Elämme parhaillaan digitaalista murrosaikaa, joka muuttaa maailmaamme varmaan enemmän kuin teollinen vallankumous.
Vi lever just nu i en digital brytningstid som säkert förändrar vår värld mer än den industriella revolutionen.
Tällä vuosikymmenellä digitalisaatio on ollut muotitermi, jota on käytetty ihan väsymiseen asti. Moni on niin kyllästynyt kuulemaan digi-siitä tai digi-tästä, että sulkee korvansa koko asialta. Näin ei kuitenkaan kannattaisi tehdä, sillä digitaalimurros vaikuttaa jokaisen elämään niin työssä kuin vapaa-aikana.
Digitaalimurros tuntuu yhtä lailla esikoululaisen, korkeakouluopiskelijan, työssäkäyvän kuin eläkeläisenkin elämässä. Kaiken tiedon digitalisoiminen sekä digitaalisten ratkaisujen ja ohjelmien kehittäminen ulottuvat jokaiselle elämän alueelle. Digitaalisuuden kehittyessä siirrymme tietotekniikka-avusteisuuden ajasta tietotekniikalla, ohjelmistoilla ja datalla johtamisen aikaan. Tämä tuo lukemattomasti uusia mahdollisuuksia, mutta myös uudenlaisia haasteita.
Grundläggande information om den digitala omvälvningen
I och med förändringen så har de nya termerna och det förändrade språkbruket som används allt mer lett till utmaningar för de människor som inte kommer i kontakt med den digitala omvälvningen i sitt dagliga liv.
Innebörden av blockkedjor eller neuronnätverk är
obegriplig för en åhörare eller läsare som inte har kunskap
om den värld som döljer sig bakom termerna.
Heidi Kuusniemi som är direktör för forskningsplattformen Digital Economy vid Vasa universitet och professor på avdelningen för navigation och positionering vid Lantmäteriverket kan handleda hur man borde gå till väga i den här gåtfulla världen av nya termer.
– För en aktiv person finns det mycket information på internet. En stor del av informationen är på engelska men en del är också på finska eller svenska. Några exempel på ställen där det finns bra grundläggande information om detta är kommunikationsministeriet, Transport- och kommunikationsverket, arbets- och näringsministeriet, Business Finland, Teknologiska forskningscentralen VTT, EU och massmedierna, säger hon.
Om man hellre vill ha färdigt tuggad information för att påbörja korståget in i den digitala revolutionen och dess vokabulär lönar det sig att anmäla sig till en föreläsning som någon organisation ordnar. Information kan också fås på folkhögskolornas eller öppna universitetens kurser. Man kan även bjuda in en expert till sin egen arbetsplats för att berätta om ämnet.
– Jag har också själv föreläst för många olika grupper om hur den digitala omvälvningen påverkar samhället nu och i framtiden, berättar Kuusniemi.
Avoin verkkokurssi tekoälyn perusteista
Helsingin yliopisto ja Reaktori ovat kehittäneet ilmaisen Elements of AI -verkkokurssin. Heidän kunnianhimoinen tavoitteensa on, että yksi prosentti maailman väestöstä suorittaisi kurssin. Kurssista on mahdollista saada myös opintopisteitä.
Nimensä mukaisesti verkkokurssi pureutuu perusasioihin. Se kertoo esimerkiksi, mitä tekoäly on, miten sitä voi hyödyntää eri sovelluksissa ja miten se vaikuttaa elämäämme. Kurssin edetessä myös monet aiheeseen liittyvät termit selviävät.
Tietoturva ja digitalisaatio
Kun terminologia ja digitaalimurroksen vaikutusten merkittävyys avautuvat, on aika miettiä digitaalimurrosta turvallisuuden kannalta.
– Kyberturvallisuuden ylläpito on erittäin tärkeä, sillä useat yhteiskunnan kriittiset toiminnot – esimerkiksi rahaliikenne, energiantuotanto ja lennonjohto – ovat riippuvaisia tietojärjestelmien ja verkkojen toimivuudesta, Kuusniemi muistuttaa.
Tietosuojalaki ja -asetus ovat oikeasti tarpeellisia. Yksittäisten ihmisten henkilö- ja muiden tietojen suojaaminen on entistä tärkeämpää, sillä lähes kaikki käyttämämme sovellukset vaativat niitä toimiakseen.
MUUTAMIA DIGITERMEJÄ ARKIKIELELLÄ
Internet of Things, IoT – esineiden internet, teollinen internet – sakernas internet
Järjestelmiä, palveluja ja ohjelmistoja liitetään yhteen internetin avulla. Ne havainnoivat ympäristöään ja alkavat viedä havainnoistaan viestiä eteenpäin.
System, tjänster och program kopplas samman med hjälp av internet. De registrerar miljön och börjar delge sina observationer.
Sovelluksia:
Aktiivisuusranneke
Algorithm – algoritmi – algoritm
Yksinkertaisimmillaan algoritmi on koneelle tai robotille annettu toimintaohje. Koneelle opetettua asiaa toistetaan kerta toisensa jälkeen uudelleen ja uudelleen. Näin se pystyy kehittämään tekemäänsä prosessia ja oppimaan uutta pyörittämällä keräämäänsä dataa.
Som enklast är en algoritm en instruktion som ges åt en maskin eller robot. Det som man lärt maskinen upprepas på nytt och på nytt. På det här sättet kan den utveckla processen som den gör och lära sig nytt genom att gå igenom insamlat data.
Sovelluksia:
Esimerkiksi Facebook räätälöi algoritmien avulla näkymäsi vastaamaan käyttäytymistäsi ja mieltymyksiäsi.
Artificial Intelligence, AI – tekoäly, keinoäly – artificiell intelligens
Ihmisen älykkyyttä matkiva kone tai ohjelma, joka pystyy suoriutumaan älykkäistä tehtävistä itsenäisesti.
En maskin eller ett program som imiterar människans intelligens och som kan klara av intelligenta uppgifter på egen hand.
Sovelluksia:
Itseajavat ajoneuvot, konenäkö, chatbot
Neural network – neuroverkot – neuronnät
Neuroverkot eli keinotekoiset hermoverkot jäljittelevät ihmisaivojen mekanismeja.
Neuronnät dvs. konstgjorda nervsystem som efterliknar människohjärnans mekanismer.
Sovelluksia:
Nykyiset neuroverkot osaavat esimerkiksi matkia ihmisääntä ja tuottaa täysin aidon valokuvan oloisia kuvia ihmisistä, joita ei ole olemassa.
Block of Chain – lohkoketju – blockkedja
Eri toimijoiden hajautetusti ylläpitämä tietokanta. Lohkoketjua ei voi jälkikäteen muuttaa tai väärentää, mistä syystä ketjun osapuolet voivat luottaa toisiinsa.
En decentraliserad databas som upprätthålls av olika aktörer. Blockkedjan kan inte i efterhand ändras eller förfalskas vilket innebär att kedjans parter kan lita på varandra.
Sovelluksia:
Kryptovaluutta Bitcoin
Machine Learning – koneoppiminen – maskininlärning
Tekoälyn yksi alaryhmä, jossa kone parantaa suorituskykyään oppimalla itsenäisesti datasta ilman erillisiä toimintaohjeita. Suurin osa tekoälyä hyödyntävistä sovelluksista perustuu koneoppimiseen.
En undergrupp till artificiell intelligens där maskinen förbättrar sin prestationsförmåga genom att självständigt lära sig utifrån data utan skilda instruktioner. Största delen av applikationerna som använder sig av artificiell intelligens grundar sig på maskininlärning.
Deep Learning – syväoppiminen – djupinlärning
Syväoppiminen on tekoälyn ja koneoppimisen osa-alue, jossa kone oppii itsenäisesti selviytymään monimutkaisissa tilanteissa, esimerkiksi vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa.
Djupinlärning är ett delområde inom artificiell intelligens och maskininlärning, där en maskin lär sig att självständigt klara sig i komplicerade situationer, till exempel i kontakten med människan.
Sovelluksia:
Spotifyn tai Amazonin suosittelumoottorit
Virtual Reality, VR – virtuaalitodellisuus – virtuell verklighet
Keinotekoisesti luotu maailma, jota voidaan katsoa esimerkiksi virtuaalilasien avulla.
En konstgjord skapad värld som man kan se på med hjälp av till exempel virtuella glasögon.
Sovelluksia:
Pelit, joissa voi liikkua ja hallita liikkumistaan keinotekoisen maailman sisällä
Augment Reality, AR – lisätty todellisuus – förstärkt verklighet
Todellisuus, jota täydennetään tietokoneavusteisella digitaalisella kerroksella.
En verklighet som kompletteras med ett datorstött digitalt lager.
Sovelluksia:
Auton peruutuskamera
Extended Reality,XR – laajennettu todellisuus – utökad verklighet
XR on sateenvarjo, jonka alle VR, AR ja MR eli Mixed Reality voidaan niputtaa. Tekniikoina AR, VR ja MR ovat sulautumassa yhteen.
XR är ett paraply under vilket VR, AR och MR dvs. Mixed Reality kan buntas ihop. Som olika former av teknik håller AR, VR och MR på att smälta samman.
TEKSTI/TEXT: JOHANNA HAVERI
ÖVERSÄTTNING: MICAELA LINDAHL-PALMROOS
KUVA/FOTO: SAMI PULKKINEN
