Våga hoppas och växa
Yritysten kasvu on elintärkeää rannikolle ja koko Suomelle. Menestys ei tule itsestään, vaan vaatii rohkeutta, näkemystä ja sisukasta työtä.
Asiantuntijat ja yrittäjät kertovat, mikä on kasvun salaisuus.
Företagens tillväxt är avgörande för kustregionen och hela Finland. Framgång kommer inte av sig själv, utan kräver mod, vision och uthålligt arbete.
Experter och företagare berättar vad som är hemligheten bakom tillväxten.
Rohkeasti puhelin käteen ja neuvoa kysymään.
Näin neuvoo Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Anne Horttanainen yrittäjiä, joiden haaveissa on kasvattaa yritystään lähitulevaisuudessa.
– Kontakteja kannattaa luoda hyvissä ajoin eikä vasta sitten, kun sparrausavulla on kiire. On harmillista, jos hyvä meno katkeaa siihen, että pääoman tarve tulee vastaan valmistautumatta.
Horttanaisen luotsaaman yhdistyksen jäsenet etsivät aktiivisesti yrityksiä, joissa on kasvupotentiaalia ja kasvuhaluja. Hyvään kasvuun pääsevältä yritykseltä voi odottaa entistä parempaa tuottoa. Kasvuhakuisessa yrityksessä osataan myös hoitaa hommat tehokkaasti ja skaalata toimintaa muuttuvien tarpeiden mukaan. Pääomasijoittajat tarjoavat yritykselle silkan rahan lisäksi kokemusta ja näkemystä, joiden ansiosta voidaan välttää monta sudenkuoppaa.
– Yritysten kasvu ei ole merkityksellistä vain omistajien toimeentulon kannalta, vaan se on keskeistä koko Suomen talouden kestävyydelle. Kasvu luo uusia työpaikkoja, innovaatiota ja kilpailukykyä. Vastaavasti jos kasvuhaluja ei ole, se johtaa näivettyneisyyteen ja kilpailukyvyn heikkenemiseen, Horttanainen summaa.
Pitkän linjan yritysvaikuttaja Jussi Itävuori huomauttaa, että koko hyvinvointivaltion ajatus rakentuu kasvulle, jota ilman järjestelmää on hankala pitää yllä. Siksi yleinen kasvuhakuisuus on tärkeää.
– Suomessa on enemmän mikroyrityksiä kuin monessa muussa maassa, mutta keskisuurten yritysten määrä on pieni. Tämä viittaa siihen, että kasvuhalukkuutta pitäisi olla nykyistä enemmän. Tarvitsemme lisää nopeasti kasvavia pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
Ekonomiska utsikter hoppfulla
Itävuori har gjort en imponerande karriär bland annat i ledningsgrupperna för Kone och Airbus. Dessutom har han varit styrelsemedlem i bland annat Finnair, Patria och Barona.
Nu är han ordförande för den regionala investeringsbolaget Botnia Ventures styrelse. Företaget är i färd med att etablera en investeringsfond i Österbotten som stöder växande företag i regionen. Botnia Ventures är också med i Next Level Growth-projektet som stöder växande företag tillsammans med VASEK, Österbottens handelskammare, Vasa universitet och Hanken. Den bärande idén är att stödja företag som är i uppstartsfasen och har tillväxtambitioner. Tillväxt skapar mer tillväxt, vilket innebär att ett tillräckligt antal växande företag attraherar även andra entreprenörer och investerare med samma tankesätt.
Kasvu ei ole vain omistajien etu
– se on Suomen talouden selkäranka.
Ilman kasvuhalukkuutta ei synny
uusia työpaikkoja, innovaatioita eikä kilpailukykyä
– Självklart behöver inte alla sträva efter snabb tillväxt, men det bör finnas tillräckligt många som gör det. De fungerar som motorer för tillväxten även för andra, säger Jussi Itävuori.
Under de senaste åren har de finska företagens tillväxtambitioner varit blygsamma. Enligt EK:s rapport om tillväxtföretag 2024 fanns det i våras cirka 11 000 tillväxtföretag bland finländska arbetsgivare, jämfört med cirka 19 500 året innan. Andelen tillväxtföretag bland arbetsgivarna hade minskat från 27 procent till 14 procent.
I år är utsikterna mer hoppfulla än på många år. Enligt Finlands Företagares, Finnveras och arbets- och näringsministeriets företagsbarometer från februari har den långvariga nedgången i små och medelstora företags tillväxtambitioner äntligen börjat vända eller åtminstone stabiliseras. Enligt statens kapitalinvesteringsbolag Tesis tillväxtföretagspuls för 2025 förväntas alla branscher uppleva snabbare ökning på omsättningen än föregående år, och stora investeringar planeras nu i högre grad än tidigare.
– Vi behöver en långsiktig tillväxt- och företagsvänlig politik som sträcker sig över regeringsperioderna för att säkerställa att verksamhetsmiljön är gynnsam för tillväxt. Reglering, beskattning, planläggning och tillståndsärenden måste vara ändamålsenliga och smidiga, säger Anne Horttanainen.
Tålamod krävs
En del företagare kan vara så bekväma i sitt gamla sätt att arbeta att de inte märker att konkurrenterna far förbi. Thomas Lempiälä, verkställande direktör för kapitalplacerare Wedeco, har följt de österbottniska företagens utveckling i över 30 år i olika roller. Han har märkt att det som är avgörande för framgång är företagets nyckelpersoners kompetens och vilja att växa.
– Ofta är det de som ständigt söker tillväxtmöjligheter som lyckas bättre än de som vill fortsätta som de gjort hittills. Bara vilja räcker dock inte om man inte har kompetensen. Tillväxt kan också uppnås genom företagsförvärv. Här hjälper kapitalplacerarens erfarenhet till för att affärerna ska lyckas.
Det måste alltså finnas vilja till tillväxt, kompetens, en bra plan för de kommande stegen, det vill säga en strategi, samt förmåga att följa planen. Trots det är det bara en liten del av företagen som hittar tillväxtvägen, och år av utvecklingsarbete kan gå förlorat. Risker hör till: utan risktagande går det oftast inte att vinna.
– Stora tillväxtraketer kommer sällan, men i regionens företag finns det generellt en bra inställning till tillväxt, säger Lempiälä.
Hycamite on globaali kokkolalainen
Kun vety-yhtiö Hycamiten puheenjohtaja Matti Malkamäki kulkee maailmalla, häneltä kysytään usein, miksi yritys sijaitsee Kokkolassa eikä esimerkiksi Helsingissä. Hän esittää vastakysymyksen, mitä sellaista pääkaupunki voisi tarjota, jota Kokkolassa ei ole.
– Helsingissä on tietynlaista osaamista, mutta se ei vastaa samalla tavalla meidän tarpeitamme kuin Kokkolan osaaminen. Olemme ylpeitä siitä, mistä olemme kotoisin.
Malkamäki huomauttaa, että Keski-Pohjanmaalla on pitkään ollut rohkeutta uskoa omaan osaamiseen ja pitää tavoitteet korkealla. Esimerkiksi Nautor jatkaa veneteollisuuden perinteitä tarjoamalla maailman parhaita tuotteita niitä arvostaville. Vireä teollisuus tarvitsee tuekseen toimivat liikenneyhteydet niin maata pitkin kuin lentoreiteillekin.
– On hyvä herättää keskustelua siitä, paljonko maakuntakenttiä kannattaa tukea, mutta pitäisi myös erotella, miten paljon varoja liikematkustaja tuo alueelle verrattuna muihin matkailijoihin.
Puhtaan siirtymän aktiivisena tekijänä Malkamäki kritisoi myös EU-sääntelyä, joka jarruttaa kehitystä. Hän kaipaisi tiukempaa otetta vetymarkkinoille siten, että paljon hiilidioksidipäästöjä tuottavasta vedyntuotannosta päästäisiin eroon.
Tällä hetkellä regulaatio EU:ssa on aivan liian monimutkaista eikä kannusta vähähiilisen vedyn tuotantoon.
– Vanhoihin ihanteisiin ei voi jäädä kiinni, vaan on oltava tiennäyttäjä ja pyrittävä tekemään parasta mahdollista ympäristön kannalta.
Suomalaisilla on energiateknologian alalla hyvä maine, jota kannattaa hyödyntää. Kasvuyritykseltä tarvitaan myös kykyä vastata nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Silloin auttaa, kun yrityksessä kaikilla on selkeä suunta.
– Start upissa meno on kuin koskenlaskua: välillä mennään ylös ja välillä alas, mutta aina tavoitteena on kiertää kepit ja päästä koskesta läpi.
Hallittua kasvua kassavirran turvin
Pitkäjänteinen kehitystyö teknologian syväosaajana on huomattu kansainvälisillä markkinoilla, toteavat TK Engineeringin toimitusjohtaja Timo Kesti ja kehitysjohtaja Johnny Lindqvist. Hyvä maine ja vakiintunut asema ovat viime vuosina poikineet vaativia projekteja puolustusteollisuuden, energia-alan ja meriteollisuuden kanssa.
CAN-teknologiaa käytetään muun muassa ajoneuvoissa, teollisuuden laitteissa ja erilaisissa koneissa, joissa tiedon on kuljettava monimutkaisten järjestelmien läpi.
Koska teknologia kehittyy koko ajan ja vaatii erikoisosaamista, uusia työntekijöitä ei löydy sormia napsauttamalla, vaan perehdytykseen on varattava aikaa. Se on yksi syy maltilliselle kasvuvauhdille.
Tähtäimessämme on kolminkertainen liikevaihto
vuoteen 2028 mennessä – ilman oikoteitä
– Olemme kehittäneet tekemistä ja hakeneet kasvua hallitusti. Ulkopuolista rahoitusta ei ole tarvinnut etsiä, vaan kasvu on tehty kassavirran avulla, Timo Kesti sanoo.
TK Engineeringillä on huomattu myös, että hyviä kokemuksia kannattaa jakaa ja neuvoja pyytää. Vaikka olisi edelläkävijä omalla alallaan, ei välttämättä loista esimerkiksi markkinoinnin tai viennin saralla. Johnny Lindqvist toteaa, että teknologiayrityksissä on usein mieletön määrä insinööriosaamista ja uusia innovaatioita, mutta niiden kaupallistaminen ei suju toivotusti.
– Suomalaissa yrityksissä ollaan usein turhan vaatimattomia, vaikka tuotteet olisivat todella hienoja. Silloin kannattaa etsiä parhaat kumppanit, jotka osaavat markkinoinnin.
Vaasassa ja Tampereella toimitiloja pitävä yritys on löytänyt uutta virtaa verkostoitumalla muiden yritysten kanssa ja osallistumalla Kasvu Open -ohjelmaan keväällä 2024. Finaalipaikan mukana yritys pääsi keskustelemaan kasvun ammattilaisten kanssa, ja se antoi potkua tulevaisuuden suunnitteluun. Nyt tähtäimessä on kasvattaa liikevaihto kolminkertaiseksi vuoteen 2028 mennessä. Se ei tule helpolla, Lindqvist sanoo.
– Hyvän suunnittelun lisäksi se vaatii jäätävän määrän työtä. Oikotietä onneen ei ole.
Vahvalla tuotteella kohti menestystä
Ympäristöystävällisiä raaka-aineita koivun kuoresta valmistava Innomost on suuren kasvuharppauksen kynnyksellä. Pari vuotta sitten Kokkolaan avattiin pilottitehdas, jossa nyt testataan tuotteita, ja seuraava vaihe on tuotannon skaalaaminen kaupalliseen mittakaavaan. Kun pilottivaiheessa raaka-aineita valmistuu kymmenisen tonnia, tulevaisuudessa puhutaan sadoista ja jopa tuhansista tonneista, kertoo toimitusjohtaja Tiina Bensky.
– Matka on pitkä, mutta hoidamme sen yksi askel kerrallaan ja pääsemme tavoitteeseen tämän vuosikymmenen aikana.
Tähtäämme maailman johtavaksi uusiutuvien,
koivupohjaisten raaka-aineiden tuottajaksi
Innomostin kehittämiä tuotteita ovat betuliini ja suberiini, joiden valmistuksessa hyödynnetään metsäteollisuuden sivuvirtoja. Kosmetiikan lisäksi biopohjaisia raaka-aineita voi käyttää esimerkiksi liimoissa, pinnoitteissa ja maaleissa. Kohderyhmänä ovat maailman johtavat kosmetiikan ja kemianteollisuuden yritykset. Innomostin tavoite on olla maailman johtava uusiutuvien, koivupohjaisten raaka-aineiden tuottaja, Suomesta.
– Pohjoismaista teknologiaa arvostetaan ulkomailla, joten kiinnostusta on. Toki kasvu vaatii aikaa ja sitoo pääomaa.
Rohkeuden lisäksi tarvitaan selkeä suunnitelma ja askelmerkit, joita seurata. Kasvun edellytyksenä on, että yrityksen johto ja omistajat uskovat menestykseen ja haluavat rakentaa kasvua. Silloin myös henkilöstö on helppo sitouttaa tekemiseen.
Tiina Bensky siirtyi Innomostin johtoon Lumenelta, ja hänellä on takanaan pitkä ura myös kosmetiikkajätti L’Orealilla. Kasvuyrityksessä hän haluaa haastaa vanhoja toimintatapoja ja jakaa kokemuksia yritysverkostoissa. Hän rohkaisee muitakin yrityksiä tavoittelemaan kasvua ja myös kansainvälisiä markkinoita.
– Omat vahvuudet pitää tunnistaa, mutta samalla muistaa, että aina ei ole kyse yritysten välisestä kilpailusta. Voimme juosta myös rinnakkain kohti tavoitteita.
Pätevä hallitus voi siivittää yrityksen nousuun
En kompetent styrelse kan driva företaget mot framgång
Parhaimmillaan yrityksen johtaminen on yhteispeliä, jossa hallituksen jäsenet tuovat pöytään sellaista näkemystä, jota operatiivisella johdolla ei ole ja joka auttaa katsomaan päätöksenteossa lähitulevaisuuden sijaan pitkälle horisonttiin.
Hallituksen tehtävä on varmistaa, että yhtiöllä on edellytykset toimia ja onnistua, tiivistää lähes 40 vuotta lukuisten yritysten hallituksissa toiminut Tom Nordström.
– Kun toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja pystyvät tekemään hyvää yhteistyötä, yrityksellä on hyvät mahdollisuudet menestyä. Olennaista on, että päävastuu operatiivisesta toiminnasta on toimitusjohtajalla, jota hallitus tukee ja neuvoo.
Osaavat hallitusammattilaiset pystyvät osoittamaan myös yrityksen heikot kohdat ja kehittää niitä. Esimerkiksi hyvin hoidettu raportointi voi tehdä tiedolla johtamiselle ihmeitä, kun se kerran pannaan kuntoon.
– Järjestelmällinen raportointi voi tuntua aluksi isolta muutokselta, mutta käytännössä se vapauttaa valtavasti aikaa todelliseen kehitystyöhön, sanoo Vaasa Facilitan kehitysjohtaja Anna-Kaisa Valkama.
Valkamalla on pitkä kokemus suomalaisten yritysten parissa. Hän on seurannut läheltä lähes 20 start upin ja kasvuyrityksen taivalta ja huomannut, miten arvokasta toimiva hallitustyöskentely on yrityksen kehitykselle.
– Hallitusammattilaiset tuovat mukanaan laajat verkostot. Nämä kontaktit ovat hyödynnettävissä yrityksen kasvun tueksi, on kyse sitten myynnin kehittämisestä, rahoituksesta tai kansainvälistymisestä.
Stöd och klarhet
För att styrelsearbete ska vara till verklig nytta måste det tas på allvar. Det kräver ett gediget engagemang och innebär också ett stort ansvar, vilket bör beaktas i ersättningen för uppdraget.
En dålig situation är om styrelsemedlemmarna inte känner företaget och dess bransch och, i värsta fall, inte har förberett sig på de ärenden som ska behandlas.
Företaget eller aktieägarna kan ibland se styrelsearbete som en nödvändig ond, som inte är värd att spendera mycket pengar på, och därför är mötesarvoden också låga.
– Om styrelsemedlemmarna bara dyker upp utan att vara förberedda, så är även några hundralappar för mötet för mycket. I dessa fall utnyttjas inte styrelsens potential på rätt sätt, säger Nordström.
En fungerande styrelse är inte rädd för att uttrycka sina åsikter, även om de skulle vara motsatta till operativ ledningens. Nordström påpekar att ledningen ibland kan ha för många idéer och visioner, vilket gör att styrelsen kan hjälpa till att prioritera de viktigaste.
I en växlande marknadssituation är styrelsen en viktig del av att skapa strategin för ett växande företag.
– Erfarna proffs bidrar med kompetens och mod att ta rätta steg, säger Valkama.
TEKSTI | TEXT: NADIA PAAVOLA
ÖVERSÄTTNING: MIA BRÄNNBACKA MED AI-ASSISTANS (ChatGPT)
KUVAT: JULIA RAHIKKA, SAMI PULKKINEN, HAASTATELLUT | DE INTERVJUADE
