Vientijohtajakysely: Pakotteiden vaikutus liiketoimintaan merkittävä neljännekselle vientiyrityksistä

Lenita Toivakka, kuva Liisa Takala

– maksuliikenne, raaka-aineiden saatavuus ja rahtivaikeudet suurimmat huolenaiheet

Läntisen maailman Venäjää vastaan asettamat pakotteet vaikuttavat jollain tavoin lähes 90 prosenttiin suomalaisista vientiyrityksistä, selviää Keskuskauppakamarin kyselystä. Merkittävää vaikutusta liiketoimintaan Venäjä-pakotteilla on neljännekseen (24 %) kyselyyn vastanneista yrityksistä. Jonkin verran merkitystä on 35 prosentille yrityksistä ja hieman merkitystä 30 prosentille.

Suurimmat huolet yrityksillä olivat kyselyn mukaan pankkisektoriin kohdistuvat pakotteet ja niiden myötä maksuliikenteen estyminen. Seuraavaksi nousivat raaka-aineiden saatavuus ja rahtivaikeudet. Moni yritys ilmoitti avoimissa vastauksissa jo keskeyttäneensä kaiken kaupankäynnin Venäjälle.

– Avoimissa vastauksissa korostui myös yleinen geopoliittinen epävarmuus ja tilanteen vaikutukset laajemmin raaka-aineiden saatavuuteen ja alihankintaketjuihin. On pelkoa siitä, että sodan aiheuttama epävarmuus yritysten toimintaan leviää laajemminkin eikä jää vain Eurooppaan, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka.

Pakotteiden vaikutus yritysten toimintaan nähtiin pääsääntöisesti negatiivisena. Yrityksistä 80 prosenttia vastasi pakotteilla olevan kielteisiä vaikutuksia. Vain 3,6 prosenttia yrityksistä arveli, että pakotteilla on positiivisia vaikutuksia yrityksen liiketoimintaa.

Kysely tehtiin valikoiduille suomalaisille vientiyrityksille 2.3.2022. Kyselyyn vastasi 125 yritystä. Vajaalla kolmannekselle yrityksistä yksi päämarkkina-alueista on Venäjä. Suoraa tai välillistä kauppaa Venäjän kanssa tekee 78,4 prosenttia vastanneista yrityksistä.

Kielteistä vaikutusta myös tulevaisuudennäkymiin – yli puolet kuitenkin ennakoi kasvua tänä vuonna

Venäjän aloittama sota ja sen aiheuttama geopoliittinen epävarmuus sekä pakotteet vaikuttavat kielteisesti myös yritysten tulevaisuudennäkymiin. 39 prosenttia vastanneista yrityksistä sanoo tilanteen vaikuttavan merkittävästi tulevaisuudennäkymiin, 30 prosenttia jonkin verran ja 22,5 prosenttia hieman.

Siitä huolimatta 56 prosenttia yrityksistä arvioi, että vienti kokonaisuutena kasvaa joko merkittävästi tai jonkin verran tänä vuonna verrattuna viime vuoteen. Reilu 15 prosenttia vastanneista yrityksistä puolestaan arvioi viennin laskevan joko merkittävästi tai jonkin verran kuluvan vuoden aikana verrattuna edellisvuoteen.

– Helmikuun kyselyn erittäin positiivisiin tuloksiin verrattuna viennin tulevaisuudennäkymät laskivat selvästi. Kuitenkin hyvä uutinen on se, että yli puolet yrityksistä edelleen näkee viennin kasvavan vuoden aikana merkittävästi tai jonkin verran, sanoo Toivakka.

Suomalaiselle osaamiselle kysyntää ympäri maailmaa

Suurimmalla osalla (81%) vastanneista yrityksistä Venäjän kaupan osuus liikevaihdosta on alle 11 prosenttia. Vain seitsemällä prosentilla yrityksistä liikevaihdosta yli neljännes muodostuu Venäjän kaupasta.

– Vaikka Venäjä on edelleen ollut tärkeä markkina osalle suomalaisista yrityksistä, niin suurimmalla osalla päämarkkina-alue on joku muu. Lisäksi yritykset ovat pienentäneet Venäjä-riskiään liiketoimintaympäristön heikentyessä jo aiemmin. Kun kauppa Venäjällä käy vaikeaksi, ellei jopa mahdottomaksi, suomalaiselle osaamiselle on suurta tarvetta paljon helpommassa liiketoimintaympäristössä ympäri maailmaa, lähellä ja kaukana, Toivakka sanoo.

Keskuskauppakamarin vientiyritysten johtajille 2.3.2022 suunnattuun kyselyyn vastasi 125 yritystä. Vastanneet yritykset olivat työnantajayrityksiä. 44,5 prosentilla vuosiliikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa ja 75 prosentilla henkilöstömäärä on 50 tai enemmän.

Kyselyn tulokset

Påverka och nätverka

- BLI MEDLEM I HANDELSKAMMAREN