Toimitusjohtajamme Paula Erkkilä kirjoittaa kolumnia Keskipohjanmaahan. Neljän viikon välein hän tarkastelee maailmaa ”kamarin ikkunasta”, kuten hän on palstansa nimennyt. Kolumneissaan hän tutkailee elinkeinoelämän ilmiöitä, työelämän trendejä ja kuumiakin puheenaiheita.
Kolumni julkaistiin painetussa Keskipohjanmaassa lauantaina 5.10.2024
Valtion velkaantuminen jatkuu, julisti valtiovarainministeriö viikko sitten. Suomen talous ei ole kasvanut 16 vuoteen ja kasvua olisi saatava nyt kaikin keinoin. Viennistä pusertavan maamme yrityksillä on kasvun avaimet käsissään, mutta uhkaako hallitus niitä lukkojen vaihdolla?
Parhaillaan laaditaan kansallista lentoliikennestrategiaa. Liikenne- ja viestintäministeriö heitti työn pohjaksi madonluvut: nykyinen lentoasemaverkosto tuottaa tappiota noin 20 miljoonan euron verran. Tässä valossa myös oman Kokkola-Pietarsaaren lentoasemamme tulevaisuus näyttää turbulenttiselta. Lentoyhteydet ovat kuitenkin meille kaukana Pohjolassa asuville ainoa järkevä keino päästä maailmalle. Yhteydet mahdollistavat sen, että olemme ylipäätään kauppakumppani- ja investointikartoilla.
Suomessa keskustelu lentoliikenteen ympärillä käpertyy usein yhteyksien kyseenalaistamiseen ja lakkauttamiseen ja jopa lentoasemien sulkemiseen. Keskustelusta puuttuu lähes aina laajempi näkemys siitä, mihin kaikkeen lentoasemaverkosto ja lentoliikenne vaikuttavat. Nyt lentoliikenteen taloudelliset vaikutukset on selvitetty, ja tulokset ovat puhuttelevia.
Lentoliikenne vaikuttaa hyvin laajasti ja syvälle elinkeinoelämän ja aluetalouden rattaisiin. Valtaosaltaan vaikutukset ovat katalyyttisia, eli lentoliikenteen ansiosta muodostuu liikevaihtoa ja syntyy työpaikkoja eri toimialoille sekä kasautuu verotuloja.
Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman osalta selvitys osoitti, että kolmannes seudun yritysten liikevaihdosta riippuu lentoliikenteestä. Tämä oli 2,8 miljardin euron verran viime vuonna. Lentoliikenneriippuvaisia työpaikkoja lentoaseman vaikutusalueella oli 6750, mikä on reilu neljännes seudun työpaikoista. Verotuloja kilahti kirstuun 170 miljoonaa euroa. Konkreettisimmillaan merkitystä voi havainnollistaa laskemalla yhden Kruunupyyn kentän lentomatkustajan vaikutuksen aluetalouteen: se on 60 000 euroa.
Lentoasemaverkosto on ollut keskeinen Suomen talouskasvussa. Valtion olisikin äärimmäisen lyhytnäköistä hakea nopeita säästöjä leikkaamalla lentoasemaverkostoa. Lentoliikenteestä säästäminen aiheuttaisi juuri katalyyttisten vaikutustensa vuoksi massiivista vahinkoa.
Kun lentoliikenteen kannattavuudessa huomioidaan vaikutukset kansantalouteen, Kokkola-Pietarsaaren lentoliikenteen aluetaloudelliset vaikutukset ovat yli tuhatkertaiset lentoaseman tuottamaan alijäämään verrattuna. Puhe kannattamattomista lentoasemista on syytä lopettaa, sillä panostukset lentoliikenteen kehittämiseen maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.
