Vaikeiden päätösten vaalikausi

Talous, työllisyys, väestön ikääntyminen, kestävyysvaje, sote-uudistus ja EU-asiat ovat olleet keskeisiä vaaliteemoja koko 2010-luvun. Nyt agendalle ovat kuitenkin nousemassa maahanmuutto ja ilmastokysymykset. Poliittisen keskustelun pikakäänne on yllättänyt myös Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän.

Tulevan kevään eduskuntavaalit tuntuivat vielä viime vuoden lopulla etenevän perinteisiä latuja. Vaikka virallisia vaaliteemoja pidettiin vielä vakan alla, oli niiden helppo ennustaa liittyvän kestävyysvajeeseen, hyvinvointiyhteiskunnan puolustamiseen, sote-uudistukseen, talouteen ja työllisyyteen sekä brexitiin ja EU-politiikkaan.

Näin veikkaili vielä muutama kuukausi sitten myös Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen laitoksen johtaja Markku Jokisipilä. Pientä osviittaa tulevista muutostuulista tosin saatiin jo aiemmin syksyllä, kun tulevat vaalit julistettiin synkän IPCC-raportin jäljiltä monissa puolueissa ilmastovaaleiksi.

Uusi ja vielä kovempi yllätys kokenutta politiikan tutkijaa odotti kuitenkin tammikuussa, kun eduskuntapuolueet vasemmalta oikealle kääntyivät kannattamaan selvästi nykyistä tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Taustalla olivat Oulussa ja Helsingissä paljastuneet alaikäisiin kohdistuneet seksuaalirikokset.

“Yhtä nopeaa poliittisen ilmapiirin muutosta on harvoin nähty.”

”Aiemmin hyvinkin hankalaksi koettu maahanmuuttoteema oli parissa päivässä kaikkien poliitikkojen huulilla. Ja aika harvinaista on sekin, että vasemmiston puolelta vaaditaan poliisille lisää resursseja tai kehutaan kokoomuslaista ministeriä pykäläkiristyksistä”, Jokisipilä toteaa.

Haasteita on riittämiin

Tutkimuslaitoksen johtaja ei kiistä kummankaan teeman, ilmastonmuutoksen tai maahanmuuton tärkeyttä. Ennemminkin Jokisipilää askarruttaa puolueiden reagointinopeus, joka tuntuu saavan entistä herkemmin sytykkeensä median paineesta, mielipidekirjoittelusta ja some-keskusteluista.

“Toki vaalien läheisyys vaikuttaa. Samalla voi tietysti pohtia, nouseeko näiden tilalle vielä jotain ihan muuta”, Jokisipilä aprikoi.

Mitä nuo muut teemat voisivat sitten olla? Jokisipilä ei listaa kauan mieti, sillä tulevalla nelivuotiskaudella on haasteita riittämiin.

Talous- ja työllisyystilanne on saatu kuluvalla hallituskaudella kääntymään positiiviseksi ja tämä trendi pitäisi pystyä turvaamaan, vaikka taivaalle kasaantuu alati synkempiä pilviä. Suurvaltasuhteet eivät osoita lientymisen merkkejä, globaalitalous yskii ja brexitin todellisia seurauksia on vielä mahdotonta ennustaa.

Suhdannenäkymiä synkentävät myös Italian leväperäinen taloudenpito, Ranskan sisäinen kuohunta sekä Euroopan talousveturin Saksan haasteet. Kaiken kukkuraksi edessä ovat vielä eurovaalit, pelko oikeistopopulistien esiinmarssista sekä kesällä alkava Suomen EU-puheenjohtajuuskausi.

“Jos tavallista äänestäjää ajattelee, niin työllisyys- ja talouskysymykset taitavat olla heille vielä konkreettisempia kuin ilmastonmuutos. Valitettavasti mihinkään ei ole tarjolla helppoja ratkaisuja”, Jokisipilä toteaa.

Hän itse uskoo keskustelun sotesta, kestävyysvajeesta ja tulevista taloushaasteista viriävän vielä uudelleen. Lisäksi istuvaa hallitusta tullaan haastamaan mm. tehdyistä koulutusleikkauksista.

Kestävyysvajeen kohdalla päädytään auttamatta myös maahanmuuttokysymyksiin, sillä ilman muualta tulevia uusia veron- ja eläkkeenmaksajia suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei pysy pystyssä. Osaajapula on sekin arkea jo monella toimialalla.

“Maahanmuutto pysyy varmasti yhtenä teemana ja toivottavasti sitä myös käsiteltäisiin oikein. Humanitaarinen ja työperäinen maahanmuutto ovat kaksi eri asiaa, joka pitää huomioida myös julkisessa keskustelussa”, Jokisipilä toteaa.

Some on tärkeä osa vaalityötä

Kevään vaaleissa jättäytyy sivuun moni politiikan konkari. Osa kokee työpäivien tulleen vuosikymmenten myötä jo täyteen, toiset taas perustelevat vetäytymistään politiikan pinnallistumisella ja viihteellistymisellä. Monen luopujan mielestä nykymenossa on asioihin paneutumisen sijaan tärkeämpää pysyä vain otsikoissa ja äänestäjien mielissä.

Jokisipilän mukaan vetäytyjien joukko ei määrällisesti ole poikkeuksellinen, mutta jakoon tuleva äänipotti on. Ja nämä äänestäjät tavoittaakseen on ehdokkaan hallittava paitsi perinteinen media myös some-julkisuus.

“Turut, torit ja tuulikaapit ovat edelleen tärkeitä kontaktipaikkoja,
mutta yhä enemmän äänestyspäätöksiä tehdään
myös sosiaalisen median pohjalta.

”Kannattaa huomata, että liikkuvien äänestäjien osuus on kasvanut jokaisissa vaaleissa ja on jo yli kolmannes”, Jokisipilä muistuttaa.

Nuoremmalle ehdokaspolvelle sosiaalinen media on jo itsestään selvä viestintäkanava, mutta sen mahdollisuudet ovat alkaneet viime vuosina kirkastua myös konkareille. Käytännössä läpimeno alkaa olla tunnetullekin ehdokkaalle vaikeaa ilman some-näkyvyyttä.

“Sen mahdollisuudet ovat tiedossa, mutta samalla myös suuren yleisön some-lukutaito on aivan toista luokkaa kuin aiemmissa vaaleissa”, Jokisipilä lisää.

Markku Jokisipilä

• Turun yliopiston professori ja sen Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja vuodesta 2014.
• Väitteli tohtoriksi vuonna 2004 Suomen ja Saksan sodanaikaisista suhteista.
• Maajoukkuetason soutaja 1990-luvulla, toiminut myös lajin tv-kommentaattorina ja lajiliiton valmennus- ja johtotehtävissä.
• Harrastukset: Urheilu, rock-musiikki ja draamaelokuvat
• Perhe: Vaimo ja kaksi teini-ikäistä poikaa

TEKSTI: TIMO SORMUNEN
KUVAT: ANNI SAVOLAINEN

PÅVERKA OCH NÄTVERKA - BLI MEDLEM I HANDELSKAMMAREN