Toimitusjohtajamme Paula Erkkilä kirjoittaa kolumnia Keskipohjanmaahan. Neljän viikon välein hän tarkastelee maailmaa ”kamarin ikkunasta”, kuten hän on palstansa nimennyt. Kolumneissaan hän tutkailee elinkeinoelämän ilmiöitä, työelämän trendejä ja kuumiakin puheenaiheita.
Kolumni julkaistiin Keskipohjanmaassa lauantaina 11.11.2023
Eteläpohjalainen Ilmajoki teki harvinaisen päätöksen kolme vuotta sitten: meirän markille ei rakenneta tuulivoimaa. Kunnanvaltuuston päätöstä tuki tuulivoimaloiden rakentamista vastustava adressi, jonka allekirjoitti merkittävä määrä ilmajokisia. Lopputuloksena kuntaan ei ole noussut uutta tuulivoimaa vuoden 2016 jälkeen ja tuskin sitä tullaan enää rakentamaankaan. Vanhan viisauden mukaan pohjalainen antaa, vaan ei periksi.
Ilmajoelta parin tunnin ajomatkan päässä koilliseen puhaltavat toisenlaiset tuulet. Keskipohjalainen Lestijärvi toivottaa tervetulleeksi useat kymmenet tuulivoimaturbiinit. Kotitalouksiksi muutettuna sähköä tulee aikanaan 280 000 kotitalouden tarpeisiin ja Lestijärvi onkin Suomen suurin tuulivoimahanke.
Ilmajoella kamppaillaan kunnan talouden kanssa, ja säästää pitäisi viisi miljoonaa euroa seuraavan kolmen vuoden aikana. Ei ole aikaakaan siitä, kun Lestijärvi kieriskeli samassa apatiassa, ja kunnan maksamalle vauvarahalle naureskeltiin epätoivoisena yrityksenä saada käännettyä väkilukua ja veropohjaa kasvu-uralle.
Tartuttiin kuitenkin tilaisuuteen, ja nyt Lestijärvellä pelkästään kiinteistöverotuotto on kymmenkertaistumassa. Rahassa tämän on ennakoitu olevan 2,5 miljoonaa euroa, ja se on valtava lisäpotti Lestijärvelle, jonka vuositulot ovat olleet alle kuusi miljoonaa euroa. Manner-Suomen toiseksi pienin kunta Lestijärvi on kärsinyt muuttotappiosta ja pyörittänyt käyttötaloutta lainarahalla.
Moni suomalainen pieni kunta voisikin laskea veroprosenttinsa jopa nollaan tuulivoiman tuottojen ansiosta. Mutta tässä ei ole vielä villakoiran ydin. Jos tuulimyllyt tuovat mukanaan myös vetyteollisuutta, alkaa syntyä houkuttelevia edellytyksiä uusille teollisuuskeskittymille. Sitten aletaankin olla positiivisen rakennemuutoksen pyörteissä.
Tuulivoima on yksi esimerkki siitä, miten maaseutukunnat pääsevät nauttimaan vihreän siirtymän investointien kyydistä. Voittoputken käynnistyessä peesissä tulevat tehtaat ja tuotantolaitokset tarvitsevat työntekijöitä. Tämä voi tarkoittaa lisää asukkaita perheineen.
Maaseutukuntien kannattaa silti rakentaa omaa tulevaisuuttaan lottovoittoja pidemmälle. Ihmiset hakeutuvat seuduille, joissa on riittävästi porukkaa, palveluita ja padelkenttiä. Ei siis pidä pelata aikaa ja jättää tekemättä vääjäämättömiä päätöksiä. Esimerkiksi kuntaliitokset ovat monelle pikkukunnalle ratkaisu turvata tulevaisuuden edellytykset. Muuten on vaarana, että jossain vaiheessa alkaa lentää tuulettimeen.
Paula Erkkilä
Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja
