siitä, tuleeko Suomesta vihreän siirtymän reservaatti, jonka tuottamista raaka-aineista hyöty valuu ulkomaisille omistajille. Jorma Mäntynen muistuttaa, että Suomen on mielekästä pyrkiä korkeaan jalostusasteeseen, jossa olemme osa arvoketjua, mutta myymme pitkälle kehiteltyjä lopputuotteita. Jotta tämä onnistuisi, päätöksenteon tulee olla ketterää.
– Jos esimerkiksi lupaviidakko uuvuttaa, investoinnit siirtyvät muihin maihin.
Tavallisesti liikennejärjestelmän suunnitelmat tehdään 12 vuoden tähtäimellä. Destian ja kauppakamarien raportti esittää, että suunnitelmaan tarvitaan entistä enemmän tulevaisuuden visioihin peilaavaa näkökulmaa, joka kattaa myös suurinvestoinnit. Raporttia esiteltiin myös alueen kansanedustajille kesäkuussa, ja vastaanotto oli Mäntysen ja Huhdan mukaan innostunut.
– Yhteinen näkemys oli, että investoinneille on luotava hyvät edellytykset, ja että tätä ei saa nyt sössiä, Mäntynen summaa.
”Täällä vaan hommat toimii”
Kun Hycamite vuonna 2020 perustettiin, sijaintipaikkaa mietittiin tarkkaan. Kokkola valikoitui toimivan suurteollisuusalueen vuoksi, mutta myös siksi, että Oulun yliopiston soveltavan kemian tutkimusyksikkö on siellä. Yhteistyön tutkimusyksikön kanssa haluttiin olevan mutkatonta.
– Aloittavalle yritykselle oli tärkeää, että teollisuusalueella oli infra valmiina ja palvelut toimivat, toimitusjohtaja Laura Rahikka sanoo.
Hycamite valmistaa vetyä ja puhdasta, kiinteää hiiltä metaanipitoisesta maa- ja biokaasusta. Asiakkaat ovat Laura Rahikan mukaan pitkälti samalla suurteollisuusalueella, ja siksikin sijainti on yritykselle edullinen. Myös sataman palvelut ja kuljetukset hyödyttävät Hycamitea uuden tuotantolaitoksen rakennusvaiheessa, samoin kuin rakentamiseen ja suunnitteluun liittyvät palvelut. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Sweco ja ABB.
Tavoitteena on, että vuoden 2024 kesällä laitos olisi valmis, ja saman vuoden syksyllä käynnistettäisiin tuotanto. Sen jälkeen kuljetusten merkitys korostuu entisestään.
Rahikka antaa erityistä kiitosta Kokkola Industrial Park ry:lle, joka yhdistää ja lähentää teollisuusalueen yrityksiä. Kun asioita mietitään yhdessä, säästytään ylimääräiseltä työltä ja näkökulma laajenee. Myös sivuvirtojen käyttö on tehokasta, kun tehtaat ovat lähekkäin ja tekevät yhteistyötä.
– Täällä vaan hommat toimii, Rahikka tiivistää.
”Liikennereitit kaipaavat päivittämistä”
Blomberg Stevedoring osti kesän lopussa Pohjolan Voiman tytäryhtiö PVO-Lämpövoimalta Kristiinankaupungin Karhusaaren laiturin, satamarakenteet ja maa-alueen. KWH Logistics -konserniin kuuluva satamaoperaattori laajentaa näin nykyistä toiminta-aluettaan Kristiinankaupungissa, jossa yrityksellä on ollut toimintaa pitkään, alkujaan Kristinestads Stevedoringin nimellä.
Toimitusjohtaja Bernt Björkholm kertoo, että yhtiön liiketoiminta perustuu laajaan, hyvin toimivaan verkostoon, jossa yhteistyö paitsi muiden satamayhtiöiden, myös viranomaisten, logistiikkatoimijoiden ja asiakkaiden kanssa korostuu.
– Yhteistyö koskee muun muassa infrastruktuurin kehittämistä satamissa, käsittelyprosesseja ja laitteita, prosessien integrointia sekä tietojärjestelmiä.
Investointeja tehdään pitkäjänteisen suunnitelman mukaan, ja sen tueksi Björkholm kaipaa myös julkisten palveluiden kehittämistä ja ylläpitoa.
– Liikennereitteihin tarvitaan investointeja niin tieverkostoon kuin väylien ja satamien kehittämiseen, hän summaa.
TEKSTI: NADIA PAAVOLA
KUVAT: PIXABAY, HAASTATELLUT, DESTIA
