Uudessa toimintamallissa tieto liikkuu sulavasti erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välillä. Työkyvyn arvioiminen helpottuu, mikä auttaa työnantajaa sopeuttamaan työtehtäviä tilanteen mukaan ja työntekijää pysymään arjessa kiinni.
Miten kauan kestää parantua jalan murtumasta? Entä lonkkaleikkauksesta? Miten pitkä sairausloma tarvitaan, että burn outin jälkeen on turvallista palata töihin?
– Toipuminen on hyvin yksilöllistä, mutta tähän saakka sairauspoissaolotodistus on kirjoitettu yhtä pitkälle ajalle potilaasta ja hänen työtehtävistään riippumatta, sanoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Marika Lassfolk.
Esimerkiksi polvi- ja lonkkatekonivelten leikkauksissa sairauspoissaolo on aiemmin ollut oletusarvoisesti kolme kuukautta. Paraikaa käyttöön otettava uusi toimintamalli on ensimmäisten kokemusten perusteella lyhentänyt poissaoloja yli kuukaudella.
TYÖOTE-toimintamallissa lähete liikkuu erikoissairaanhoidosta suoraan työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon ammattilaiset arvioivat potilaan senhetkisen työkunnon ja tekevät arvion työhönpaluun ajankohdasta. Usein sairausloma lyhenee, mutta toisinaan voi olla paikallaan myös jatkaa sitä, jotta työntekijä ei palaa töihin liian aikaisin ja vaaranna sekä omaa että työyhteisön turvallisuutta.
Uutta on lisäksi se, että työkyvyn arvioinnissa pohditaan myös työtehtävien sopeuttamista toipuvan työntekijän tilanteeseen. Aiemmin työkyky arvioitiin niiden työtehtävien perusteella, jotka kuuluivat työnkuvaan ennen sairauspoissaoloa.
– Työnantajien tulisi pohtia ennakoivasti, millä tavoin työtehtäviä voisi tarvittaessa muokata vaikka tilapäisestikin, toteaa Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Owe Österbacka.
Poissaolot nakertavat kassaa
Itä-Suomen yliopiston selvityksen mukaan yksittäinen sairauspoissaolopäivä maksaa työnantajalle ja yhteiskunnalle arviolta 420 euroa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus osoitti, että vuonna 2023 suomalaiset olivat töistä poissa sairauden takia keskimäärin 11 päivää. Poissaoloja kertyi eniten asiakaspalvelutyössä terveydenhuoltoalalla. Myös opetustyö alakoulussa, asennustyö teollisuudessa, rakennusten viimeistelytyö sekä siivoustyö olivat sairauspoissaolojen kärjessä.
Poissaolojen lyhentäminen tuokin työnantajalle merkittäviä säästöjä. Toimintamalliin liittyvä työkyvyn arviointi ja työkyvyn tuki ovat osa lakisääteistä työterveyshuoltoa.
– Tästä on iso etu yrityksille. Työkyky palautuu entistä nopeammin, ja sairausloma lyhenee, sanoo työterveysalan yritys TT Botnian toimitusjohtaja Timo Ylilauri.
TT Botnia on ottanut TYÖOTE-mallin käyttöön täysimuotoisesti tämän vuoden alussa. Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueilla toimivassa yrityksessä on huomattu, että työväki ikääntyy ja sitä mukaan etenkin tuki- ja liikuntaelinongelmat yleistyvät. Työfysioterapeutti Karin Norrgård ja palvelupäällikkö Tina Söderbacka toteavat, että selkeä kuva työntekijän tilanteesta antaa eväitä joustavaan työhönpaluuseen.
– Jos sairausloma on oikein pitkä, kynnys palata töihin voi olla suuri, Norrgård sanoo.
Tina Söderbacka muistuttaa osa-aikaisen työn mahdollisuudesta, johon on mahdollista saada osasairauspäivärahaa. Osa-aikainen työ antaa mahdollisuuden pysyä mukana työpaikan kehityksessä ja sosiaalisissa suhteissa, mutta myös kuntoutumiselle jää arjessa aikaa. Yhdessä työnantajan kanssa pyritään kehittämään korvaavan työn mallia siten, että osatyökykyisten työntekijöiden paluuseen työpaikalle olisi valmistauduttu.
Moniammatillista yhteistyötä
Uusi toimintamalli on otettu käyttöön ensin ortopediassa, jossa toipumisprosessin eri vaiheet on voitu ennakoida melko tarkkaan. Tavoitteena on saada TYÖOTE käyttöön kaikissa potilasryhmissä.
Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla on edetty ortopediasta fysiatriaan ja Pietarsaaren alueella mallia sovelletaan myös masennuspotilaiden hoidossa. Vaasan seutu ja Kristiinankaupunki ovat nekin ottamassa mallin käyttöön masennuspotilailla, Työterveyslaitoksesta kerrotaan. Jotta uudesta mallista tulisi toimiva rutiini, hoitoprosessit on käyty tarkoin läpi.
– Sekä hyvinvointialueet että työnantajat ovat hyvin sitoutuneita tähän, koska hyödyt ovat ilmeiset. Arjen tasolla tarvitaan varmasti vielä monta muistutusta, jotta lähete varmasti päätyy julkisesta terveydenhuollosta työterveyteen, Marika Lassfolk sanoo.
Käyttöönotossa on mukana moniammatillinen joukko, johon kuuluu edustajia sekä hyvinvointialueelta että työterveyshuollosta. Myös asiakkaiden ääni kuuluu kokemusasiantuntijoiden edustuksena. Yhteistyöfoorumi tarkastelee, miten hanke etenee.
Kohti joustavaa työelämää
Pohjanmaalla yhteistyöfoorumin puheenjohtaja on Annica Sundberg, joka on hyvinvointialan kuntouksen alan johtava lääkäri. Hän kertoo, että TYÖOTE-toimintamalliin suhtaudutaan myönteisesti, vaikkakin käytännön prosessit kaipaavat vielä hiomista.
Tietojärjestelmiä ei ole automatisoitu, joten uuden mallin sisäänajo vaatii paljon manuaalista työtä. Se taas kuormittaa terveydenhuollon ammattilaisten arkea, joka on muutenkin kiireistä.
– Ei tämä ihan helppoa ole, mutta uskon, että edistymme pikkuhiljaa.
Kun uusi malli saadaan toimimaan, siitä on hyvinvointialueelle monenlaista hyötyä. Erikoissairaanhoidon lääkärit voivat keskittyä entistä tiiviimmin ydintyöhönsä eli sairauksien hoitamiseen, kun työterveyshuollolle kuuluvat tapaukset hoidetaan oikeassa paikassa. Lausuntojen tekeminen vähenee ja pystytään palvelemaan entistä paremmin myös niitä potilaita, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä.
Pohjanmaan hyvinvointialue on itsekin suuri työllistäjä, jonka palkkalistoilla on noin 8 000 työntekijää. Turhien sairauspoissaolojen karsiminen hyödyttää hyvinvointialuetta myös tässä mielessä.
Annica Sundberg huomauttaa, että länsirannikon ihmiset ovat työteliästä väkeä, ja sen huomaa myös terveydenhuollossa. Rasitusvammoja on paljon.
– On kaikkien etu, että ihmisten työkyky säilyy hyvänä niin pitkään kuin mahdollista.
Sundberg nostaa esiin fyysisesti vaativat teollisuuden työtehtävät, jotka usein alkavat ottaa veronsa, kun työntekijä on viisissäkymmenissä.
Nivelongelmat yleistyvät ja tapaturma-alttius kasvaa. Työuran jatkoa kannattaisi alkaa suunnitella yhdessä työterveyshuollon kanssa ennen kuin ongelmat alkavat kasautua.
– Jos siinä iässä menettää työnsä, ikävä kyllä voi olla vaikeaa päästä takaisin työelämään. Muokkaamalla tai vaihtamalla työtehtäviä moni voisi jatkaa töissä vielä pitkään. Tähänkin toivon uudelta mallilta helpotusta.
Pitkät sairauslomat pienentävät myös potilaan palkkatuloja, Sundberg toteaa. Lisäksi osa saattaa passivoitua pitkän vapaan aikana. Haitallisia seurauksia ovat esimerkiksi sosiaalisten kontaktien väheneminen, alkoholin liikakäyttö ja mielenterveyden ongelmat.
Työterveys tuntee asiakkaansa
Työnteko voi olla luonteeltaan kuntouttavaa tai terveyttä ylläpitävää, vaikka potilas ei olisi täysin työkykyinen, muistuttaa Työterveyslaitoksen Marika Lassfolk.
Työ voi pitää yllä sekä henkistä että fyysistä terveyttä ja tehdä elämästä merkityksellisen tuntuista. Samalla pitkäaikaisen työkyvyttömyyden riski pienenee.
Työeläkeyhtiö Ilmarisen keväällä 2024 julkaiseman työkyvyttömyyseläkeindeksin aineistosta ilmenee, että tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisin syy pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielenterveyden häiriöt ovat toiseksi yleisin syy, ja nykyisin tiedetään niitä olevan alan työntekijämäärään suhteutettuna yhtä lailla fyysisesti kuormittavilla aloilla kuin toimihenkilövaltaisilla aloilla. Ilmarisen data edustaa noin 37:ää prosenttia Suomen yksityisen sektorin työntekijöistä.
Työterveyshuollossa on tietoa siitä, mitkä asiat ovat työpaikalla ja eri tehtävissä kuormittavia ja miten eri työtehtäviin saisi joustoa tilanteen mukaan. Työterveyslaitoksen Owe Österbacka ja Marika Lassfolk alleviivaavat, että siksi onkin hyvä, että työterveyden ammattilaiset tekevät työkykyarvioita.
– Näin varmistetaan työhönpaluun oikea-aikaisuus ja turvallisuus, kiteyttää Lassfolk.
TEKSTI: NADIA PAAVOLA
KUVAT: HAASTATELLUT, FREEPIK
