Energiomställningen kan ge miljardtillväxt – om korten spelas rätt
Suomella on mahdollisuus hyötyä vihreästä siirtymästä merkittävästi. Suomen kauppakamareiden Destialta tilaaman selvityksen mukaan energiainvestoinnit voivat tuoda maahan uusia työpaikkoja, teollisuutta ja talouskasvua. Kehitystä hidastavat kuitenkin sähköverkkojen kapasiteetti, luvitusprosessit ja poliittisen linjan heikko ennustettavuus. Ilman ratkaisuja Suomi voi menettää nykyisen kilpailuetunsa investointikohteena.
Suomen energiajärjestelmä on keskellä historiallista murrosta, jonka taustalla ovat vihreä siirtymä, kasvava sähkön kysyntä sekä teolliset investoinnit. Eikä viimeksi mainitussa ole kyse pelkästään uusista Suomeen houkuteltavista investoinneista, vaan myös olemassa olevien teollisuusyritysten paremmista mahdollisuuksista laajentaa toimintaansa, kehittää tuotantoaan ja kasvattaa liiketoimintaansa.
Tuore selvitys tarkastelee, miten Suomi voisi hyödyntää energiasiirtymän tarjoamat mahdollisuudet mahdollisimman tehokkaasti. Selvityksen projektipäällikkö, Destian Riku Huhta, korostaa, että kyse on Suomen talouden tulevaisuudesta.
– Energiasiirtymä voi olla yksi ratkaisu Suomen taloushaasteisiin, jos pystymme hyödyntämään sen tarjoamat investointimahdollisuudet, Huhta sanoo.
Tarve energiamurroksen kokonaiskuvalle
Selvityksen käynnistäjänä toiminut Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä korostaa, että työn taustalla oli tarve ymmärtää energiamurroksen vaikutuksia laajasti.
– Halusimme muodostaa kokonaiskäsityksen siitä, miten energiamurros vaikuttaa Suomen talouteen, teollisuuteen ja alueelliseen kehitykseen. Tavoitteena oli tunnistaa, millaisia investointimahdollisuuksia siirtymä tuo ja mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta Suomi pystyy hyödyntämään nämä mahdollisuudet täysimääräisesti eivätkä investoinnit siirry kilpailijamaihin, Erkkilä kuvaa.
Selvityksen tavoitteena onkin tuoda päätöksentekoon konkreettista tietoa siitä, miten infrastruktuuria, sähköverkkoja, luvitusprosesseja ja toimintaympäristöä tulisi kehittää kasvun mahdollistamiseksi.
Erkkilän mukaan aihe on poikkeuksellisen ajankohtainen.
– Energiajärjestelmä on keskellä historiallista murrosta. Ilmastotavoitteet ohjaavat siirtymää vähäpäästöiseen energiaan, ja samaan aikaan geopoliittinen tilanne on korostanut energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä.
Investointeja hidastaa yhteisen vision puute
Selvitystä varten haastateltiin laajasti eri toimialojen yrityksiä, sijoittajia ja energia-alan toimijoita. Yksi viesti nousi keskusteluissa toistuvasti esiin: Suomen energiasiirtymältä puuttuu selkeä yhteinen suunta.
– Lähes aina, kun kysyimme suurimmista pullonkauloista, esiin nousi yhteisen vision puute, poliittinen epävarmuus ja ennustettavuuden puute, Huhta kertoo.
Investoinnit energiajärjestelmään ovat pitkäjänteisiä ja pääomavaltaisia, joten yritykset tarvitsevat näkymän, joka ulottuu hallituskausien yli.
– Suomi tarvitsee selkeämmän vision siitä, mitä energiasiirtymässä tavoitellaan ja miten valtio aikoo siihen reagoida.
Elförbrukningen kan till och med fördubblas
I Finland råder just nu en exceptionell situation: elproduktionen har ökat kraftigt, men investeringarna på efterfrågesidan har delvis stannat av.
Den förmånliga elen lockar investerare, men genomförandet av många projekt är fortfarande osäkert.
– Om alla planerade investeringar förverkligas kan Finlands elförbrukning i bästa fall till och med fördubblas.
Ökningen i efterfrågan på el hänger särskilt samman med energiintensiv industri, datacenter och en framväxande vätgasindustri.
Utbyggnaden av elnäten kan ta upp till tio år
En central flaskhals gäller elnäten. Industriella investeringar kan startas inom några år, men utbyggnaden av elnät tar betydligt längre tid.
– Industriella projekt kan man vilja inleda inom några år, men att bygga ut stamnätet kan ta upp till tio år, säger Huhta.
Enligt utredningen handlar lösningarna bland annat om att påskynda tillståndsprocesserna samt att bygga elnät mer proaktivt. I dag byggs näten i huvudsak först när behovet redan har uppstått.
– Utredningen visar tydliga signaler om att proaktiv utbyggnad bör möjliggöras.
Även om elproduktionen har ökat, växer efterfrågan snabbt. Detta kan leda till nya flaskhalsar.
Stora industriprojekt förbrukar enorma mängder el, och samtidigt finns det också ett uppdämt investeringsbehov i distributionsnäten.
– Även om produktionsläget är gott just nu kan kapaciteten snabbt bli full när nya investeringar tillkommer.
Österbotten hör till de ledande regionerna inom grön industri
Regionalt tar sig energiomställningen olika uttryck i Finland. Österbotten är ett av de viktigaste tillväxtområdena.
Regionen ligger redan i topp i Finland när det gäller vindkraftsproduktion, och potentialen för ytterligare utbyggnad är stor. Dessutom finns det mycket industri i området som förbrukar stora mängder el.
Huhta ser särskilt stora möjligheter inom vätgasindustrin.
– Det vore bra om förbrukningen placerar sig så nära produktionen som möjligt. I det avseendet är Österbotten ett mycket potentiellt område för vätgasindustrin.
Päätöksenteolta tarvitaan ennustettavuutta
Selvityksen mukaan päätöksentekijöiden tärkein tehtävä on luoda ennustettava toimintaympäristö investoinneille.
– Se, että jokin prosessi vie aikaa, ei välttämättä ole ongelma. Ongelma on se, jos ei tiedetä, kuinka kauan se kestää tai tuleeko muutoksia kesken prosessin.
Keskeisiä toimenpiteitä ovat sähköverkkojen rakentamisen kiihdyttäminen, luvitusprosessien ennakoitavuus sekä verotuksen selkeys.
Samalla energiajärjestelmä tarvitsee monipuolisia ratkaisuja. Tuulivoima ei tuota sähköä tasaisesti ympäri vuoden, mikä näkyy ajoittaisina hintapiikkeinä.
Ratkaisuksi tarvitaan esimerkiksi säätövoimaa, energiavarastoja ja teollisuuden osallistumista sähkön kysyntäjoustoon.
Teollisuus voi hyötyä sähkön hinnan vaihteluista
Energiajärjestelmän murros edellyttää myös yrityksiltä uudenlaista ajattelua. Sähkön hinnan vaihteluihin mukautuminen voi olla yrityksille jopa taloudellinen mahdollisuus.
Huhta kertoo esimerkin yrityksestä, joka on muuttanut tuotantoprosessiaan vastaamaan paremmin sähkömarkkinoiden vaihteluihin.
– Joustolla on saatu aikaiseksi uusia tulovirtoja. Kyse on tuotannon eri vaiheiden optimoinnista suhteessa sähkön hintaan.
Kaikessa tuotannossa vastaavanlaisen jouston hyödyntäminen ei ole mahdollista, mutta pienilläkin muutoksilla yritykset voivat vaikuttaa hintapiikkien syntymiseen.
Kilpailu investoinneista kiristyy Euroopassa
Suomen energiajärjestelmä on tällä hetkellä monia kilpailijamaita paremmassa kunnossa. Esimerkiksi Saksassa, Hollannissa ja Ruotsissa sähköverkon kapasiteetti on jo paikoin täynnä.
– Joissakin maissa investointeja ei ole voitu ottaa vastaan, koska verkko ei kestä.
Kilpailu kuitenkin kiristyy nopeasti. Ruotsi investoi tällä hetkellä kantaverkkoon jopa kaksinkertaisesti Suomeen verrattuna, ja Saksassa investointeja tuetaan voimakkaasti.
– Tilanne on hyvä nyt, mutta tulevaisuuteen on varauduttava ajoissa, jotta kilpailuetua ei menetetä.
Suomella on tuhannen taalan mahdollisuus kasvuun
Huhta näkee energiasiirtymässä merkittävän mahdollisuuden Suomen taloudelle.
– Meillä on tuhannen taalan paikka kasvattaa taloutta. Sen sijaan että puhuisimme vain leikkauksista, voisimme keskittyä enemmän tulojen kasvattamisen keinovalikoimaan.
Selvityksen keskeiset johtopäätökset voidaan tiivistää kolmeen pääviestiin:
- Suomen taloudessa on vakavia haasteita, ja energiasiirtymä tarjoaa mahdollisuuden talouskasvun vahvistamiseen.
- Suomen energiajärjestelmä on tällä hetkellä kilpailijamaita edellä, mutta etumatka voidaan menettää ilman nopeita toimia.
- Pullonkaulat on tunnistettu ja niihin on olemassa ratkaisuja – nyt tarvitaan konkreettisia päätöksiä.
– Nyt olisi aika laittaa kädet saveen ja varmistaa, että energiasiirtymä tuottaa Suomelle taloudellista kasvua, toimintavarmuutta ja ilmastohyötyjä.
Taloudellinen kasvu vahvistaisi samalla Suomen kykyä selviytyä myös epävarmoina aikoina.
– Talouskasvu tuo resilienssiä myös vaikeina aikoina, Huhta toteaa.
Logistiikka-ala: kustannuspaineet ja siirtymä etenevät rinnakkain
Ahola Groupin toimitusjohtaja Ida Saavalaisen mukaan energian hinnalla on suora vaikutus logistiikka-alan kilpailukykyyn, sillä se on keskeinen kustannustekijä kansainvälisessä toiminnassa.
– Kyse ei ole vain yksittäisten yritysten haasteesta, vaan koko alan ja laajemmin koko Suomen kaupan ja teollisuuden kilpailukyvystä, Saavalainen toteaa.
Vihreä siirtymä näkyy jo käytännössä: Ahola Group on panostanut sähkörekkoihin ja sähköiseen liikenteeseen.
– Sähkö on energiatehokas ratkaisu, mutta kehitys ja laajempi hyödyntäminen edellyttää toimivaa infrastruktuuria ja ennustettavaa ja kestävää hintatasoa.
Saavalaisen mukaan myös toimintaympäristöä on kehitettävä.
– Lupaprosesseja ja viranomaisyhteistyötä on sujuvoitettava. Investointihalukkuutta on, mutta esteitä on liikaa. Yhteistyöllä joka tasolla voidaan varmistaa, että energiasiirtymän hyödyt realisoituvat Suomessa.
Kvarkenregionen: gränsöverskridande samarbete stärker möjligheterna
Enligt Kvarkenrådet erbjuder energiomställningen en exceptionell strategisk möjlighet för gränsöverskridande samarbete mellan Finland och Sverige.
I Kvarkenregionen konkretiseras energiomställningen genom ett starkt energiteknologikluster, storskalig produktion av förnybar energi samt växande industriella investeringar.
– Regionen har en betydande potential att utvecklas till en av Nordens centrala industriella koncentrationer för energiomställningen, säger Kvarkenrådets direktör Mathias Lindström.
Som en del av denna helhet lyfter Kvarkenrådet fram den planerade fasta förbindelsen mellan Finland och Sverige.
– Den fasta förbindelsen är inte bara ett trafikprojekt, utan en strategisk förutsättning som stöder lokaliseringen av investeringar, stärker leveranskedjorna och förbättrar försörjningsberedskapen, konstaterar Lindström.
Akkuteollisuus: toimitusvarmuus ja energiajärjestelmän tasapaino korostuvat
Kaivosyhtiö Keliberin toimitusjohtaja Hannu Hautalan mukaan energiajärjestelmän luotettavuus on kriittinen tekijä teollisille investoinneille.
– Prosessimme muodostaa pitkän ketjun kaivokselta litiumjalostamolle ja edelleen autoteollisuuden asiakkaille. Tällainen kokonaisuus ei kestä sähkönjakelun häiriöitä – jokainen katkos on merkittävä riski, Hautala korostaa.
Keliberin litiumhanke on yksi esimerkki siitä, miten energiasiirtymä synnyttää uusia työpaikkoja ja laajoja alihankintaketjuja. Akkuteollisuuden rooli ulottuu kuitenkin tuotantoa laajemmalle.
Akkuteollisuus tasaa sähkön
kysyntäpiikkejä ja mahdollistaa siten
investointeja ja uusien työpaikkojen
syntymistä
– Akkujen merkitys ei ole vain lopputuotteessa, vaan myös energiajärjestelmän tasapainottamisessa. Niiden avulla voidaan varastoida energiaa silloin, kun sitä on runsaasti saatavilla, ja hyödyntää sitten kulutushuippujen aikana.
Hautalan mukaan energian varastointiratkaisujen merkitys kasvaa nopeasti, kun uusiutuvan energian tuotanto lisääntyy ja sähkön kysyntä vaihtelee entistä enemmän.
Energiaekosysteemi: varastointi ja sopimusmallit ratkaisevassa roolissa
Ethan toimitusjohtaja Marko Ekmanin mukaan energiamurros näkyy tällä hetkellä erityisesti energiavarastojen hankekehityksessä ja uusiutuvan energian tuotantohankkeiden investointivalmiudessa.
– Tuuli- ja aurinkovoimaa on luvitusvaiheessa moninkertaisesti nykyiseen tuotantoon nähden, ja samanaikaisesti investoidaan yhä enemmän energiavarastoihin, joilla tasataan tuotannon vaihtelua, Ekman kuvaa.
Hänen mukaansa Suomi ja Pohjanmaa ovat nyt houkutteleva kohde energiaintensiiviselle teollisuudelle, kuten datakeskuksille ja vihreälle teollisuudelle – mutta investointien toteutuminen edellyttää toimivaa kokonaisuutta.
On todella tärkeää, että meillä täällä Pohjanmaalla ja Suomessa
on osaamista koko energiaekosysteemistä,
joka on erilaisten hybridiratkaisujen vuoksi
nykyään hyvin kompleksinen kokonaisuus
– Energiantuotanto, -varastointi ja -kulutus pitää pystyä optimoimaan yhteen. Yksi keskeinen tekijä on pitkäaikainen sähkönostosopimus, PPA, joka mahdollistaa sekä uusiutuvan tuotannon että teollisten investointien rahoituksen.
Ekman korostaa, että puhtaan energian saatavuus ei ole enää vain kilpailuetu, vaan käytännössä edellytys investoinneille.
– Ilman varmuutta puhtaan sähkön saatavuudesta ja hinnasta investointeja ei synny. Tässä onnistuminen ratkaisee, kuinka hyvin Suomi pystyy hyödyntämään energiasiirtymän mahdollisuudet.
TEKSTI | TEXT: EMMI LEHOJÄRVI
KUVAT | BILDER: ISTOCKPHOTO, HAASTATELLUT | DE INTERVJUADE
ÖVERSÄTTNING TILL SVENSKA: MIA BRÄNNBACKA MED HJÄLP AV AI (ChatGPT)
