Satsaa lantti, niin saat viisi

Anne Kulla on KPMGn Vaasan toimiston johtaja, joka tasapainottelee työssään liikkeenjohdon, talouden ja juridiikan välillä. Hänen arjen voimavaransa ovat työmatkapyöräily sekä kinkkisten pähkinöiden pureskelu yhdessä asiakkaiden ja kollegojen kanssa.

Pohjanmaan ja Vaasan lippu on matkassani korkealla, kun kuljen kehittämässä suomalaista tilintarkastusta. On kuitenkin yksi asia, jota en voi liputtaa. Täällä Pohjanmaan omalla jakelulistalla uskallan sanoa sen ääneen, kun muut eivät kuule: isossa kuvassa tarkastellen pk-yrityksemme ovat takamatkalla sähköisessä taloushallinnossa.

Talousprosessien digitalisointi tarkoittaa ensivaiheessa siirtymistä paperimuodosta sähköisiin dokumentteihin, mistä matka jatkuu laaja-alaisempaa ohjelmistojen ja pilvipalvelualustojen käyttämiseen. Edelläkävijäyrityksissä digitaalinen taloushallinto sisältää jo nykyisellään automatisointeja ja robotteja. Oikotietä onneen ei tässäkään asiassa ole, vaan kehitys on mentävä askel askeleelta.

Alueella on taloushallinnon digitalisointiin satsanneita pieniä ja suuria yhteisöjä. Valtakunnalliseen ja pohjoismaiseen näkymään peilaten meillä on kuitenkin verrattain paljon sellaisia pk-yhteisöjä, joiden laskentarutiinit eivät hyödynnä nykyteknologian mahdollisuuksia tai matka on vielä puolitiessä. Huomaan vajeen siinä, kun olemme kehittämässä ja käyttöönottamassa tilintarkastuksen digitaalisia työvälineitä, mutta välineiden käyttömahdollisuus tyssää toisaalta paperiaineistoihin ja toisaalta pirstaleisiin IT-arkkitehtuureihin. Kehitystarve ilmeni erityisesti viime keväänä, kun taloushallintoon kytkeytyvät manuaaliset toimintatavat rajasivat etätyöskentelyn mahdollisuuksia sekä yrityksissä että niitä palvelevissa tilitoimistoissa. Yritysjohdon suuntaan tilanne saattaa heijastua siten, että tärkeää liiketoimintatietoa katoaa irrallisten järjestelmien välisissä rajapinnoissa ja tietoa parsitaan leikkaa-liimaa-tekniikalla.

Meillä on alueella ykkösrivin isoja yrityksiä, joista löytyisi nykyaikaisia toimintamalleja skaalattavaksi pienempään mittakaavaan. Meillä on koodausosaamista. Meillä on täältä ponnistavia taloushallinnon ohjelmatoimittajia. Meillä on korkeakouluja, jotka ovat profiloituneet yritysympäristöjen digitalisointiin. Mutta meillä ei ole riittävästi investointihalukkuutta.

Digitalisointia koskevat investoimme kohdistuvat pääasiallisesti yritysten ydinprosessiin tai lisääntyvässä määrin asiakasrajapintaan. Fiksustakaan prosessiautomaatiosta ei saada kuitenkaan kaikkea irti, ellei se saa rinnalleen sofistikoitunutta taloutta. Vastaavasti modernikaan asiakasrekisteri ei kerro vielä asiakkaiden tai tuotteiden kannattavuudesta.

Tarvitsemme Pohjanmaan alueella fokusta taloushallinnon digitalisointiin. Sitä pitää kehittää samassa tahdissa yritysten muiden prosessien kanssa, jotta taidon ja tiedon eheys säilyvät. Mikään ydin- tai tukiprosesseista ei voi olla karvalakkimallia, jos tarkoituksena on kyetä säilyttämään toimintakyky ja kannattavuus myös koronakurimuksen kaltaisissa nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. Yksi käytetty lantti taloudellisten tietojen digitalisointiin, tulee takaisin kokonaisprosessin tehokkuutena ja ajantasaisena johtamisen välineenä.