Jalkapallossa yksi voiton tae on onnistuneiden, lyhyiden syöttöjen määrä. Vuonna 2018 eurooppalaisissa jalkapalloliigoissa tehtiin maali jokaista 250 onnistunutta syöttöä kohden (Soccerment, 2022). Pelkillä maaleilla ei pelejä voiteta, mutta ei ilmankaan.
Maailman suosituimman lajin pelisäännöt ovat pysyneet pitkälti muuttumattomina. Samaa ei voida sanoa niistä muutoksista, joita olemme viime vuosina joutuneet kokemaan. Koronasta alkunsa saanut toimialariippumaton pelikentän mullistuminen on vain kiihtynyt Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi.
Tämän hetken globaali tilanne näyttäytyykin uusina muuttuvina tekijöinä, vastustajien taktiikan vaihdoksina ja jopa pelisääntöjen muutoksina. Vaaditaan reagointia, onnistuneita lyhyitä syöttöjä, jotta kykenemme kontrolloimaan omaa peliämme. Miksi? Lyhyet syötöt onnistuvat paremmin. Miksi? Pelaajien ollessa lähempänä toisiaan on helpompi kommunikoida ja sovittaa pelityylejä yhteen. Lopputuloksena on tehokkaampi eteneminen kohti maalintekoaluetta.
Vientirannikon pelikentällä yhtenä joukkuepelaajana toimii korkeakouluyhteistyö. Riippuen pelitilanteesta tämä pelaaja voidaan sijoittaa niin puolustukseen, keskikentälle kuin hyökkäykseen. Pohjanmaan kauppakamarin alueella toimivilla yrityksillä on lyhyillä syötöillä saavutettavanaan yli 15 000 opiskelijaa sekä 1 500 työntekijää. Korkeakoulujen työntekijöistä suuri osa on opettajia sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntijoita – kaikki pelikentän syöttömahdollisuuksia. Alueemme onkin huomattavasti kokoaan suurempi neljän yliopiston ja kolmen ammattikorkeakoulun fyysisin toimipistein.
Syöttömahdollisuuksien hyödyntäminen on tärkeää, kun kansallinen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartta pyrkii nostamaan Suomen T&K-menojen osuuden neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tätä kokonaisuutta vasten korkeakoulut tarjoavat yrityksille enemmän yhteistyömahdollisuuksia kuin Johan Cruyffin timanttimuodostelma syöttövaihtoehtoja.
Lähes kaikki yritykset kokoon katsomatta hyödyntävät jo aktiivisesti korkeakouluja valmistuvien osaajien rekrytoinnissa sekä henkilöstön kouluttamisessa. Jatkossa tarvitaan kuitenkin tiiviimpää yhteistyötä opiskelijoiden sitouttamisessa yrityksiin, jotta voimme varmistaa alueemme kasvun sekä osaamisen uudistumisen.
Korkeakoulut tarjoavat yrityksille
enemmän yhteistyömahdollisuuksia kuin
Johan Cruyffin timanttimuodostelma
syöttövaihtoehtoja.
Tiekartan mukaisesti tulevaisuudessa myös yhä useampi yritys osallistuu tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin. Näissä hankkeissa korkeakoulut ja yritykset pelaavat yhdessä kohti maalintekopaikkaa. Yrityksille hankkeet ovat mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja liiketoimintaansa. Hankkeilla varmistetaan kilpailukyky muuttuvassa maailmassa sekä päästään kiinni uusimpaan tietoon. Edellisten mahdollisuuksien lisäksi korkeakoulujen oppilasprojektit sekä opinnäytteet toimivat kevyinä pienen riskin pelinavauksina.
Esimerkki hyvästä yhteispelistä on Mirkan ja Novian toteuttama opiskelijaprojekti. Pohjanmaan kauppakamarin Vuoden digihankkeena palkitussa projektissa Novian opiskelijat kehittivät menetelmän, jolla voidaan tunnistaa hiomakoneiden häiriöitä. Onnistumiseen vaikutti molempien toimijoiden aktiivinen kommunikointi ja pelityylien yhteensovittaminen. Vuoden digihanketta haetaan jälleen ensi vuoden alussa.
Yhteistyön mahdollisuuksia on monia. Korkeakouluyhteistyö ei katso yrityksen kokoa eikä toimialaa, ja alueeltamme löytyy varmasti osaava, pallovarma pelaaja pelikaveriksi. Muutosten myllätessä pelikentällä tarvitaan lisää aktiivista liikettä sekä selkeää kommunikaatiota, haetaan syöttöpaikkaa ja ohjataan peliä puheella. Muuten emme pysty hyödyntämään lyhyiden syöttöjen etuja.
Mikä on seuraava lyhyt syöttö, jonka teet: vaatiiko syötön onnistuminen liikettä ja kommunikaatiota?
