Keskuskauppakamari julkaisi helmikuussa raportin ”Ratkaisuja osaamisvajeeseen”. Tilastoihin, ennakointitietoon ja kyselyihin nojaava raportti antaa selkeän kuvan siitä, minkälainen Suomen osaamisvaje on ja millä keinoilla tilannetta voisi parantaa.
Vaikka joku voi ihmetellä raportin julkaisemisajankohtaa kesken koronapandemian, pandemia ei ole juurikaan vaikuttanut osaajapulaan. Vuoden 2020 alussa 62,7 prosenttia kauppakamarien jäsenyrityskyselyyn vastanneista ilmoitti kärsivänsä osaajapulasta ja saman vuoden syksyllä prosenttiluku oli 51,8.
– Nyt on järkevä aika taklata osaamisvajetta, sillä koronan jälkeen talous alkaa kasvaa ja silloin osaamista ja osaajia taas tarvitaan, toteaa raportin koonnut Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.
Raportissa puhutaan osaajapulan sijaan osaamisvajeesta. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa tarjolla oleva osaaminen ja osaajat eivät kohtaa työantajien osaamistarpeen kanssa ja samalla huomioidaan myös tiedossa olevat tulevaisuuden osaamistarpeet.
Ennakointia ja joustavaa koulutusta
Meneillään olevassa työn murroksessa töiden sisällöt ja niiden osaamisvaatimukset muuttuvat nopeasti. Siksi koulutusjärjestelmän on pystyttävä tarjoamaan entistä joustavampia täydennyskoulutuksia, jotka lähtevät elinkeinoelämän tarpeista. Paine työn ohessa tapahtuvaan jatkuvaan oppimiseen on kova.
Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Risikko oli mukana raportin julkistamistilaisuudessa ja kiitti Keskuskauppakamaria selkeästä raportista, joka antaa hyvän nykykuvan osaamistarpeista sekä konkreettisia toimintaehdotuksia eri tasoille.
Risikolla on yli 10 vuoden kokemus ammatillisen koulutuksen opettajana ja johtajana ja hänellä on myös omakohtaista kokemusta uuden ammatin opiskelemisesta aikuisiällä, joten hän osaa ajatella koulutusta niin yhteiskunnan päättäjän kuin yksilön näkökulmasta.
– Raportista käy hyvin ilmi, että meidän on kehitettävä koulutuksen ennakointia ja lisättävät myös muuta kuin tutkintopainotteista koulutusta sekä suunnattava koulutusta työelämän tarpeisiin. Myös perusopetus on tärkeää, sillä muu koulutus rakentuu sen pohjalle, hän sanoo.
Hän arvostaa sitä, että yritykset panostavat henkilöstön koulutukseen, mutta koulutuksen rahoittamiseen tarvitaan yhteiskunnan sekä usein myös yksilön omaa panosta.
– Koulutusorganisaatioiden on pystyttävä tarjoamaan työelämälähtöistä koulutusta. Siksi kouluttajien ja työnantajien on käytävä aktiivista vuoropuhelua. Myös kouluttajien ammattitaitoa on päivitettävä ja siksi ammatillisilla opettajilla pitäisi olla lakisääteinen oikeus ja velvollisuus täydennyskoulutukseen, Risikko huomauttaa.
Yritysten rooli työn murroksessa
Osaamisvaje ja työelämän murros haastavat yrityksiä. Valtosen mielestä osaamisen kehittämisen pitää kuulua yritysten ylimmän johdon pöydälle.
– Yrityksissä pitää tunnistaa niissä oleva osaaminen ja samanaikaisesti ennakoida, millaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa, Valtonen painottaa.
Puutavara-autojen päällirakenteita tuottavassa Alucar Oy:ssä tunnistetaan monia raportissa lueteltuja ongelmia. 50 työntekijän yrityksessä ei ole samanlaisia työkaluja henkilöstön osaamisen kehittämiseen kuin isoissa yrityksissä, mutta pienessä yrityksessä kaikki tuntevat toisensa eikä organisaatiossa ole korkeaa hierarkiaa.
– Meillä ryhdyttiin miettimään osaamisen johtamista systemaattisesti muutamia vuosia sitten, kun osallistuimme pk-yritysten johtamiskäytäntöjä käsittelevään tutkimukseen, kertoo toimitusjohtaja Anssi Alasaari.
Yrityksessä tehtiin henkilöstökysely ja kaikki osallistuivat visuaalisen prosessikuvauksen tekemiseen, jossa mietittiin yhdessä toiminnan pullonkauloja, yksilöiden tehtäviä ja vastuualueita. Samaan aikaan yrityksen tuotannossa siirrettiin vastuita tiimeille. Nyt halukkaat tiimien vetäjät ovat olleet Yrkesakademin ja Vamian tiiminvetäjäkoulutuksissa, joita varten kehittämistehtäviä on mietitty yhdessä työnantajan kanssa. Samantapaisia johtamiskoulutuksia ja muita koulutuksia tullaan toteuttamaan jatkossakin.
– Tämä ala opitaan työn tekemisen kautta. Kannustamme työn ohessa tapahtuvaan opiskeluun, mutta koulutushalukkuuden ja motivaation täytyy lähteä yksilöstä, miettii tuotantopäällikkö Jyrki Hirviniemi.
Työelämä tarvitsee maahanmuuttajia
Pelkästään koulutusta kehittämällä emme pysty ratkaisemaan osaamisvajetta. Lasten ja työikäisten määrä vähenee koko ajan samalla, kun yli eläkeikäisten määrä kasvaa. Lisäksi Suomen väkiluvun ennakoidaan kääntyvän laskuun seuraavan 10 vuoden sisällä.
– Valtiovarainministeriö arvioi, että talouskasvu jää puoleen verrattuna muihin Pohjoismaihin. Selittäviksi tekijöiksi esitetään juuri pienehköä maahanmuuttoa ja osaajapulaa, kertoo Valtonen.
Osaamisperusteisen maahanmuuton kasvattaminen lievittää osaamispulaa nopeasti. Suomeen tulemisen pitää Valtosen mukaan olla osaajille helppoa ja Suomen pitää aktiivisesti houkutella osaajia valituissa kohdemaista ja ryhmistä.
Ratkaisuja osaamisvajeeseen -raportti on luettavissa Keskuskauppakamarin verkkosivuilla.
TEKSTI: JOHANNA HAVERI
KUVAT: HAASTATELLUT, FREEPIK/STORIES
