EU:n massiivinen 750 miljardin euron koronatukipaketti tuo tervetulleita elvytyseuroja myös Suomeen. Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) kuitenkin muistuttaa jättimäisen elvytyspaketin tarjoavan suomalaisyrityksille myös monia uusia vientimahdollisuuksia. Nopeat kuitenkin syövät hitaat ja siksi liikkeellä on oltava jo nyt.
Päättyneen kesän ylivoimainen EU-uutinen oli pitkän kokoustamisen jälkeen kätilöity jättimäinen elvytyspaketti, jonka on määrä nostaa koronan takia polvilleen notkahtanut euroalue uudestaan jaloilleen.
Huippukokouksen tukipakettivääntöä seurasi tarkasti myös euroedustaja Miapetra Kumpula-Natri (sd), jonka mielestä sen saldo jäi Euroopan ja myös Suomen kannalta selvästi plussalle. Avainasia oli, että sopu ylipäätään saatiin aikaiseksi. Se osoitti, että kovassa paikassa EU pystyy edelleen isoihin päätöksiin.
Tärkeää oli sekin, että tukipaketin suuruusluokka säilyi huippukokouksessa samana kuin komission ehdotuksessa. Nyt panokset ovat sitä kokoluokkaa, jolla Suomen taloudelle elintärkeitä EU:n sisämarkkinoita voidaan aidosti elvyttää.
”Tukipaketin saldo jäi Euroopan ja
myös Suomen kannalta selvästi plussalle.”
– Samaan aikaan sovittu monivuotinen rahoituskehys ei valitettavasti ole riittävän rohkea. Vaikka EU-tasolla ollaan lähes yksimielisiä tulevaisuusinvestointien tarpeellisuudesta, niiden rahoituksesta näyttää olevan tosipaikan tullen helppo karsia. Pettymys oli myös se, että tukien sitominen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäi vielä osittain auki. Tähän on palattava jatkovalmistelussa, Kumpula-Natri summaa.
EU-varojen valvonta entistä tärkeämpää
Jotkut ehtivät kesällä myös kummastella, kuinka vähällä julkisella keskustelulla tukipaketti lopulta hyväksyttiin. Kokeneen europarlamentaarikon mielestä EU-elvytys jäi meillä Suomessa paljolti muun koronauutisoinnin alle. Sekin on toisaalta syytä muistaa, ettei koko pakettia edes olisi ilman koronaa.
– Poikkeusajat vaativat poikkeuksellisia toimia ja uskon kansalaisten ymmärtävän tämän. Ja eiköhän keskustelukin tule vielä jatkumaan, tukipaketin parlamentissa työpöydälleen saava Kumpula-Natri ennakoi.
Ilmoille on noussut myös epäilyjä, että helpolta tuntuvia tukimiljoonia katoaa epämääräisiin hankkeisiin ja jopa mafiosojen taskuihin. Kumpula-Natrin mielestä pelko ei ole täysin aiheeton. EU-varojen käytön tarkka valvonta onkin nyt entistä tärkeämpää.
– Toisaalta elvytyspaketin tukimiljoonat on sidottu tiukasti kansallisiin elvytyssuunnitelmiin. Jäsenmaat saavat maksuja sillä ehdolla, että ne tekevät aidosti töitä talouden elpymisen eteen ja saavuttavat ennalta asetettuja tavoitteita, hän tähdentää.
Vientiyritykset nopeasti liikkeelle
EU-eurot mielletään julkisessa keskustelussa usein aluekehitys- ja maataloustuiksi, joista elinkeinoelämälle jää lähinnä murusia. Kumpula-Natrin mukaan koronapaketista tulee hyötymään koko Suomi.
Meppi muistuttaa, että Suomen viennistä noin kaksi kolmasosaa suuntautuu EU:n sisämarkkinoille. Siksi niiden elvytyksestä on hyötyä myös suomalaisille vientiyrityksille, sillä koronasta johtuva talousturbulenssi ei ole suinkaan vielä ohitse, vaikka ensimmäisestä aallosta selvittiin monia muita maita vähemmin kolhuin.
– Jos pahimmat ennusteet toteutuvat, ei Suomikaan välttämättä säästy talouden romahdukselta. Esimerkiksi viennistä riippuvaisessa Länsi-Suomessa bkt-pudotus voi olla pahimmillaan jopa yli 20 prosenttia. Suomen talous on linkittynyt monin tavoin EU:n sisämarkkinoille. Siksi emme voi sulkea silmiä ja rajoja sekä toivoa vain parasta.
Vientiteollisuuden onkin nyt oltava hereillä ja aloitettava konkreettisten hiilijalanjälkeä pienentävien projektien suunnittelu yhdessä tutkimuslaitosten kanssa.
”EU:n sisämarkkinaelvytyksestä on hyötyä
myös suomalaisille vientiyrityksille.”
– Meillä on varmasti kokemusta ja taitoa ideoihin, joilla päästään kestävään nollapäästöiseen yhteiskuntaan. Tällaisiin projekteihin on tarjolla erityisen paljon EU-tukea, sillä liki kolmannes tukipaketista on sidottu ilmastotoimiin.
Myös sähkönjakeluinfran uudistaminen eri puolilla Eurooppaa voi avata meille aivan uusia markkinoita.
– Esimerkiksi Italia kärsii huonoista sähköverkoista. Jos maa alkaa rakentaa älykästä sähkö- ja energiainfraa, he voivat tilata tätä osaamista ja teknologiaa suomalaisilta, Kumpula-Natri vinkkaa.
Enemmän irti digitalisaatiosta
Kumpula-Natri on viime vuosina profiloitunut myös eräänlaisena ”digimeppinä” ja ollut laatimassa mm. EU:n 5G-strategiaa. Hän on myös parlamentin teollisuusvaliokunnan raportoija ja seurannut tätä kautta EU:n datastrategian kehitystyötä.
Kumpula-Natri muistuttaakin, että digitalisaatio on nykyisen komission toinen tärkeä tulevaisuusteema ympäristöön ja ilmastoon keskittyvän Green Deal-ohjelman ohella.
– Vaikka keskeiset digi- ja datajätit tulevat lähes poikkeuksetta Euroopan ulkopuolelta, ei työrukkasia saa nyt pudottaa. Euroopan on vastattava globaaliin kilpailuun, joka on kovaa etenkin Yhdysvaltain ja Kiinan suunnalta. Ajatuksena on luoda toimivia eri alojen data-avaruuksia, jotta teollinen data ja uusien sektoreiden tietovarantoja saataisiin käyttöön siiloutumatta. Samalla se synnyttäisi eurooppalaisia innovaatioita, hän selvittää.
Kumpula-Natrin mukaan EU tuottaa suomalaisyrityksille tärkeää lisäarvoa neuvottelemalla uusia kauppasopimuksia, joissa sovitaan yhä enemmän myös digitalouden asioista. Näin varmistetaan tietoliikenteen vapaus, digitaalisen kaupankäynnin oikeudet ja velvollisuudet sekä yhtenäistetään digitalouden sääntelyä EU:n ja kolmansien maiden välillä.
– Tällä hetkellä suomalaisyritykset joutuvat noudattamaan hyvin erilaisia sääntöjä eri vientimarkkinoilla. Monille markkinoille on myös vaikea päästä protektionististen sääntöjen ja käytäntöjen takia.
Kumpula-Natri vastaa Euroopan parlamentissa pysyvänä raportöörinä uuden WTO e-commerce sopimusneuvotteluista. WTO puitteissa haetaan laajasti yhtenäisiä digitalouden pelisääntöjä. Lisäksi digisäännöistä neuvotellaan kahdenvälisesti Britannian, Indonesian, Chilen, Australian ja Uuden Seelannin kanssa.
5G:n laajentaminen koko Eurooppaan yksi onnistumisen avaimista. Kuluvan vuoden aikana kaikki EU-jäsenmaat pitäisi saada opastettua tälle polulle.
– Muutaman vuoden päästä dataa liikkuu jo niin paljon, että 5G on ainoa ratkaisu. Siksi EU:lta sekä kansallisilta ja yksityisiltä toimijoilta tarvitaan riittävän suuria yhteisiä investointeja ja ponnistuksia tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Digimarkkinoissa riittää työsarkaa
EU:ssa riittää tulevina vuosina työtä riittää myös digimarkkinoiden ja etenkin digipalveluiden laadun ja turvallisuuden saralla. EU:n taannoinen GDPR-asetus on ollut Kumpula-Natrin mukaan monella tavalla tärkeä suunnannäyttäjä. Vastaavaan sääntelyyn ovat päätyneet monet muutkin maat ja hanketta aikanaan vastustaneet digijätit ovat nekin kääntäneet kelkkansa yksi toisensa jälkeen.
– Keskeistä on, että kuluttajat voivat luottaa verkosta ostamiinsa palveluihin ja tuotteisiin. Yritysten on puolestaan luotettava sähköisesti tehtyihin sopimuksiinsa ja siihen, ettei viranomaiskohtelu ole syrjivää. Digitaloudessa on voitava toimia eri maiden rajojen yli mahdollisimman vapaasti ja turvallisesti, Kumpula-Natri tähdentää.
Edessä onkin vielä paljon työtä, ennen kuin EU-maiden digimarkkinat ovat aidosti yhdistyneet. Vielä enemmän on urakkaa kolmansien maiden kanssa käytävissä kauppaneuvotteluissa.
– Alustataloudelle on luotava selkeät säännöt ja komissio luonnosteleekin parhaillaan tällaista kokonaisuutta, niin sanottua Digital Services Actia, Kumpula-Natri lisää.
TEKSTI: TIMO SORMUNEN
KUVA: JUKKA-PEKKA FLANDER
