Ihmisen kokoisia ratkaisuja

Rannikolla on nyt parhaat kasvunäkymät vuosikymmeniin, sanoo eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto. Tilaisuus menee ohi, jos työlle ei riitä tekijöitä.

Kiistämätön tosiasia on, että Suomen työikäinen väestö pienenee jatkuvasti, ja sitä kautta myös veronmaksukyky heikkenee. Syntyvyys laskee samaan aikaan kuin elinikä pitenee, eikä nykyinen maahanmuutto riitä paikkaamaan tuottavuuden hiipumista.

Kaiken tämän keskellä läntisellä rannikolla varaudutaan energiavallankumoukseen ja sen mukana tuleviin mahdollisuuksiin.

– Pohjanmaan maakunnissa on nyt paremmat kasvunäkymät kuin on ollut vuosikymmeniin. Samaan aikaan alueella on muun maan tavoin poikkeuksellinen työvoimapula, toteaa Risto Murto.

Murto tunnetaan työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtajana ja e2 Tutkimuksen hallituksen puheenjohtajana. Hän tuntee elinkeinoelämän myös useiden suuryritysten kuten Wärtsilän ja Sammon hallituksen jäsenenä. Viime syksynä ilmestynyt tietokirja Puuttuvat puoli miljoonaa on katsaus vanhenevan Suomen tuottavuusongelman syihin ja ratkaisuihin.

Nuo puoli miljoonaa voi kirjassa tulkita monella tavalla. Yhdestä kulmasta tarkasteltuna se on niiden ihmisten lukumäärä, jotka Suomen väestöennusteisiin pitäisi saada lisää, jotta talouskasvumme olisi samalla uralla kuin länsinaapurissa. Keinot eivät ole yksinkertaisia. Syntyvyyttä on vaikea alkaa yhteiskunnan ohjata ilman että kajotaan yksilön omiin elämänvalintoihin. Nuorten miesten syrjäytymiseen sen sijaan voidaan yrittää puuttua ja sitä kautta varmistaa, ettei työvoimaa hukata, mutta se on Murron mukaan hidas kehityspolku.

Sitten on tietysti työurien pituus. Entistä pidempään elävä kansa on jo hilannut hitaasti mutta vakaasti keskimääräistä eläköitymisikää muutamassa vuosikymmenessä 57 vuodesta 62 vuoteen. Se ei siis ole kaikkein kiireisin muutosta vaativa asia.

– Meidän pitää onnistua jatkossakin hyvin
työperäisessä maahanmuutossa,
ja siinä aloite tulee usein yrityksiltä.

Elämä on muutakin kuin työtä

Jotta ulkomailta tulevat työntekijät haluaisivat Suomeen ja vieläpä Pohjanmaan maakuntiin, alueen pitää olla houkutteleva. Risto Murto kiteyttää tärkeimmät vetovoimatekijät kolmeen: kieli, asunto ja perhe.

– Jos tulijan perhe asuu muualla, jokainen ymmärtää, että silloin puhutaan keikkatyöstä. Perheen yhdistäminen, lasten koulutuspaikkojen saatavuus ja byrokratian virtaviivaistaminen ovat avainasemassa, kun halutaan pysyvää työvoimaa ulkomailta.

Ainesta olisi nyt enemmän kuin koskaan. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan nettomaahanmuutto oli viime vuonna mittaushistorian korkein, 34 780 henkilöä. Nettomaahanmuutto saadaan, kun kaikista maahanmuutoista vähennetään Suomesta pois muuttaneiden määrä. Luvussa on mukana vain ne ihmiset, joilla on Suomessa kotikunta, eli tilapäisen suojelun nojalla Suomesta oleskeluluvan saaneita ukrainalaisia ei lasketa mukaan.

– Moni hakeutuu paikkakunnille, joilla jo valmiiksi on samasta maasta tulleita ja samaa kieltä puhuvia. Pääkaupunkiseutu on suosittua aluetta, mutta esimerkiksi Vaasa erottuu poikkeuksellisen kansainvälisenä kaupunkina kokoonsa nähden, Murto sanoo.

Rannikon yrityksillä on kuitenkin jo laajalti kokemusta ulkomaalaisen työvoiman käyttämisestä. Kotouttamisen ja sitouttamisen menestystarinoita yhdistää se, että tulijat viihtyvät uudella kotipaikkakunnallaan myös töiden ulkopuolella. Esimerkiksi Närpiössä, josta usein puhutaan työperäisen maahanmuuton mallioppilaana, kunta ja yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta paikkakunnalle muuttaville voidaan turvata asunto ja muut tarvittavat palvelut. Maahanmuuttajien, viranomaisten ja työnantajien välillä viestiä vie yhteyshenkilö, joka puhuu yleisintä vierasta kieltä, vietnamia.

– Etenkin pienillä paikkakunnilla sitouttaminen vaatii paljon tietoista työtä, mutta olen optimistinen, että asiat pystytään ratkaisemaan yksityisellä sektorilla.

Kaikkiin töihin ei riitä suomalaisia

Työn olemus on muuttunut ratkaisevasti verrattuna siihen, miten sodanjälkeinen sukupolvi tottui työskentelemään. Työ vaatii fyysisesti entistä vähemmän, mikä näkyy sairaustilastoissa. Kärjistäen voisi sanoa, että siinä missä raskas työ aiemmin johti selkäkipuihin, nykyisin se aiheuttaa mielenterveysongelmia.

Risto Murto rohkenee sanoa kirjassaan myös, että suomalaisista ei enää välttämättä ole fyysisesti raskaisiin ja heikosti palkattuihin suorittaviin töihin, joten jätämme ne yhä mieluummin maahanmuuttajille. Hän käyttää esimerkkinä marjanpoimintaa, johon ei itse tavallisen hyväkuntoisena keski-ikäisenä suomalaismiehenä uskoisi pystyvänsä. Vielä hänen vanhempiensa sukupolvelle työ oli tavanomaista.

– On aloja, jotka eivät pyöri ilman maahanmuuttajia. Maanviljelyksen kausityöläiset ja siivousala ovat tästä hyviä esimerkkejä.

Murto huomauttaa, että todennäköisesti myös hoiva-ala tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän maahanmuuttajia töihin. Suurten ikäluokkien vanhetessa meidän pitäisi varautua vuoteen 2030 mennessä vajaan kolmanneksen suurempaan hoitajien tarpeeseen. Jo nyt yksityiset hoiva-alan yhtiöt ovat perustaneet rekrytointipisteitä Aasiaan.

Ikärakenteen ja tuottavuuden haasteet voivat tuntua ylivoimaisilta, mutta Murto muistuttaa, että länsirannikolla on monta ilon aihetta.

– Työvoimapulahan on kuitenkin positiivinen ongelma, ja Pohjanmaalla on aidosti alkanut realisoitua, miten energiavallankumous hyödyttää Suomea.

RISTO MURTO
  • Syntynyt v. 1963
  • Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja.
  • Koulutukseltaan kansantaloustieteen tohtori. Ajatuspaja e2 Tutkimuksen hallituksen puheenjohtaja.
  • Käsitellyt vanhenevan Suomen talousnäkymiä viime syksynä ilmestyneessä kirjassaan Puuttuvat puoli miljoonaa (Otava 2022).
  • Sitaattinosto: ”Meidän pitää onnistua jatkossakin hyvin työperäisessä maahanmuutossa, ja siinä aloite tulee usein yrityksiltä.

 

TEKSTI: NADIA PAAVOLA
KUVA: JUNNU LUSA